Lue keskustelun säännöt.
Nuukuus, joka alkaa mennä liiallisuuksiin. Kerro, minkälaista olet nähnyt.
Kommentit (366)
Ymmärtääköhän kaikki ketjuun kommentoineet eroja "nuukuuksissa" ollenkaan?
Itse en taida olla erityisen nuuka siinä mielessä, että haluaisin säästää rahaa tai varsinkaan ottaa mitään mikä on toisen (vessapaperia huoltoaseman vessasta sen enempää kuin tulostinpaperia töistä - tai edes omaa työnantajan ostamaa aikaani työnantajalta). Mutta kaikessa, missä voin säästää luontoa ja vastustaa turhaa kulutusta, haluaisin niin tehdä. Todellakin huuhtaisen vedellä pesuaineiden loput, jotta pakkaus tulee tyhjäksi. Teepussin käytän usein kahteen kertaan, joskus kolmeenkin (!), laihan teen ystävä kun olen. Vaatteeni yritän huoltaa ja käyttää niitä niin pitkään kuin kehtaan; ostamalla laadukkaita vaatteita tämä yleensä onnistuukin. Kuntoillessani valitsen mieluiten luontoystävälliset ja halvatkin vaihtoehdot. Käytän kirjaston ja uimahallien palveluja. En halua omistaa turhaa roinaa nurkissani (esim. koriste-esineeni ovat harvalukuiset). Siivouksen teen mahdollisuuksien mukaan pelkällä vedellä ja pesuaineita käytän vain tarvittaessa. Kotona lämpötila pidetään yleensä alhaisena ja paljon vaatteita päällä (kiittää sekä luonto että terveytemme).
Säästän luontoa, en niinkään rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka omistaa Helsingin keskustan alueella 4 asuntoa, käy leipäjonossa viemässä köyhien ruuat vaikka itsellä todella olisi varaa syödä vaikka ravintolassa joka päivä monta kertaa😡
Ei ole pelkkää nuukuutta, vaan törkeää, vastuutonta, köyhiltä ja hyväntekeväisyydeltä varastamista.
Menee vähän aiheen vierestä, mutta tuossa toisessa pitkässä ketjussa moni kertoi jonkun rikkaan, saidan tuttavansa käyvän leipäjonossa. Muutaman pihin itsekin tuntevana voin sanoa, että ei ole mitenkään harvinaista, että ihan hyvin toimeentulevat käyvät leipäjonossa hakemassa kassillisen ruokaa, kun ilmaiseksi kerran saa.
Ja sitten sitä päivälehdissä päivitellään, miten Suomessa on asiat huonosti, kun on noin paljon köyhiä leipäjonossa. Ja vasurit vetävät herneen nekkuun, jos menee heille sanomaan, että on siellä ilmaista ruokaa jonottamassa muutama sellainenkin, joilla on useampi sijoitusasunto.
Surullista mutta totta, että maailma on täynnä itsekkäitä, moraalittomia saitureita. Entisellä työpaikallani oli töissä pariskunta, joka kävi kaikissa mahdollisissa köyhien soppa- ja kahvitarjoiluissa, työttömien illoissa syömässä ilmaiseksi jne. eivätkä todellakaan saaneet huonoa palkkaa.
Leipäjonossa ei ole sateisena päivänä läheskään niin paljon porukkaa kuin hyvällä kelillä. Oikeita avuntarvitsijoita on siellä paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Toinen kaveri punnitsee kaupassa hedelmät ilman pussia ettei tarvitse maksaa pussista.. sehän nyt painaa paljon!
Tämä ei ole nuukuutta vaan ihan oikeaa köyhän arkea. Opiskelijana tajusin, että esimerkiksi valkosipulia ostaessa pussille tulee kymmeniä senttejä hintaa! Jos jättää kaikki pussit ostamatta, säästää vuodessa kymppejä. Muovipussia kauppakassiksi en myöskään koskaan ostanut, kahden pussin hinnalla saa jo reilusti puuroa tai makaronia.
Mä punnitsen aina banaanit ilman pussia, jotta ei tartte ottaa sitä pussia. Teen myös sitä, että punnitsen hedelmän tai vihanneksen kerrallaan (jos ostan vain yhden) ja laitan kaikki samaan pussiin, tarrat päälle.
Nuukuutta? Ei kun muovipussien tarpeen ja kulutuksen minimoimista.
Vierailija kirjoitti:
Työkaverini täytti 50v. ja oli leiponut kakun. Kakusta jäi pieni palanen, niin se piti viedä vielä kotiin takaisin.
Mitä sille olisi pitänyt tehdä? Heittää roskiin? Toki jos joku siellä työpaikalla olisi sen vielä syönyt, sittenhän se on haaskaamisen kannalta yksi ja sama, kunhan tulee syödyksi. Usein vain ihmiset kursailevat tai jotain, ja lopputulemana kukaan ei syö viimeistä palaa ja se joudutaan heittämään pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saitureilla ja kymmenia tuhansia euroja tileillä makuuttavilta on mennyt ohi se vanha viisaus, että rahalla ei tee mitään, jos sillä ei tee mitään
Tämä ketju oli hauska...kunnes joidenkin pätemisentarve pukkasi läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaankin lähipiiriin kuului näitä vanhuksia, joilla on sijoituksia, metsää ja ihan rahaakin järjettömän paljon. Mietin tänäkin päivänä, että mitä hittoa varten he oikein säästivät, kun talo oli jo aikaa sitten maksettu, oma maa täynnä perunaa, koskaan eivät hankkineet mitään mukavaa, käyneet reissuissa tai olleet edes sukurakkaita, että olisivat perinnöksi aikoneet. Päinvastoin, kun sukulaisilla oli vaikeaa työttömyyden ja pienten lasten kanssa, eivät kättänsä nostaneet vaan lähinnä ilkkuivat. Mitään sota-ajan traumoja ei voinut olla ja perhekin oli ihan kohtalaisen varakas. He kärräsivät kaupasta sitä halvinta tarjousmaitoa pakastettavaksi, kuivattivat käytettyjä kahvinporoja uusiokäyttöön, istuivat pimeässä talossa, ettei sähköä kulu ja valittivat kuinka kaikki on kallista. Koko elämä pyöri kitsastelun ympärillä mutta mitään etua tai mielihyvää sillä ei koskaan saavutettu. Lopulta ukko kuoli melko nuorena, kun ei aluksi raaskinut käydä lääkärissä ja kun viimein kävi, ei raaskinut ostaa "kalliita" lääkkeitä.
Paloittelen palasaippuan jämät, laitan kuppiin ja hieman vettä päälle. Sulatan mikrossa. Annan jäähtyä ja veitsellä autan pois kupista. Minulla on uusi palasaippua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yks käyttää terveyssidettä alushousuissa ettei ne likaaannu, vaikka ei ole edes menkat.. Ihana hautominen siellä joka päivä.
Yksi sana, virtsankarkailu :/
Vierailija kirjoitti:
Ainiin ja sitten varmasti monille klassikko! Jouluna (ja muulloinkin) lahjapaperit avataan SIISTISTI, RAUHASSA JA ERITTÄIN VAROVASTI, ettei paperi vain hajoa. Näin paperia voidaan käyttää useita kertoja uudestaan ja uudestaan.
😲👎
Meilläkin kotona harrastettiin tätä kun olin lapsi. Kavereiden synttäreille kun piti viedä lahja, niin pitkän aikaa soviteltiin, että mikä käytetty paperinpala oli edustavin että kehtaa viedä. Toisaalta ymmärrän, meitä oli neljä lasta ja oli 90-luvun lama-aika ja vanhempien oli pakko pitää penneistä kiinni.
Enää emme tätä harrasta, en minä omassa kodissani eivätkä vanhempani omassaan. Ja nykyäänhän ne paperitkin on niin ohuita, ettei pysty uudelleen käyttääkään. Repeävät pelkästä vilkaisusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka omistaa Helsingin keskustan alueella 4 asuntoa, käy leipäjonossa viemässä köyhien ruuat vaikka itsellä todella olisi varaa syödä vaikka ravintolassa joka päivä monta kertaa😡
Ei ole pelkkää nuukuutta, vaan törkeää, vastuutonta, köyhiltä ja hyväntekeväisyydeltä varastamista.
Menee vähän aiheen vierestä, mutta tuossa toisessa pitkässä ketjussa moni kertoi jonkun rikkaan, saidan tuttavansa käyvän leipäjonossa. Muutaman pihin itsekin tuntevana voin sanoa, että ei ole mitenkään harvinaista, että ihan hyvin toimeentulevat käyvät leipäjonossa hakemassa kassillisen ruokaa, kun ilmaiseksi kerran saa.
Ja sitten sitä päivälehdissä päivitellään, miten Suomessa on asiat huonosti, kun on noin paljon köyhiä leipäjonossa. Ja vasurit vetävät herneen nekkuun, jos menee heille sanomaan, että on siellä ilmaista ruokaa jonottamassa muutama sellainenkin, joilla on useampi sijoitusasunto.
Surullista mutta totta, että maailma on täynnä itsekkäitä, moraalittomia saitureita. Entisellä työpaikallani oli töissä pariskunta, joka kävi kaikissa mahdollisissa köyhien soppa- ja kahvitarjoiluissa, työttömien illoissa syömässä ilmaiseksi jne. eivätkä todellakaan saaneet huonoa palkkaa.
Leipäjonossa ei ole sateisena päivänä läheskään niin paljon porukkaa kuin hyvällä kelillä. Oikeita avuntarvitsijoita on siellä paljonkin.
Olen miettinyt joskus, eikö noille hyvin toimeentuleville leipäjonoon menijöille koskaan tule sellaista kauheaa häpeän, inhon ja halveksunnan tunnetta itseään kohtaan, kun siellä nuukuuttaan seisovat huijaamassa. Ei niille kai sitten tule, koska se itseinho, päälle iskiessään, on veret seisauttava amauttava tunne.
Kaveri osti oman asunnon, ihan uusi ja kaunis asunto hyvällä alueella. Sisusti sen roskalavalta otetuilla tavaroilla. Kävin viikon päästä muutosta ja kaikkialla haisi home, kosteus ym. :( Rahaa olisi ollut ostaa edes käytetyt mutta siistit kalusteet, mutta kun ei niin ei. Ilmaiseksi pitää kaikki saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuukuus menee liiallisuuksiin silloin, kun siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Esimerkiksi yksi sukulaismies säästää sitä vettä. Vessanpönttö vedetään kerran päivässä. Ei se kauheasti säästä, kun vanhan talon vanhat putket tukkeutuvat ja hän joutuu soittamaan viemärihuoltoon tukkeutuneiden viemäreiden takia. En tiedä paljonko maksaa, mutta veikkaan että enemmän kuin vessanpöntön vetäminen kun isolla autolla tulevat imemään viemärit auki useamman kerran vuodessa.
Toinen esimerkki typerästä nuukuudesta on entinen luokkakaverini perhe. Jos tytär haisee pahalta ja tukka on rasvainen klimppi ja tytär joutui sen takia syrjityksi, niin on siitä saituudesta haittaa. Suihkussa ei saanut käydä kuin kaksi minuuttia kerran viikossa ja deodorantteja ei ostettu. Koulussa oli aina se sama vaatekerta, eikä sekään puhtaalta näyttänyt. En tiedä pestiinkö vaatteita ikinä. Eihän kukaan edes palkannut kesätöihin sellaista likaista haisulia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainiin ja sitten varmasti monille klassikko! Jouluna (ja muulloinkin) lahjapaperit avataan SIISTISTI, RAUHASSA JA ERITTÄIN VAROVASTI, ettei paperi vain hajoa. Näin paperia voidaan käyttää useita kertoja uudestaan ja uudestaan.
😲👎
Meilläkin kotona harrastettiin tätä kun olin lapsi. Kavereiden synttäreille kun piti viedä lahja, niin pitkän aikaa soviteltiin, että mikä käytetty paperinpala oli edustavin että kehtaa viedä. Toisaalta ymmärrän, meitä oli neljä lasta ja oli 90-luvun lama-aika ja vanhempien oli pakko pitää penneistä kiinni.
Enää emme tätä harrasta, en minä omassa kodissani eivätkä vanhempani omassaan. Ja nykyäänhän ne paperitkin on niin ohuita, ettei pysty uudelleen käyttääkään. Repeävät pelkästä vilkaisusta.
Itse olen varmaan yli kymmenen vuoden ajan laittanut joululahjat lahjakasseihin. Lahjojen jaon jälkeen kerään ne pois kaappiin odottamaan uutta joulua. Kasseissa on nimetkin valmiina, joten kynäkään ei kulu. Odotan mielenkiinnolla, milloin lapset kirjoittavat tälle palstalle pihistä äidistä :)
Vierailija kirjoitti:
Puolitan purukumit.
Kas, oma lapsikin on tullut palstalle.
Vierailija kirjoitti:
Meillä, vanhempien kotona, 40-vuotta vanhat käsipyyhkeet (niitä harvoin pessään)
Pellavapyyhkeet kestävät tuon ajan froteiset eivät.
Mä ostan aina ison pullon jotain makuvettä ja jatkan sitä vedellä useampaan isoon pulloon. Se maku ei tunnu siitä yhtään laimenevan ja niihin jää vähän happoakin vielä jäljelle. Ja maksaahan se pullo makuvettä sellainaan ainakin euron, että syntyvällä säästöllä pääsee sitten 120-vuotiaspäivänä Tallinnan-risteilylle.
Oltiin ystävättären kanssa matkalla Tallinnaan hotellilomalle, molemmilla teinejä mukana. Hän vetäisi laivan hyttiin päästyämme käsilaukusta muovipussiin pakatun voipaperikäärön ja ilmoitti iloisesti, että hän oli aamulla tehnyt ranskanleivästä meille evääksi juustoleipiä..... Olimme ennen laivaan pääsyä matkustaneet yli neljä tuntia linja-autossa ja oli suomen kesän ehkä lämpimin aika......
Tein hänen kanssaan kolme matkaa...ensimmäisen, viimeisen ja ainoan.
Ja ei...en syönyt eväsleipiä, eikä myöskään tyttäreni...me menimme laivan ala carteen ja söimme hyvin ;-D
Mä kokeilin kanssa joskus tätä töihin pidättelemistä, mut sitten kun kerran tuli paskat housuun automatkalla, järkeilin ettei se niin kauhean kallista ole pyyhkiä omiin papruihin :)