Nuukuus, joka alkaa mennä liiallisuuksiin. Kerro, minkälaista olet nähnyt.

Kaksi viikkoa vanhaa maitoa löytyi ja sen hyödynsi eräs.

Kaverini huuhteli astiat samalla tiskivedellä, jolla pesikin astiat. Tärkeintä kuulemma oli ettei jäänyt saippua- tai likarantuja.

Eräs saituripariskunta ei ottanut käyttöön lahjaksi saamaansa tiskikonetta, koska se kuulemma kuluttaa veden lisäksi heidän astiansa nopeampaa. Samat tyypit kiertelevät kauppojen maistiaiskojut yms., jotta kotona ei tarvi tehdä ruokaa. Kotona käyttävät kertakäyttöastioita, joista pikkulusikat, kahvimukit ja kaikki paperit (servetit, vessapaperit) on otettu huoltoasemilta. Käyvät myös joskus mäkin euron juustoila syömäsä puoliksi hampparin, samalla reissulla kun voi ottaa täytöt suola-, pippuri- ja ketsuppivarastoihin. Suihkussa käyvät työpaikoilla ja myös pyykit pestään mahdollisuuksien mukaan sukulaisten tai työpaikan siivoojien käytössä olevalla koneella. Ihme ja kumma käyttävät omaa pyykinpesuainetta, tosin maksimissaan ruokalusikallisen. Kahvipurut käytetään kolmeen kertaan. Saippuat otetaan julkisten vessojen automaateista. Talossa kesäisin ei lämmitystä ja talvellakin vain sen verran, että tarkenevat hytissä takit päällä. Homevaurioita odotellessa... Kesäisin käyvät pissalla pihalla, koska se säästää vettä eikä ikkunattomaan vessaan tarvitse laittaa valoja, mikä säästää sekä sähköä että lamppuja. Muutenkin taskulamppuja käytetään ahkerasti. Pihamaalla on myös kaikenlaisia vesiastioita (ilmaisista jonotusämpäreistä voirasioihin ja jugurttipurkkeihin), joita käytetään kaikkeen muuhun paitsi juomiseen.

Suosittelen kaikille äideille joiden lapset aikoivat kimppa-asumista, että kertovat tämän: yhteinen vessapaperi -systeemi ei oikein toimi.  Aina on pienestä nipottajia.

Vanhempani oli saitureita ja ovat vieläkin. Kyläilyt on sen takia nyt off.

Suurperhe jossa on suihkuvuorot. Ja ne eivät perustu tarpeeseen käydä suihkussa, vaan vuoroihin. Perheen äiti laskee minuuteissa ajan olis 2 vai 4 min. per /hlö.

Samassa perheessä on päätetty pestä astiat vain 3 x vko. Eli iltapalat ja aamupalat menevät samoista pesemättömistä mukeista, lautasista ja kupeista. Jokainen jättää astiat omalle paikalleen odottamaan aamua.

Kesäksi lapsille ei osteta kenkiä vaan koko perhe varvassandailee. 

8 lasta joilla yhteinen tietokone, mutta internet yhteys rajattu.

Kävin kylässä ja huomasin tarjolle aseteltavan kakun viimeisen myyntipäivän olleen 3 viikkoa sitten. Koska kakku tuotiin kaupanrasiassa pöytään.

Hoksautin asiasta, mutta talon emäntä ilmoitti puristavansa sitruunavesi-liuosta siihen kostukkeeksi. Hän kuulemma aina tekee näin. 

Vierailija kirjoitti:

Suurperhe jossa on suihkuvuorot. Ja ne eivät perustu tarpeeseen käydä suihkussa, vaan vuoroihin. Perheen äiti laskee minuuteissa ajan olis 2 vai 4 min. per /hlö.

Samassa perheessä on päätetty pestä astiat vain 3 x vko. Eli iltapalat ja aamupalat menevät samoista pesemättömistä mukeista, lautasista ja kupeista. Jokainen jättää astiat omalle paikalleen odottamaan aamua.

Kesäksi lapsille ei osteta kenkiä vaan koko perhe varvassandailee. 

8 lasta joilla yhteinen tietokone, mutta internet yhteys rajattu.

Voi kauhistus sentään kun on sama sämpylälautanen aamulla ja illalla!!! Järkeväähän tuo vain on.

Hoo, minullakin saattaa olla sama vesilasi kaksi päivää tiskipöydän kulmalla. Kovin pihi en kuitenkan taida olla tai tarkka rahankäytön suhteen. Huomasin juuri että heinäkuussa on tililtä hävinnyt jo 5000 €.

Täytekakun päällä oleva kermavaahto maistui erikoiselta, yksi vieraista kysyi että millä tää on maustettu. Emäntä kertoi ylpeänä, että kun oli vanhaa kermaa niin hän lisäsi vaahtoon ruokasoodaa :)

Mies laittoi meidän omakotitaloon sisähuussin kun tulee halvemmaksi polttaa itse wc-paperit kuin tilata jäteauto tyhjentämään vesivessan jätökset. On meillä toisessa kerroksessa normi wc, mutta keljuttaa kivuta sinne aina isomman hädän tullessa ja varsinkin jossain yrjötaudissa ollessa. Lisäksi huussin siivoaminen on hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu eläkeläismies on vuoden ajan jonottanut kaihileikkaukseen. Ei juuri mitään enää näe, mutta koska yksityisellä puolella leikkaus tehtäisiin samalla kerralla molempiin silmiin ja heti ja maksaisi n. 2000 euroa, ei raski. Julkisella puolella siis jonottaa ja siellä sitten joskus leikataan vain toinen silmä ja toinen myöhemmin. Ymmärtäisin, jos olisi köyhä, mutta kun rahaa on ja on niin saakelin saita!

Edellisen kirjoittaja jatkaa: Olen kyllä varovasti huomauttanut ukolle, ettei kannattaisi kovin kauan aikaa elää kaihin kanssa, mutta ei auta. Pihi mikä pihi. Ikääkin jo reilusti yli 70, ehkäpä kuolo korjaa ennenkuin sokeutuu kokonaan...

Tuli mieleen exän kotitalon naapurissa asuva yksin elelevä aikamiespoika. Kuulemma nuoli lautaset puhtaiksi ja vei ne sitten vesirännien alle loppupuhdistukseen! (En tiedä, mitä teki talvella, kun oli lumi ja jää). ;)

Eräs ystäväni asuu ok-talossa jossa talvisin niin kylmä, että sisällä oltava takki päällä ja villasukat jaloissa. Koko mörskä haisee homeelta ja lattia varmaan pettää joku päivä alta, mutta osti kun halvalla sai! Mitään ei uskalla syödä, kun tarjolla on todennäköisesti vanhaa kääretorttua tai vuosia kaapissa pyörineitä keksejä...

Ja ihan nätti, nuori nainen kyseessä! Hyvässä työssäkin vielä, ei todellakaan  uskoisi, miten asuu ja elää. Seurustelusuhteet kariutuvat siihen, kun mies tulee ensimmäistä kertaa kahville..

Isäni valitti aina, miten lämpöä menee harakoille mutta ei  (onneksi!) voinut vaikuttaa asiaan, koska kyseessä oli kerrostalo. Mitään ei olisi heittänyt roskiin, ilman äitiä me lapset olisimme saaneet homeista leipää ja vanhaa jugurttia. Kun isä ja äiti erosivat, isä osti pienen talon jota ei lämmitetä ja jossa ei juurikaan valoja poltella! Siellä kykkii risoissa vaatteissaan ja pipo päässä hämärässä, kusee pitkin pihoja koska vessan käyttö on niin kallista.. äiti sanoo, että hullu se on mutta minusta isä ei ole hullu, vain hullun nuuka!

Lapsia ei voi päästää papalle hoitoon, vaikka isä niin toivoo  :(  Ja syksyn tullen emme käy siellä edes päiväkahvilla! Tai kahvilla ja kahvilla, teetä minä siellä juon itse ostamallani keittimellä ja tarjottavatkin tuon aina mukana, kahvinkeitin ikivanha sekä likainen ja jääkaappi täynnä pilaantunutta ruokaa joten siellä ei todellakaan kannata juoda eikä syödä ...

Vierailija kirjoitti:

Isäni valitti aina, miten lämpöä menee harakoille mutta ei  (onneksi!) voinut vaikuttaa asiaan, koska kyseessä oli kerrostalo. Mitään ei olisi heittänyt roskiin, ilman äitiä me lapset olisimme saaneet homeista leipää ja vanhaa jugurttia. Kun isä ja äiti erosivat, isä osti pienen talon jota ei lämmitetä ja jossa ei juurikaan valoja poltella! Siellä kykkii risoissa vaatteissaan ja pipo päässä hämärässä, kusee pitkin pihoja koska vessan käyttö on niin kallista.. äiti sanoo, että hullu se on mutta minusta isä ei ole hullu, vain hullun nuuka!

Lapsia ei voi päästää papalle hoitoon, vaikka isä niin toivoo  :(  Ja syksyn tullen emme käy siellä edes päiväkahvilla! Tai kahvilla ja kahvilla, teetä minä siellä juon itse ostamallani keittimellä ja tarjottavatkin tuon aina mukana, kahvinkeitin ikivanha sekä likainen ja jääkaappi täynnä pilaantunutta ruokaa joten siellä ei todellakaan kannata juoda eikä syödä ...

Äitini marmatti lapsuudessa, että tämäkin koti olisi kuin pulsujen koti, jos hän ei olisi maksajana, äidillä pieni palkka ja pieni eläke. Äiti ollut jo pitkään isän tossun alla ja sen huomaa. Ei kellot soi lääkäreille vaikka toistuvasti ollut raudanpuutetta (eli heikko ravitsemus), on omaishoitaja yms. Itsemäärämisoikeus, joten asia selvä.

Vierailija kirjoitti:

Olin ulkomaan matkalla ja samassa seurueessa oli professori-nainen. Olimme illallisella ja sen päätteeksi nainen kääri broilereista jääneet luut lautasliinojen sisään. Ihmettelin tuota ja kertoi vievänsä kissoilleen syötäväksi.

Ihana ihminen joka vie kisuille herkkuja.

Oltiin grillattu ribsejä ym. silloisen miesystävän kanssa edellisenä iltana luonani (minä toki olin kaikki syömiset ja juomiset ostanut). Pieni kappale ribsejä oli jäänyt syömättä ja vahingossa yön yli lämpimään. Tai toisaalta tuskin olisin kylmään laittanut, vaikka olisin huomannutkin, sillä ribsit ei ole hyvänmakuisia jääkaapissa olleina ja uudelleen lämmitettyinä. Olin kai ajatellut heittää biojätteeseen jo illalla, mutta en sitten niin tehnyt.

Aamulla sitten siivoilin ja äkkäsin sen pienen ribsinpalasen ja nakkasen biojätteeseen sen kummemmin ajattelematta. Olisitte kuulleet kun miesystävältä pääsi tuskainen huuto, kuin häntä olisi fyysisesti satutettu. Säikähdin, että mikä tuli. Hän olisi kuulemma voinut vielä syödä sen! Miksi heitin palasen menemään? Sanoin, että se oli ollut lämpimässä, ei sitä olisi voinut enää syödä. Olisi kuulemma hyvin voinut! Ei mene miksikään! Tuhlasin ruokaa!

Olin jo siihen mennessä huomannut että miesystävä on paitsi siipeilijä, myös pihi. Siinä hetkessä taisin viimein saada tarpeeksi pontta ääneeni, kun sanoin tiukasti, että minun kotonani ei pilaantunutta lihaa syö kukaan, vaikka itse haluaisikin. Lopetti jankkaamisen siitä asiasta siihen.

Olisi paljon kerrottavaa tuosta miehestä tähän ketjuun, mutta jääköön myöhempiin ketjuihin. Sanon vain, että pihiys ja siipeily oli syy eroomme ja siihen, että koskaan en ole häntä jälkeenpäin kaivannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu eläkeläismies on vuoden ajan jonottanut kaihileikkaukseen. Ei juuri mitään enää näe, mutta koska yksityisellä puolella leikkaus tehtäisiin samalla kerralla molempiin silmiin ja heti ja maksaisi n. 2000 euroa, ei raski. Julkisella puolella siis jonottaa ja siellä sitten joskus leikataan vain toinen silmä ja toinen myöhemmin. Ymmärtäisin, jos olisi köyhä, mutta kun rahaa on ja on niin saakelin saita!

Edellisen kirjoittaja jatkaa: Olen kyllä varovasti huomauttanut ukolle, ettei kannattaisi kovin kauan aikaa elää kaihin kanssa, mutta ei auta. Pihi mikä pihi. Ikääkin jo reilusti yli 70, ehkäpä kuolo korjaa ennenkuin sokeutuu kokonaan...

Tuli mieleen exän kotitalon naapurissa asuva yksin elelevä aikamiespoika. Kuulemma nuoli lautaset puhtaiksi ja vei ne sitten vesirännien alle loppupuhdistukseen! (En tiedä, mitä teki talvella, kun oli lumi ja jää). ;)

Kun multa nelisen vuotta sitten leikattiin silmät yksityisellä (taittovirheleikkaus, ei kaihi) oli käypä hoito suositus ettei molempia silmiä leikattaisi kerralla. Jos tulee joku komplikaatio, voi molemmat silmät mennä. Yksi silmä kerrallaan niin toinen silmä jäisi kuntoon. Yksityisellä tätä käypä hoito-suositusta ei noudateta, julkisella noudatetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ulkomaan matkalla ja samassa seurueessa oli professori-nainen. Olimme illallisella ja sen päätteeksi nainen kääri broilereista jääneet luut lautasliinojen sisään. Ihmettelin tuota ja kertoi vievänsä kissoilleen syötäväksi.

Ihana ihminen joka vie kisuille herkkuja.

Kissalle ei saa antaa kananluita. Kun kissa pureskelee niitä, ne lohkeavat teräviksi paloiksi, jotka voivat suolistossa kulkiessaan aiheuttaa ongelmia.

Mä inhoan piheilyä. Järkevä rahankäyttö on järkevää rahankäyttöä, eikä sillä ole mitään tekemistä oikean nuukailun kanssa.

Mulla on aina uusi teepussi, tykkään vahvasta teestä. Toisella liotuksella tulee enää kevyesti maustettua vettä, hyi.

Joskus nuukailin itse kalliin hajuveden ja kalliiden saappaiden kanssa. En oikein raaskinut käyttää kuin erityistilanteissa. Hajuvesi menikin sitten vuosien mittaan huonoksi, ja saappaat jäi pohkeista pieniksi. Saappaita olin ehtinyt käyttää alle 10 kertaa. Silloin lopetin turhan piheilyn, kun totesin vain tuhlaavani siinä.

Exäni oli pihein tuntemani ihminen. Ilmeisesti sukan varressa oli paljonkin, mutta silti piti mennä penniä venyttämällä. Kaupoista aina kaikki oranssin lapun tuotteet, baarissa "omat eväät" tai sitten erittäin tukevat pohjat ettei vahingossakaan tarvitse maksaa kalliista juomista, yritti aina varastella käyttötavaraa (esim. pizzerioista pippurimyllystä, veitsiä ja haarukoita, baareista laseja ja tuoppeja). Häpesin silmät päästäni. Samoin jos joku oli tulossa käymään tai sitten pidettiin illanistujaiset, niin mitään ei olisi saanut tarjota. Tähän en suostunut ja ostin sitten itse tarjottavat. Minun mielestä jos tulee vieraita, niin pitää tarjota jotain mielellään vähän parempaa ja samoin jos menee käymään jonkun luona niin pitää olla viemistä, tyyliin vaikkapa viinipullo tai suklaata. Piheys ilmeisesti kulki heillä suvussa, sillä hänen perheensäkin oli sangen erikoinen. Heidän kotona ei mm. taloa liioin lämmitelty (homeenhaju sangen pistävä) ja jätehuoltomaksuja eivät suotta makselleet vaan dumppasivat salaa roskapussinsa naapureiden roskiksiin. Olisipa hauska tietää mitä tyypille nykyään kuuluu kaikkien vuosien jälkeen, jatkuuko pihtailu edelleen :D

Tarkka olen rahasta itsekin, ei sen puoleen mutta lähinnä siinä että ostan ruuat siten, että ruokahävikkiä tulisi mahdollisimman vähän ja ostelen isomman koon lastenvaatteita alemyynneistä varastoon odottamaan :D