Lue keskustelun säännöt.
Miten jakaisitte perinnön seuraavassa tilanteessa?
19.07.2017 |
Kaksi jo pitkälle aikuista sisarusta. Toinen on kouluttautunut, tekee vaativaa työtä ja pitkää päivää, tienaa ihan mukavasti, perheellinen. Toinen ei ole opiskellut eikä ole koskaan ollut töissä, on yrittänyt saada töitä viime vuosina, mutta ei ole onnistunut. Elämänhallinta hieman kateissa, osa epäonnistumisista omaa syytä, mutta on ollut myös ihan vain huonoa tuuria. Ei perhettä.
Työtön sisarus auttelee usein iäkkäitä vanhempia käytännön asioissa, koska hänellä on aikaa. Saa korvaukseksi ylimitoitetun summan rahaa kuussa elämiseen. Kaikkien vuosien aikana useita kymmeniä tuhansia euroja. Tulonsiirto on hoidettu perheen pienen yrityksen kautta niin, että verottaja ei kiinnostu asiasta (lahjavero). Toinen sisarus ei saa rahallista tukea vanhemmiltaan, mutta tulee tosin hyvin toimeen ilmankin. Elää kuitenkin jatkuvassa stressissä töiden ja perheen välillä puokkoillessaan. Näkee vanhempiaan noin kerran kuussa, ei ehdi useammin. Välit muuten hyvät.
Vanhemmilla on jonkin verran varallisuutta ja jos jättäisivät n. 70% tästä työttömälle sisarukselle, pystyisi tämä elättämään itsensä loppuelämänsä ajan, jos eläisi niukasti. Toive siitä, että tämä henkilö saisi töitä on minimaalinen. Ikää yli 40 v. eikä työkokemusta. Ilman vanhempien rahallista tukea luultavasti alkoholisoituisi.
Miten jakaisitte perinnön?
A) 50/50
B) suurempi osa työttömälle, jotta hänen elämänsä ei menisi täysin alamäkeen
C) suurempi osa töissä käyvälle perheelliselle sisarukselle, esimerkiksi niin, että perinnöstä vähennettäisiin vanhempien vuosien aikana toiselle sisarukselle maksettu summa.
Kommentit (27)
Juuri juttelin erään sukulaispariskunnan kanssa. Ovat eläkkeellä jo. Mies kertoi, miten ovat päättäneet antavansa molemmille lapsille tasapuolisesti saman verran. Omaan mieleen oli jäänyt ikuisiksi ajoiksi se, miten äitinsä auttoi vain yhtä sisaruksista, kun tämä muka tarvitsi enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä huomaa kumman sisaruksen näkökulmasta tämä on kirjoitettu, huoh...
Antaisin suoraan lapsenlapsille, jokaiselle saman osuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
C ehdottomasti eli tasapuolista molemmille.. Lusmuahan on jo tuettu koko elinikänsä eikä siltikään saa elämässään mitään aikaan. Todennäköisesti ei töihin edes kiinnosta mennä, koska on ne vanhemmat tukemassa. Miksi ihmeessä menisi, kun pärjää mukavasti vanhempien tuella. Todella väärin toista lasta kohtaan, joka saisi vähemmän vain, koska on ollut huippuahkera ja raatanut elantonsa eteen. Ja kävisi varmasti katsomassa vanhempiaan enemmän ellei olisi noita velvollisuuksia, joita toisella lusmulla ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän Suomessa voi antaa rahaansa perinöksi miten vain. Lakiosaa on vaikea ohittaa.
50 /50 lain mukaan ,muu on teidän päätettävissänne mikäli pääsette sopuun jaosta.Toinen on jo saanut korvauksen vanhempien hoidosta.Kannattaa myös huomioida perintöverot,jos 70% pystyy elämään seuraavat n.40 vuotta ne eivät ole pienet.
Ehkä itse kallistuisin 50/50 kannalle,jättäisin jo saadun varallisuuden huomoitta varsinkin kun se onnistuttu pimittämään verottajalta.Jos käytätte vaihtoehtoa c ,verottaja lätkäisee huiman lahjaveron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A, ja jos kouluttautuneella on lapsia joo kannattaa tämän pistää suoraan lapsille. Kunhan niillä on jotain järkeä päässä eikä sitten 19v ikäsinä lahjoita kaikki johonki kissakotiin Perussa matkan yhteydessä...
Eikö vanhempien yritys voi työllistää nuorempaa vaikka kotiapulaiseksi sovitulla tunti/kuukausipalkalla? Paperilla sovitaan tehtävät ja vastuut ja ajankäyttö. Tämä työsuhde jatkuisi sitten loppuun asti ja sen jälkeen perintö ihan lainmukaan 50/50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A, jakaisin perinnön 50/50, mutta pitäisin huolen siitä, että vanhempia auttava sisar saa korvauksen työstään vanhempien elinaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50/50.
Koska työtön, vanhempiaan auttanut sisarus on saanut vanhempiensa auttamisesta korvauksen jo näiden eläessä.
Vaikka työttömälle annettaisiin enemmän, niin mikään ei takaa sitä, että hän käyttäisi perinnön järkevästi asuntoon ja ruokaan.
Mistä summasta on kyse? 100ke? Miljoona?
Kuka Ap sinä näistä tahoista olet? Mihin suuntaan vanhemmat on kallistumassa?
C) Oikeuden ja kohtuuden mukaan.
Todennäköisesti vanhemmat ovat mahdollistaneet toisen lapsen syrjäytymisen, koska ovat rahaa hänelle työntäneet. Ahkeraa lasta ei pitäisi rangaista siitä, että elättää itsensä.
Mä anna omille lapsilleni tasapuolisesti perintöä, koska rakastan molempia eikä perintöä tarvitse ansaita, vaan saavat sen ihan, koska olen itse heidät halunnut ja synnyttänyt. Muutenkin pyrin olemaan tasapuolinen.
Minä olen ollut tuollainen vähän tuettava tapaus. Sain opiskeluaikoina vanhemmilta ruokarahaa ja pidin näistä kirjaa. Mistään kymmenistä tuhansista euroista ei kuitenkaan ollut kysymys. Itsenäistyminen oli minulle vaikeaa, minulla oli joku kauhean elämänpelko. Pari vuotta elin itsenäisesti ennen kuin menin naimisiin ja lapsen syntymän jälkeen en ole päässyt oikein takaisin työelämään kuin pätkittäin. Mies ja yhteiskunta joutuvat minua edelleen elättämään.
Vanhemmilta saatiin perintö ihan tasajaolla, mutta maksoin sitten veljilleni nuo nuoruudessa saadut ruokarahat elinkustannusindeksillä korjattuna.
Jos tuo reppana sisarus saa sen verran perintöä että sillä ostaa vaatimattoman asunnon joltain halvalta alueelta, niin kyllä sen myötä pitäisi pärjätä. Kun saa työttömyyskorvausta ja pientä asumistukea, niin se raha riittää elämiseen.
Tilanne on vähän kuin meillä. Äitini on tukenut siskoani taloudellisesti 25 vuotta tosin kuin minua. Siskollani ei meinaa millään rahat riittää holtittoman rahankäytön takia ja minä pärjään vallan mainiosti. Pari vuotta sitten äitini meinasi antaa sisarelleni reilun ennakkoperinnön ja jättää minut ilman.
Sanoin, että sitten sillä on enää yksi lapsi ja jos ei kohtele meitä tasapuolisesti perinnönjaossa, vihaan häntä lopun elämääni. Kyse ei ole rahasta vaan periaatteesta ja tasapuolisesta kohtelusta.
Vierailija kirjoitti:
Eihän Suomessa voi antaa rahaansa perinöksi miten vain. Lakiosaa on vaikea ohittaa.
Lakiosaa pitää vaatia ,jos perillinen ei sitä halua niin ei sitä hänelle tungeta,edellyttää tietenkin testamenttia jolla lakiosa on sivuutettu.
Muuten ainakin verottaja olettaa jaon menevän perintökaaren mukaan vaikka todellisuudessa ei saa senttiäkään.Näinhän tapahtuu usein ensimmäisen vanhemman jälkeen.
C