Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten jakaisitte perinnön seuraavassa tilanteessa?

Vierailija
19.07.2017 |

Kaksi jo pitkälle aikuista sisarusta. Toinen on kouluttautunut, tekee vaativaa työtä ja pitkää päivää, tienaa ihan mukavasti, perheellinen. Toinen ei ole opiskellut eikä ole koskaan ollut töissä, on yrittänyt saada töitä viime vuosina, mutta ei ole onnistunut. Elämänhallinta hieman kateissa, osa epäonnistumisista omaa syytä, mutta on ollut myös ihan vain huonoa tuuria. Ei perhettä.

Työtön sisarus auttelee usein iäkkäitä vanhempia käytännön asioissa, koska hänellä on aikaa. Saa korvaukseksi ylimitoitetun summan rahaa kuussa elämiseen. Kaikkien vuosien aikana useita kymmeniä tuhansia euroja. Tulonsiirto on hoidettu perheen pienen yrityksen kautta niin, että verottaja ei kiinnostu asiasta (lahjavero). Toinen sisarus ei saa rahallista tukea vanhemmiltaan, mutta tulee tosin hyvin toimeen ilmankin. Elää kuitenkin jatkuvassa stressissä töiden ja perheen välillä puokkoillessaan. Näkee vanhempiaan noin kerran kuussa, ei ehdi useammin. Välit muuten hyvät.

Vanhemmilla on jonkin verran varallisuutta ja jos jättäisivät n. 70% tästä työttömälle sisarukselle, pystyisi tämä elättämään itsensä loppuelämänsä ajan, jos eläisi niukasti. Toive siitä, että tämä henkilö saisi töitä on minimaalinen. Ikää yli 40 v. eikä työkokemusta. Ilman vanhempien rahallista tukea luultavasti alkoholisoituisi.

Miten jakaisitte perinnön?
A) 50/50
B) suurempi osa työttömälle, jotta hänen elämänsä ei menisi täysin alamäkeen
C) suurempi osa töissä käyvälle perheelliselle sisarukselle, esimerkiksi niin, että perinnöstä vähennettäisiin vanhempien vuosien aikana toiselle sisarukselle maksettu summa.

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
19.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perintö aina lapsille 50/50. Kaikki muut jakotavat aiheuttavat kaunaa sisarusten kesken. Ja selvästi tuo elämässään ei niin pärjännyt tarvitsee sisarensa tukea, kun vanhemmista aika jättää.

Vierailija
22/27 |
19.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen nämä vanhemmat, mutta en ole sukua eli minulla ei ole mitään saatavia perinnöstä. Tunnen myös molemmat näistä sisaruksista ja heistä kumpikin on erittäin mukavia ja ystävällisiä ihmisiä. Työtön sisarus ei ole mikään hulttio, mutta hän ei ole koskaan oppinut elämänhallintaa läheisten kannustuksesta huolimatta.

Osa perinnöstä ei osu perintöveron piiriin. En mene tässä yksityiskohtiin.

Vanhemmat eivät tarvitse hoitoa, kyse on enemmänkin pienestä auttelusta esimerkiksi tietokoneen kanssa. Maksimissaan 20 tuntia kuukaudessa. Kun joskus menevät huonompaan kuntoon, niin heillä on ulkopuolista maksettua apua saatavilla.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
19.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoisin että 50/50.

No joo mitäs niitä iäkkäitä sukulaisia auttamaan. Näköjään parempi olisi hankkia joku kotihoito pyörittämään arkea niin ei tarvi itkeä perinnönjaossa kun perintö katoaisi kaikenlaisiin maksuihin. Ehkä se köyhempi sisko ei tee sitä rahan takia vaikka töissään niin stressaantunut luuleekin.

En kyllä ymmärrä tuota "kiirettä" ollenkaan. Käyn iäkkään sukulaisen luona kolmesti viikossa auttelemassa ja hoidan sen lisäksi kauppareissut. Hyvin olen töiden jälkeen ehtinyt. Joten luulisi nyt että useammin ehtisi kuin kerran kuussa.

Muut sukulaiset aina myös valittelevat kiirettä ja luulevat että autan vain perinnön toivossa. Tiedän että ei minua ole testamentissa huomioitu ja palkaksi saan vain kahvia mutta mistäpä nuo sukulaiset sen tietäisi kun ei ne sille soittele kuin kerran pari vuodessa. Sukulainen täytti juuri viimeviikolla 90 ja juotiin juhlakahvit kahdestaan kun ketään lapsista tai lastenlapsista ei ehtinyt paikalle kiireitten takia.

Vierailija
24/27 |
19.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä arvostan tuota vanhempien auttamista. Maksaisi sekin , jos se apu olisi ostettava jostain muualta. Mukavampaa se on, kun oma lapsi pystyy auttamaan. Mieluummin siitä maksaisin.  Minun mielestäni omaisuus puoliksi.

Vierailija
25/27 |
19.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

A, vanhemmat saavat elinaikanaan tehdä rahoillaan mitä lystää. Ymmärrettävää, että haluavat tukea heikompaa. Kuitenkin perinnönjaossa paremmin pärjäävää ei tule rangaista vaan silloin 50/50.

Meitä on 3 lasta. Ensimmäisellä on paras palkka, hyvä palkkainen puoliso, useampi lapsi ja iso kallis asunto. Vaikka pärjäämme ihan ok, niin usean lapsen taloudessa menoja on paljon. Lapsilla on myös kalliit harrastukset. Nettotulot per henkilö 1500e/kk.

Toinen lapsi pienempi palkkainen, myös puolisonsa pieni palkkainen. Vain yksi lapsi. Ovat erittäin säästäväisiä ja asuvat vaatimattomammin kuin lapsi 1. Ainoa lapsi ei harrasta mitään. Reilusti säästöjä. Tulot saman 1500e/henkilö, mutta siis henkilöitä vähemmän.

Kolmas lapsi sinkku, pienin palkka. Ei omistuksia. Matkustaa eniten, ei säästä. Käyttää paljon enemmän rahaaitseensä kuin lapset 1&2.

Vanhemmat usein tukevat lapsi nro 3. Hän on ikiopiskelija ja elää pienimmillä tuloilla, eikä mitään säästöjä tai omistuksia. Toisaalta esimerkiksi ylivoimaisesti kalliimmat vaatteet ja uusin elektroniikka. Lapsi nro ykkösellä ei ole varaa, kun rahat menevät lapsiin ja lapsi nro 2 on muuten vaan säästäväinen. Vanhemmilla on kuitenkin mielestäni oikeus tukea tätä lastaan, omia rahojaan käyttävät. Toivottavasti perintö kuitenkin aikanaan jaetaan tasan.

Vierailija
26/27 |
19.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta siinä ei ole mitään väärää, että aikuinen lapsi saa korvauksen auttaessaan vanhempiaan, kunhan korvaus on edes jollain lailla suhteessa avun määrään. Ap kirjoittaa, että summa on vuosien ajalta monta kymmentä tuhatta ja työmäärä on noin 20 tuntia viikossa. Tuskin vanhemmat vuosikausia ovat olleet avun tarpeessa eli luultavasti toinen sisarus on saanut ihan vain lahjaksi mittavan summan rahaa. Kyllä mua ärsyttäis olla se töissä käyvä sisarus ja katsoa vierestä kun toisen elämä rahoitetaan omien vanhempien säästöistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
19.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huonoin kaikista lienee C, jo senkin takaia että mitätöi vanhempien oman harkinnan. Toiseksi jaetaan vain se kuolinhetken omaisuus eikä sitä omaisuutta mitä ehkä joskus oli.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän yhdeksän