Mies ei halua naimisiin kanssani

Miten ihmeessä ette jo ole menneet naimisiin aikaisemmassa vaiheessa? Siis jo ennen yhteisiä lainoja ja lapsia. Sehän on vaan järkevä juridinen sopimus, joka helpottaa monia asioita liittyen juuri yhteiseen talouteen ja yhteisiin lapsiin. En keksi mitään järkevää syytä vastustaa avioliittoa tuossa vaiheessa, kun teillä on jo paljon sitovampiakin asioita elämässänne (juuri ne lapset ja lainat jne.).

Miehellähän on jo kiva jalkavaimo. Olet suostunut ottamaan lainat ja tekemään lapset, naimisiinmeno toisi miehelle vain lisää vastuuta ja velvollisuuksia ja avioero on aina raskaampi prosessi kuin avoero. Nyt mies on saanut sinulta "kaiken" mutta avoliiton takia sinusta on edelleen helpompi päästä halutessaan eroon kuin jos olisitte naimisissa. Mies ei enää ole korviaan myöten rakastunut joten tästä on voinut tulla viime aikoina tärkeämpi pointti kuin aiemmin. Avioituminen on myös aina jonkinlainen muutos ainakin psyykkisesti, mies voi ajatella että miksi tehdä muutoksia jos kaikki olennainen on tähän mennessä hoitunut muutenkin.

Olisi kannattanut mennä ensin naimisiin ja ryhtyä vasta sitten tekemään lapsia ja ottamaan lainoja. 

Siinä vaiheessa kun lapsia aletaan tekemään poikkiksille sanotaan ettei naimisiinmenolla ole väliä ja että sen ehtii myöhemmin. Kyllä sillä vaan on väliä eikä se "myöhemmin" koita läheskään kaikille, yleensä naisen harmitukseksi.

Pyydä miestäsi tekemään keskinäinen testamentti. Vai suuttuuko siitäkin? Jos suuttuu, huolestuisin.

Heti kun löytyy parempi miehesi sanoo teidän kasvaneen erilleen. Hän yrittää siinä esittää hetken sinkkua, mutta kappas, uusi onkin pian löytynyt ihan yllättäen ja show goes on.

Kiitos vaan kaikille panoksensa antaneille. Tää jää kyllä vikaksi vauvapalstakeskusteluksi mulle.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Helpompi siirtyä uuteen suhteeseen jos joku löytyy. Menisi kyllä naimisiin kannasi jos haluaisi viettää sinun kanssa loppu elämän.

Omassa tapauksessani oli juuri näin. 22 vuotta avoliitossa ja kolme yhteistä lasta. Yhtenä päivänä mies ilmoitti että haluaa todella elää loppuelämänsä ja koska se ei lasten ja mun kans onnistu, niin hän oli päättänyt mnenä naimisiin itseään 26 vuotta nuoremman naisen kanssa jonka kanssa kuulemma voi elää täyttä elämää. Pakkasi tavaransa ja lähti siltä seisomalta ja avioitui kolmen viikon kuluttua siitä kun oli häipynyt. Asunnon myynti hoitui lakimiehen kautta ja lakimiehensä lähetti myös lastenvalvojatapaamiseen. Avoliitossa on ihan erilaiset juridiset perusteet omaisuuden jaolle kuin avioliitossa. Se kannattaa jokaisen muistaa.

Ap turha vetää hernettä nenään. Asia on juuri niin kuin palstaraati on todennut. Naimisiin ensin ja sitten lapset.

Miehellä toinen nainen. Ei mies suuttuisi, jos kaikki olisi hyvin.

Ainoa ratkaisu on kysyä. Ei dramaattisesti tai syytellen. Ei mies (tai naisetkaan) halua mitään kertoa, jos lähtökohtana on dramaautuminen / syytteleminen / asenne, ettei kiinnosta kuulla tässä miehen mielipidettä koska sitä pidetään automaattisesti vääränä. Jos mies kokee, että sulle voi ihan tosissaan avautua, niin eiköhän hän kerro mistä kiikastaa.

Laura kirjoitti:

Miksi? Meillä on 3 lasta, yhteiset asuntolainat, yhteinen elämä. Ennen jutteli innoissaan naimisiinmenosta ja katselimme sormuksia netistä. Nyt suuttuu, kun otan asian puheeksi ja sanoo, että painostan häntä. En usko, että hänellä olisi joku toinen nainen. Kaikki te ilkeilijät voitte jättää kommentoimatta..

Jokin keskinäinen testamentti, henkivakuutukset tms. paperit siltä varalta, että toiselle sattuu jotain ja toinen joutuisi yksin huolehtimaan perheestä.

Ehkä miehellä ei ole mitään erityistä syytä mutta hän kokee, että sinä painostat ja pelkästään se saa hänet vastahakoiseksi?

Me ulkopuoliset ei voida mitenkään tietää. Et saa mitään vastauksia täällä.

Anna miehelle aikaa ja unohda hetkeksi koko asia. Ehkä se sitten joku päivä yllättää sut kosimalla omalla tavallaan.

Jos suuttuu ja välttelee aihetta niin ei halua kanssasi naimisiin. Eikö se ole päivänselvää? Jos aidosti rakastaa ja haluaa sitoutua niin on myös valmis naimisiin. Odottaa parempaa tai pitää jo jotain peliä selkäsi takana.

Kyllä mä ainekin haluun olla oman naiseni kanssa koko loppuelämän mutta en koe mitään tarvetta mennä naimisiin. Miksi pitäisi? Ei riitä perusteluksi että niin kuuluu tehdä tai että muutkin on.

Ap, varaa aika lakimiehen luokse, niin voit hoitaa juridiset asiat sitä myöten kuntoon. Omin päin testamenttia tai muita sopimuksia ei kannata tehdä, kunnon lakimies osaa ottaa kaikki mahdollisuudet huomioon. Mies voi maksaa yksinään lakimiehen laskun, koska avioliiton solmimalla nuokin asiat tulisivat ihan ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä ainekin haluun olla oman naiseni kanssa koko loppuelämän mutta en koe mitään tarvetta mennä naimisiin. Miksi pitäisi? Ei riitä perusteluksi että niin kuuluu tehdä tai että muutkin on.

Älkää sitten muuttako yhteen tai hankkiko lapsia. Jos ostat naisesi kanssa asunnon, nainen kuolee, niin voit saada vaikka anoppisi asuinkumppaniksi. Hauskaa, eikö vain?

Vierailija kirjoitti:

Haluan vain pienimuotoisen vihkimisen maistraatissa. Tienaan kyllä ihan hyvin, tuskin on rahastakaan kyse. Mieheni osoittaa kuitenkin sitoutumista tulevaisuuteen muilla tavoilla. Olemme keskustelleet muista isoista tulevaisuuden asioista (en nyt viitsi tarkemmin eritellä, ettei kukaan tunnista minua). Olen häneltä kysynyt, että onko hänen mielensä muuttunut. Hän tiuskaa että ei ole ja kyllä hän joskus haluaa naimisiin. Itse haluaisin naimisiin siksikin, että jos jommalle kummalle meistä käy jotain on jäljelle jäävän ja lapsien elämä turvattu. En halua isoja häitä, vain nimet paperiin.

Ap

Vai onko kysymys juuri noista häistä? Voi mieskin haluta isot ja komeat häät. Ja jos hänestä tuntuu, ettei sinun mielipiteen tai rahatilanteen takia sellaisia saa, voi koko naimisiinmeno tuntua turhalta.

Miehesi on järkevä realisti. Hän ei halua ottaa riskiä, että lapset joutuisivat jossain vaiheessa kokemaan vanhempiensa avioeron.

Laura kirjoitti:

Miksi? Meillä on 3 lasta, yhteiset asuntolainat, yhteinen elämä. Ennen jutteli innoissaan naimisiinmenosta ja katselimme sormuksia netistä. Nyt suuttuu, kun otan asian puheeksi ja sanoo, että painostan häntä. En usko, että hänellä olisi joku toinen nainen. Kaikki te ilkeilijät voitte jättää kommentoimatta..

Inhorealistina  totean että sun ois pitänyt lisääntyä vasta aviossa.Nyt miehellä on jo  kaikki eikä se tarvitse aviovaimoa.Avovaimo riittää. Jos ei kolmen vuoden sisällä  seurustelun aloittamisesta ole kosintaa ja avioliittoa kuulunut, on peli menetetty.

Voiko olla ettei ole 100 % varma haluaako sitoutua lopuksi ikää, mikä toki hölmöä kun eroaminen avioliitostakin on ihan helppoa. Jos mies ei suostu vastaamaan miksei halua naimisiin niin kai se on laitettava peukaloruuviin kunnes tunnustaa syyn. Testamenttiasiathan voi hoitaa ilman avioitumistakin.

Testamenttaamalla raha-asiat jne kuoleman jälkeen ei ole todellakaan sama asia tai oikeus kun olla naimisissa. Naimisissa ollessa perintövero pienempi, leskeneläke suurempi jne kuin testamenttaamalla. Eli kuten jo joku totesi se on erittäin järkevä juridinen sopimus, kaikki hää ja uskontohömppä on ihan omavalintaista hömpötystä mikä ei todellakaan ole välttämätöntä avioliittoon astuessa.