Miksi "kaikkien kaverit" ei ymmärrä, että muut eivät välttämättä halua olla heidän kavereitaan
Mieheni ex-vaimo on ns. kaikkien kaveri-tyyppinen. Hän haluaa pitää hyvät välit kaikkiin ja hänellä on esim. on facebookissa kaverina mieheni ja kaikki häntä edeltävät exätkin sekä monet exän sukulaiset. Tässä ei ole mitään ongelmaa. Hyvät, asialliset, välit on hyvä juttu.
Ex-vaimo vaan ei oikein ymmärrä hyvien välien ja kaveruuden eroa. Hän olisi halunnut hengailla minunkin seurassani. Hän tykkäilee mieheni seinällä olevista yhteisistä päivityksistämme. Toivottelee miehen vanhemmille hyvät juhannukset ja kommentoi heidän päivityksiään. Tuossakaan ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta, se mutta.
Miehen äiti inhoaa ko. naista. Oli iloinen, kun erosivat. Hän tai mieheni eivät koskaan tykkäile tai kommentoi naisen päivityksiä. Eivät halua olla erityisemmin tekemisissä, mutta eivät poista naista fb-kavereista, koska ovat kiinnostuneita lapsia koskevista päivityksistä. Minä jouduin sanomaan naiselle ihan suoraan, etten halua olla kaveri, vaikka mielelläni ystävälliset ja asialliset välit pidänkin.
Kertokaa te "kaikkien kaverit", ettekö te oikeasti huomaa vetäytyä? Ettekö te huomaa, jos joku välttelee seuraanne tai yhteydenottojanne? Ettekö huomaa, että tykkäykset/toivottelut/puhelut yms. on yksipuolisia? Se on kamalan kiusallista joutua sanomaan suoraan, että nyt takavasemmalle siitä.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ex-vaimo on ns. kaikkien kaveri-tyyppinen. Hän haluaa pitää hyvät välit kaikkiin ja hänellä on esim. on facebookissa kaverina mieheni ja kaikki häntä edeltävät exätkin sekä monet exän sukulaiset. Tässä ei ole mitään ongelmaa. Hyvät, asialliset, välit on hyvä juttu.
Ex-vaimo vaan ei oikein ymmärrä hyvien välien ja kaveruuden eroa. Hän olisi halunnut hengailla minunkin seurassani. Hän tykkäilee mieheni seinällä olevista yhteisistä päivityksistämme. Toivottelee miehen vanhemmille hyvät juhannukset ja kommentoi heidän päivityksiään. Tuossakaan ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta, se mutta.
Miehen äiti inhoaa ko. naista. Oli iloinen, kun erosivat. Hän tai mieheni eivät koskaan tykkäile tai kommentoi naisen päivityksiä. Eivät halua olla erityisemmin tekemisissä, mutta eivät poista naista fb-kavereista, koska ovat kiinnostuneita lapsia koskevista päivityksistä. Minä jouduin sanomaan naiselle ihan suoraan, etten halua olla kaveri, vaikka mielelläni ystävälliset ja asialliset välit pidänkin.
Kertokaa te "kaikkien kaverit", ettekö te oikeasti huomaa vetäytyä? Ettekö te huomaa, jos joku välttelee seuraanne tai yhteydenottojanne? Ettekö huomaa, että tykkäykset/toivottelut/puhelut yms. on yksipuolisia? Se on kamalan kiusallista joutua sanomaan suoraan, että nyt takavasemmalle siitä.
Tämä kysymys tuli mieleen, kun taas seurailin tuollaista tilannetta. Tulee myötähäpeää, kun tietää mitä toiset oikeasti ajattelevat, mutta yksi se vaan jaksaa yrittää kaveerata.
Ja kaikkihan tietää kuka se tarinan ilkimys on?
Ei se kaveri, vaan ne jotka ei sille kaverille sano ettei seura tai jutut kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ex-vaimo on ns. kaikkien kaveri-tyyppinen. Hän haluaa pitää hyvät välit kaikkiin ja hänellä on esim. on facebookissa kaverina mieheni ja kaikki häntä edeltävät exätkin sekä monet exän sukulaiset. Tässä ei ole mitään ongelmaa. Hyvät, asialliset, välit on hyvä juttu.
Ex-vaimo vaan ei oikein ymmärrä hyvien välien ja kaveruuden eroa. Hän olisi halunnut hengailla minunkin seurassani. Hän tykkäilee mieheni seinällä olevista yhteisistä päivityksistämme. Toivottelee miehen vanhemmille hyvät juhannukset ja kommentoi heidän päivityksiään. Tuossakaan ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta, se mutta.
Miehen äiti inhoaa ko. naista. Oli iloinen, kun erosivat. Hän tai mieheni eivät koskaan tykkäile tai kommentoi naisen päivityksiä. Eivät halua olla erityisemmin tekemisissä, mutta eivät poista naista fb-kavereista, koska ovat kiinnostuneita lapsia koskevista päivityksistä. Minä jouduin sanomaan naiselle ihan suoraan, etten halua olla kaveri, vaikka mielelläni ystävälliset ja asialliset välit pidänkin.
Kertokaa te "kaikkien kaverit", ettekö te oikeasti huomaa vetäytyä? Ettekö te huomaa, jos joku välttelee seuraanne tai yhteydenottojanne? Ettekö huomaa, että tykkäykset/toivottelut/puhelut yms. on yksipuolisia? Se on kamalan kiusallista joutua sanomaan suoraan, että nyt takavasemmalle siitä.
Tämä kysymys tuli mieleen, kun taas seurailin tuollaista tilannetta. Tulee myötähäpeää, kun tietää mitä toiset oikeasti ajattelevat, mutta yksi se vaan jaksaa yrittää kaveerata.
Ja kaikkihan tietää kuka se tarinan ilkimys on?
Ei se kaveri, vaan ne jotka ei sille kaverille sano ettei seura tai jutut kelpaa.
Just tämä, niinhän se tavallaan on. Mutta, miksi se pitää sanoa ihan suoraan? Iso osa ihmisistä ymmärtää kyllä vihjeen. Miksi tämä ihmistyyppi ei ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ex-vaimo on ns. kaikkien kaveri-tyyppinen. Hän haluaa pitää hyvät välit kaikkiin ja hänellä on esim. on facebookissa kaverina mieheni ja kaikki häntä edeltävät exätkin sekä monet exän sukulaiset. Tässä ei ole mitään ongelmaa. Hyvät, asialliset, välit on hyvä juttu.
Ex-vaimo vaan ei oikein ymmärrä hyvien välien ja kaveruuden eroa. Hän olisi halunnut hengailla minunkin seurassani. Hän tykkäilee mieheni seinällä olevista yhteisistä päivityksistämme. Toivottelee miehen vanhemmille hyvät juhannukset ja kommentoi heidän päivityksiään. Tuossakaan ei sinänsä ole mitään pahaa. Mutta, se mutta.
Miehen äiti inhoaa ko. naista. Oli iloinen, kun erosivat. Hän tai mieheni eivät koskaan tykkäile tai kommentoi naisen päivityksiä. Eivät halua olla erityisemmin tekemisissä, mutta eivät poista naista fb-kavereista, koska ovat kiinnostuneita lapsia koskevista päivityksistä. Minä jouduin sanomaan naiselle ihan suoraan, etten halua olla kaveri, vaikka mielelläni ystävälliset ja asialliset välit pidänkin.
Kertokaa te "kaikkien kaverit", ettekö te oikeasti huomaa vetäytyä? Ettekö te huomaa, jos joku välttelee seuraanne tai yhteydenottojanne? Ettekö huomaa, että tykkäykset/toivottelut/puhelut yms. on yksipuolisia? Se on kamalan kiusallista joutua sanomaan suoraan, että nyt takavasemmalle siitä.
Tämä kysymys tuli mieleen, kun taas seurailin tuollaista tilannetta. Tulee myötähäpeää, kun tietää mitä toiset oikeasti ajattelevat, mutta yksi se vaan jaksaa yrittää kaveerata.
Ja kaikkihan tietää kuka se tarinan ilkimys on?
Ei se kaveri, vaan ne jotka ei sille kaverille sano ettei seura tai jutut kelpaa.
Just tämä, niinhän se tavallaan on. Mutta, miksi se pitää sanoa ihan suoraan? Iso osa ihmisistä ymmärtää kyllä vihjeen. Miksi tämä ihmistyyppi ei ymmärrä?
Sano itse.
Yksi syy voi olla, että on tottunut rohkeana siihen, että ujompia pitää aina vähän rohkaista ja jaksaa kärsivällisesti. Minulla parhaat ystävät ovat tulleet läheisiksi hyvin hiljaa ja jos olisin luovuttanut heti kun tulee tunne, että toista ei täysillä kiinnosta, olisin menettänyt nämä ihmiset.
Eli voi olla vaikea erottaa kuka on pidättyväinen, mutta periaatteessa kiinnostunut kaveeraamaan ja kuka oikeasti ei halua olla kaveria kun molempien viestintä voi olla hyvin samanlaista.
Lisään vielä, että jos kyseessä on tosiaan nainen, joka teki appivanhemistasi isovanhemmat, olisi heiltä kohteliasta kommentoida joskus toisenkin päivityksiä tai muuten huomioida kuin haukkumalla. Äiti ilmeisesti antaa lasten olla teidän kaikkien kanssa tekemisissä ja haluaa pitää hyvät välit.
Minusta tässä on enemmänkin kyse siitä, että eksä ei ymmärrä miten käyttäytyä eron jälkeen. Että ei jäädä siihen lähelle roikkumaan ja olemaan kaveri, vaan vetäydytään hienotunteisesti taka-alalle ja käyttäydytään sen mukaan. Annetaan sille entiselle puolisolle mahdollisuus uuteen elämään eikä kaveerata enää ex-anoppien ja -appien kanssa, varsinkin jos on uusi puoliso kuvioissa mukana. Se oma aika siinä suvussa ja perheessä meni jo.
Ap. Voisiko puolisosi kuitenkin tehdä jotain rajatakseen teidän eläänne enemmän omaksenne? Miten paljon tilanne sinua oikeasti häiritsee?
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että jos kyseessä on tosiaan nainen, joka teki appivanhemistasi isovanhemmat, olisi heiltä kohteliasta kommentoida joskus toisenkin päivityksiä tai muuten huomioida kuin haukkumalla. Äiti ilmeisesti antaa lasten olla teidän kaikkien kanssa tekemisissä ja haluaa pitää hyvät välit.
No joo, ovat isovanhemmat, mutta heillä kyllä on muitakin, vanhempia, lapsenlapsia, joten ei tehnyt heistä isovanhempia.
Eivät hauku naista päin naamaa. Mutta tietäen kuinka kohteli miestä, en ihmettele tilannetta.
Itse en kaipaa huomiota omalta ex-anopiltani, vaikka todella tein hänestä isoäidin. Ex osaa hoitaa lasten suhteet häneen ilman minuakin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on enemmänkin kyse siitä, että eksä ei ymmärrä miten käyttäytyä eron jälkeen. Että ei jäädä siihen lähelle roikkumaan ja olemaan kaveri, vaan vetäydytään hienotunteisesti taka-alalle ja käyttäydytään sen mukaan. Annetaan sille entiselle puolisolle mahdollisuus uuteen elämään eikä kaveerata enää ex-anoppien ja -appien kanssa, varsinkin jos on uusi puoliso kuvioissa mukana. Se oma aika siinä suvussa ja perheessä meni jo.
Ap. Voisiko puolisosi kuitenkin tehdä jotain rajatakseen teidän eläänne enemmän omaksenne? Miten paljon tilanne sinua oikeasti häiritsee?
Lisään vielä kirjoittamaani tekstiin muutaman asian. Kun tässä menee minusta sekaisin se, että "kaikkien kaveri" on eksä eikä kuka tahansa muu ei-toivottu tyyppi. Ap ei ilmeisesti siis halua eksää liian lähelle omaa elämäänsä (kun se eksä kuitenkin on lasten takia elämässä enivei). Minkä ymmärrän tosi hyvin, uusperheellinen kun itse olen. Pitää osata kunnioittaa toisen elämää ja pysyä kohteliaan etäällä. Minusta ei ole sopivaa tykkäillä ap:n kuvaamalla tavalla Facebook-päivityksiä jos se ei ole molemminpuolista.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on enemmänkin kyse siitä, että eksä ei ymmärrä miten käyttäytyä eron jälkeen. Että ei jäädä siihen lähelle roikkumaan ja olemaan kaveri, vaan vetäydytään hienotunteisesti taka-alalle ja käyttäydytään sen mukaan. Annetaan sille entiselle puolisolle mahdollisuus uuteen elämään eikä kaveerata enää ex-anoppien ja -appien kanssa, varsinkin jos on uusi puoliso kuvioissa mukana. Se oma aika siinä suvussa ja perheessä meni jo.
Ap. Voisiko puolisosi kuitenkin tehdä jotain rajatakseen teidän eläänne enemmän omaksenne? Miten paljon tilanne sinua oikeasti häiritsee?
Ei häiritse minua. Meidän elämäämme ex ei juuri kuulu. Napakasti kyllä piti aikoinaan rajat vetää. Mm. sanoa suoraan, ettei haluta viettää juhlapyhiä hänen kanssaan. Toinen kun oli innoissaan tulossa eikä käynyt mielessäkään, että siinä olisi jotain outoa. Hän on ihan hyväntahtoinen, mutta ehkä vähän yksinkertainen. Lähinnä mua vaan ihmetyttää tuo miten ei tajua ennen kuin suoraan sanoo. Miten tuollaisten ihmisten kanssa pitää toimia? Tuo suoraan sanominen, jonka siis omalta osaltani jouduin tekemään, tuntuu kovin tylyltä.
Mä ehkä olen just tuota ap:n tyyppiä. Mä varmastikin ajattelisin tuossa tilanteessa, että jos ex-anoppi ei halua olla mun kanssa tekemisissä, niin hän voi ihan vapaasti joko poistaa mut Facebookista tai piilottaa mut näkyvistä, ihan kuinka haluaa. Mä en itse koe tarvetta niin tehdä.
Mä en myöskään ole koskaan osannut tuollaisia sosiaalisia pelejä, joissa pitäisi osata tulkita fb-liketysten määrästä fb-ystävyyden olevan katkolla. En pidä kirjaa kuka tykkää mistäkin.
Kaikkien kaveri -tyypit on kivoja niin kauan kuin eivät ole tungettelevia. Kaikkienkaveruus yhdistettynä tilannetajuuttomuuteen (sosiaalisten taitojen puutteeseen?) on huono, mutta kaikki oikeasti huomioiva kaikkien kaveri on huipputyyppi.
Saako udella mikä noilla johti eroon, oliko exä liian kaverillinen väärälle ihmiselle vai oliko hän miehen mielestä liian tungetteleva... Jos erolla ei ole mitään tekemistä tuon naisen luonteen kanssa, niin ei tarvitse tietenkään kertoa, ei se mulle kuulu. Mietin vain liittyikö tuo ominaisuus jotenkin eroon, että onko naisen kaikkien kaveruuden ärsyttävyys sen tasoista! Ja miksi miehesi äitikin inhoaa tuota naista? Nainen kuulostaa tavallaan "liian kivalta" kuvailemasi perusteella, sellaiselta ettei itse tajua ärsyttävyyttään, mutta onko hänellä sitten (tietoisesti) ilkeäkin puolensa?
Vierailija kirjoitti:
Mä ehkä olen just tuota ap:n tyyppiä. Mä varmastikin ajattelisin tuossa tilanteessa, että jos ex-anoppi ei halua olla mun kanssa tekemisissä, niin hän voi ihan vapaasti joko poistaa mut Facebookista tai piilottaa mut näkyvistä, ihan kuinka haluaa. Mä en itse koe tarvetta niin tehdä.
Mä en myöskään ole koskaan osannut tuollaisia sosiaalisia pelejä, joissa pitäisi osata tulkita fb-liketysten määrästä fb-ystävyyden olevan katkolla. En pidä kirjaa kuka tykkää mistäkin.
Niin, toisille ne on näköjään sosiaalisia pelejä, toisille ihan vaan pelisilmää eli tilannetajua.
Minusta on vain kohteliasta toivottaa hyvää juhannusta lasteni isovanhemmille.
Olen hyvissä väleissä ex-anopin kanssa, etten sanoisi ystäviä. Tämä ei kyllä ole oikein sopinut exn nyxälle, mutta mielestämme hänelle ei kuulu anopin tai minun ystävyydet.
Nyxä ei pidä ex-vaimosta eikä hänen yhteydenpidostaan miehen sukuun olisi parempi otsikko.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien kaveri -tyypit on kivoja niin kauan kuin eivät ole tungettelevia. Kaikkienkaveruus yhdistettynä tilannetajuuttomuuteen (sosiaalisten taitojen puutteeseen?) on huono, mutta kaikki oikeasti huomioiva kaikkien kaveri on huipputyyppi.
Saako udella mikä noilla johti eroon, oliko exä liian kaverillinen väärälle ihmiselle vai oliko hän miehen mielestä liian tungetteleva... Jos erolla ei ole mitään tekemistä tuon naisen luonteen kanssa, niin ei tarvitse tietenkään kertoa, ei se mulle kuulu. Mietin vain liittyikö tuo ominaisuus jotenkin eroon, että onko naisen kaikkien kaveruuden ärsyttävyys sen tasoista! Ja miksi miehesi äitikin inhoaa tuota naista? Nainen kuulostaa tavallaan "liian kivalta" kuvailemasi perusteella, sellaiselta ettei itse tajua ärsyttävyyttään, mutta onko hänellä sitten (tietoisesti) ilkeäkin puolensa?
On oikeasti vaan "liian" kiva, ei yhtään ilkeä. Ja on tungetteleva. Siitä sanoikin minulle, kun vedin rajat, ettei tajunnut olevansa tungetteleva.
Äiti inhoaa naista siksi, kun kohteli poikaansa huonosti. Kaverillinen väärille ihmisille ja koko ajan poissa kotoa kavereiden kanssa.
Enempää en halua noita vanhoja juttuja ruotia. Haluaisin vaan tietää mitä noin käyttäytyvien ihmisten päässä oikein liikkuu. Onko se kuitenkin vaan sosiaalisten taitojen puutetta? Ei kai, jos on kuitenkin paljon oikeita kavereitakin, niitä jotka haluavat oikeasti olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on vain kohteliasta toivottaa hyvää juhannusta lasteni isovanhemmille.
Olen hyvissä väleissä ex-anopin kanssa, etten sanoisi ystäviä. Tämä ei kyllä ole oikein sopinut exn nyxälle, mutta mielestämme hänelle ei kuulu anopin tai minun ystävyydet.
Ei kuulukaan. Voi olla ystäviä. Teidän tapauksessa se varmaankin on molemminpuolista.
Tämähän ei sinänsä ollut tämän ketjun aihe.
Facebook on vaan Facebook. Eiköhän se oikea elämä ole jossakin muualla, siirry ap sinäkin sinne.
Herranen aika, mikä tuppautuja! Tykkäilee nyt toisten päivityksissä facebookissa! FACEBOOKISSA!!!
Mitä väliä?
Voihan se olla että isovanhemmat olisivat hiukan onnettomampia, ellei heillä olisi noinkin fiksu exminiä. Saattaisi lastenlasten kuulumiset olla kiven alla. Että kukahan se tahditon olikaan?
Tämä kysymys tuli mieleen, kun taas seurailin tuollaista tilannetta. Tulee myötähäpeää, kun tietää mitä toiset oikeasti ajattelevat, mutta yksi se vaan jaksaa yrittää kaveerata.