Lapselle tuli kyyneleet silmiin kun ajatteli, että koulu alkaa

On huolestuttavaa. Yleensä tuon ikäiset joko menevät mielellään kouluun tai sitten asia on samantekevä.

Ehkä häntä vain jännittää se sosiaalisuuden pakko siellä.

Kaikki uusi (kesätauon jälkeen tuntuu taas vieraalta) ja vanhasta tutusta luopuminen (kesäloma) tuntuu lapsesta herkästi vieraalta ja saa jännittämään. Koulussa kaikki voi olla aivan hyvin. Älä aikuisena hätäänny liikaa ja omalla reaktiollasi suurenna lapsen tunteita. Ole läsnä, tue, kuuntele, anna huomiota ja tarvittaessa käännä huomio johonkin muuhun. Koulun alkuun on vielä aikaa. Hyvin se menee. Ja jos tulee ryppyjä matkaan, niin ne on sitten sen ajan ongelma. Etukäteen ei kannata murehtia.

Se sosialisen olemisen pakon rasite mullekin tulee mieleen. Itse olin siinä aikoinaan niin erilainen, että en osaa samaistua, mutta eräs kaverini ei pitänyt koulusta. En siis sanoisi, että olin sosiaalisempi, mutta otin sen aivan eri tavalla. Olin melkeinpä piittaamaton ja sosiaalisesti kömpelö, ainakin jos lapseeni vertaa... Hän taas miettii ilmeisen paljon, ehkä vaatii siis itseltään paljon, en tiedä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Kaikki uusi (kesätauon jälkeen tuntuu taas vieraalta) ja vanhasta tutusta luopuminen (kesäloma) tuntuu lapsesta herkästi vieraalta ja saa jännittämään. Koulussa kaikki voi olla aivan hyvin. Älä aikuisena hätäänny liikaa ja omalla reaktiollasi suurenna lapsen tunteita. Ole läsnä, tue, kuuntele, anna huomiota ja tarvittaessa käännä huomio johonkin muuhun. Koulun alkuun on vielä aikaa. Hyvin se menee. Ja jos tulee ryppyjä matkaan, niin ne on sitten sen ajan ongelma. Etukäteen ei kannata murehtia.

Näinpä, kiitti sulle, onneksi tuo menikin nyt samantien ohi. Isälleen kävi vielä tokaisemassa, että "koulu on tyhmää!" ja alkoi sitten jo jutella muuta. Onneksi näin. Jokin siellä nyt ilmeisesti jotenkin huolettaa, mutta varmasti on monia ihan hyviäkin asioita, ne eivät vain ole päällimmäisenä mielessä :/

ap