Eikö enää seurustella? Tuntuu että avoliittoon muutetaan "heti"
Taidan olla ihan täti-ihminen kun ihmettelen, eikö nykyään enää seurustella. Siis niin, että vietetään aikaa yhdessä, reissataan jne, mutta molemmilla on omat kodit. Kärjistäen kaikissa "Kauanko seurustelit ennen yhteenmuuttoa?" -kyselyissäkin 85% vastaajista sanoo muuttaneensa yhteen alle vuoden seurustelun jälkeen.
Olen itse seurustellut n. 2,5 vuotta ja vasta nyt alkaa tuntua, että voisin vuoden, parin päästä muuttaa yhteen miesystäväni kanssa. Meillä on molemmilla omat, kivat kodit ja oma elämä yhteisen lisäksi, vaikka olemmekin erittäin tosissamme tässä suhteessa ja suunnitelmissa on naimisiinmenokin joskus tulevaisuudessa. Ikää molemmilla jo 35+, joten ehkä sekin vaikuttaa siihen, ettei ole tarve hötkyillä. Lapsia ei ole eikä tule, joten niitäkään ei tarvitse ajatella.
Jokainen tehköön tyylillään, mitäs se minulle kuuluu. Näin sunnuntai-iltana omalla sohvalla aloin vain miettiä tätä tarkemmin :)
Kommentit (36)
Avoliitto on seurustelua. Minulle sopiva aika olisi varmaan n. vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla jo biologinen klo tikitä???????
No ei tikitä, kiitos kysymästä :) Olen teini-iässä sairastanut niin, etten voi saada biologisia lapsia. Emme myöskään ole kiinnostuneita lähtemään adoptioprosessiin. Ap
Yhdessä asuessa oppii tuntemaan toisen paremmin kuin erillään asuessa.
Ainakin pk seudun vuokrahinnoilla kannattaa muuttaa avoliittoon vaikka ei ihan niin tosissaan olisikaan. Tulee aika paljon halvemmaksi kuin pitää kahta erillistä asuntoa.
Lapset tehneenä täti-ihmisenä olen samoilla linjoilla. Seurustellaan vielä pari vuotta, sitten nuorinkin lapsi on käynyt lukion ja lähtenyt omilleen. Varsinkin näin aikuisena ei ole kiire avoliittoon, mukava kun on omaa aikaa ja rauha tutustua toisen tapoihin ajan kanssa.
Kyllähän lapset seurustelee vieläkin, mutta asuminenkin on niin kallista, että yhteenmuutto aikuisena on ihan fiksu valinta.
Lisäksi jos vaikka kaksi opiskelijaa seurustelevat niin kun opinnot loppuvat on järkevä muuttaa yhteiseen kotiin eikä ensin vuokralle molemmat tahoilleen.
Lisäksi biologisesta näkökulmasta kannattaa muuttaa yhteen ja tehdä lapsi ennen kuin seurustelua on takana kahta vuotta. Noin kahden vuoden ajan ihmiset ovat rakastumishormonien vaikutuksen alaisina, jolloin on helppo tehdä myönnytyksiä ja suhde kestää rajumpiakin muutoksia. Kkahden vuoden jälkeen rakkaus "arkistuu" ja silloin vaikuttaa rakastamishormonit ja tilanne on jo vakiintunut, eikä muutokset tunnu enää niin helpoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla jo biologinen klo tikitä???????
No ei tikitä, kiitos kysymästä :) Olen teini-iässä sairastanut niin, etten voi saada biologisia lapsia. Emme myöskään ole kiinnostuneita lähtemään adoptioprosessiin. Ap
Anteeksi tyhmyyteni.
Itse pistit heti-sanan sitaatteihin, eli esität asian jotenkin kyseenalaisena. Myönnät siis, että seurustellaan, mutta ei mielestäsi tarpeeksi kauan ennen yhteen muuttamista.
Eli alle vuosi on sinusta heti? Nyt puhutaan kuitenkin vain yhteen muuttamisesta eikä naimisiin menosta tai lasten teosta. Siitä yhteisestä kämpästä pääsee kuitenkin suht helposti pois. En minäkään olisi kovin äkkiä uuden kumppanin kanssa yhteen muuttamassa, mutta en minä näe yhtään syytä, miksi joku muu ei voisi niin tehdä vaikka kuukauden seurustelun jälkeen, jos lapsia ei ole kuvioissa. Sama kai se on, missä niitä kamojaan pitää ja mihin posti tulee.
Itse ainakin parikymppisenä halusin vain muuttaa yhteen rakastamani miehen kanssa, en edes ajatellut asumiskuluja tms. Asuinpaikan sijainti kuitenkin mietittiin järkevästi niin että siitä oli helppo kulkea kouluun ja töihin molempien. Itse asiassa, olemme edelleen yhdessä, nykyisin jo aviopari, ja ikään kuin saman katon alla saimme ns. kasvaa yhdessä aikuisuuteen, jos asian voi näin ilmaista, ja oli erittäin hyvä ratkaisu näin jälkeen päin ajatellen.
Samoilla linjoilla. Varsinkin jos tulee useita avoliittoja. Kaikkien kanssa muutetaan yhteen
Toki ymmärrän ettei nuori halua vuosina odottaa
Vanhempi kuten sinä voi odottaa
Oletko asunut aikaisemmin avoliitossa/ollut avioliitossa?
Minusta taas tuntuu, että perheen perustamista lykätään ja pitkitetään liian pitkään. Parikymppisellä muutaman vuoden seurustelu voi olla ok, mutta jos ikää on jo 30 vuotta, niin lyhyempi seurustelu riittää, sillä yleensä elämä on jo muutoin siinä iässä vakiintunut. Itse muutin avoliittoon 24-vuotiaana puolen vuoden seurustelun jälkeen. Yhdessä on asuttu kohta 30 vuotta.
Oon 35, mies 30. Asutaan erillään. 400km välimatkaa. Kesäisin 65km tosin asun kesän melkein ukolla. Styylattu 3v 4kk. Hyvin menee. Lapsia ei oo tulossa. Häät 2024 tai 2027
Olen ihmetellyt samaa vaikka nuori olenkin. Ei tunnu luontevalta muuttaa yhteen ennen kun on oikeasti tutustunut rauhassa. Toisaalta tutustun ihmisiin melko hitaasti.
En ymmärrä tuotakaan asumisen kalliutta perusteluna. Monissa kaupungeissa on vaikea löytää hyvää kämppää, joten ei sellaisesta kannata heti luopua. Jos on opiskelija on vaikea tietää minne tahtoo asettua ja yhdessä asuessa kummankin tuet laskevat. Toisaalta jos toinen käy töissä ja toinen opiskelee, joutuu töissäkäyvä elättämään opiskelijan täysin. Aika paljon pyydetty muutaman kuukauden seurustelun jälkeen... Jos taas on lapsia, tuntuisi hieman vastuuttomalta tuoda uusi kumppani asumaan ennen kuin itsekkään todella tuntee tätä.
Onneksi kaikki saavat tehdä miten hyväksi kokevat, ei ole tarkoitus paheksua. Itsekkin olen vain ihmetellyt, että todellako niin moni muuttaa nykyään niin nopeasti yhteen, kun parin vuoden seurustelu ennen mitään ajatustakaan yhteenmuutosta on aina tuntunut järkevimmältä.
Minä puolestani ihmettelen, että pitää päättää alkaa seurustella. Esim. tyttäreni kulki poikaystävänsä kanssa kirjastossa, elokuvissa, syömässä, kävelyllä, poikaystävän kotona...varmaan 9kk. Sitten he päättivät alkaa seurustella ja se päivämäärä kirjattiin aikakirjoihin suhteen alkupäiväksi. Häh? Minä lasken oman suhteeni alkupäiväksi tapaamispäivän. Me ei ikinä päätetty alkaa seurustella vaan asia oli päivänselvä silloin kun tavattiin.
Vierailija kirjoitti:
Samoilla linjoilla. Varsinkin jos tulee useita avoliittoja. Kaikkien kanssa muutetaan yhteen
Toki ymmärrän ettei nuori halua vuosina odottaa
Vanhempi kuten sinä voi odottaa
Oletko asunut aikaisemmin avoliitossa/ollut avioliitossa?
Odottaa mitä? Mikä siinä yhteen muuttamisessa on niin ratkaisevan vakavaa, että sitä pitää oikein odottaa? Ymmärrän, että esim seksiä, naimisiin menoa ja lasten hankintaa kannattaa harkita ja odottaa, jos on epävarma, mutta mitä yhteenmuutossa on niin ihmeellistä ja peruuttamatonta? Jos joka tapauksessa vietetään paljon aikaa yhdessä ja asutaan esimerkiksi samalla paikkakunnalla, niin mikä se odottamisen tarkoitus oikeastaan on.
Ja onko se jotenkin kyseenalaista, että tulee useita avoliittoja? En minä ainakaan mitenkään ajattele, että tapaamani ihminen olisi jotenkin huonompi ihminen, jos on seurustellut kolmen ihmisen kanssa ja asunut yhdessä heistä jokaisen kanssa, verrattuna henkilöön, joka on seurustellut kolmen ihmisen kanssa, mutta on asunut vain yhden kanssa. Ihan samalla viivalla ovat nämä henkilöt minun mielestäni.
Sinun tapasi on se ainoa oikea <3
Ehkä on mahdollista rakastua niin palavasti ettei halua olla toisesta erossa? Ei se nopea eteneminen ole aina huono juttu ja hidastelu hyvästä. Harmi ettet ole kokenut tosirakkautta, ehkä se vielä tulee!
Aloittaja toikin jo aloitusviestissä esiin sen syyn, miksi ikäisensä muuttavat nopeasti yhteen. Meillä ei ole loputtomiin aikaa hankkia lapsia, jos niitä elämäämme haluamme. Toisekseen, kun koulutukset, työt ja asunnot on hankittu, eikä ole enää sen ikäinen, että kasvuprosessi aikuiseksi olisi pahasti kesken - niin miksipä tutustuminen voisi olla helppoa ja nopeaa? Tuon ikäinen tietää yleensä, mitä haluaa ja uskaltaa jo toiveensa kertoa ääneen. Myös aiemmista, nuoruuden parisuhteista on saatu oppia oman itsensä ja toiveidensa suhteen.
Jos et itse toimi kuin muut, kuka silloin toimii väärin?
Itse en edes haluaisi elää avoliitossa. Haluaisin seurustella ja sitten vuoden sisällä mies voisi kosia ja häiden jälkeen yhteiseen asuntoon.
Eikö sulla jo biologinen klo tikitä???????