Pystyisitkö tapailemaan miestä, joka tapailee toistakin naista ja jolla on lisäksi yhdenillanjuttuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksin merkeissä ehkä,mutta jos olisi tunteita niin en.

Nainenhan harrastaa seksiä tunnesidonnaisesti!Naisen täytyy eka tuntea miestä kohtaan ennenkuin harrastaa seksiä.Miehen ei ja TÄMÄ on naisten vaikea ymmärtää.

Höpö höpö. Turha pistää sanoja muiden naisten suuhun. Minä harrastan seksiä miehien kanssa joiden kanssa satun sänkyyn ajautumaan, ihan puhtaasti seksin halusta ja panetuksesta.

Keväällä minä yritin irtiottoa ja meillä oli hiljaisempaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Keväällä minä yritin irtiottoa ja meillä oli hiljaisempaa.

Ap

Niin koska miestä ei hirveästi haittaa, vaikkei näkisi sinua enää. Roikut kuvitellussa suhteessa ja mies tuskin juurikaan ajattelee sinua.

Vierailija kirjoitti:

Ahdasmielistä ajattelua nykyihmisiltä antiikin aikanakin ajateltiin vapaamielisemmin. Jos vaan pidät hänestä etkä itsekkään vältämättä halua naimisiin niin seurustelkaa ja naikaa vaan ihan vapaasti miksei? Anna miehen nauttia monesta naisesta jos häntä rakastat. jos hänellä ei ole aikaa sinulle tai jotain onglemia tulee niin olethan vapaa lähtemään. Maailma olisi paljon parempi paikka jos ihmiset ajattelisivat vapaammin ja unohtaisivat keskiajan raamatusta revityt moraalikysymykset

Hohhoijaa. Taas näitä avoimia suhteita ym kannattavia ilmaantuu mielipiteineen..tehän voitte tehdä mitä haluatte jo nytkin mutta miksi tuputatte omia käsityksiänne muille miten mahtavaa olla vapaamielinen jne. Teidän elämäntapanne on yhtä vastenmielistä valtaosalle kuin pedofilia. Onneksi ihmiset eivät ole alkuliman tasolla vaan haluavat rakkautta yhden ihmisen kanssa johon kuuluu seksi. Seksiä ilman tunteita harjoittavat tuntuvat olevan rikki jotenkin ja vähän sekaisin, liikaa pornoa epäilisin..ja liian vähän muuta elämää. Surullista.

Ap älä ihmeessä suostu olemaan kenenkään hoito/pano - jos kaipaat rakkautta ja parisuhdetta niin on hyviä, yhden naisen miehiä olemassa kyllä. Parantele rauhassa ja sitten etsimään omaa kultaa. Kaikkea hyvää sinulle :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keväällä minä yritin irtiottoa ja meillä oli hiljaisempaa.

Ap

Niin koska miestä ei hirveästi haittaa, vaikkei näkisi sinua enää. Roikut kuvitellussa suhteessa ja mies tuskin juurikaan ajattelee sinua.

Tuo oli viesti toiselle kirjoittajalle, koska hän kuulostaa tutulta.

Sinänsä: minullakin on oikeus päättää puolestani.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kai tällainen "suhde". Alkuun halusin sitoutumista, mutta tein virheen kun en sitä suoraan vaatinut vaan minulle riitti että mies vaikutti hyvinkin sitoutuneelta kun aloimme harrastaa seksiä. Jossain vaiheessa sitten kävi ilmi ettei hän halua seurustelua ja hänellä on muitakin. Joksikin aikaa lopetin suhteen, mutta lopulta minusta alkoi tuntua että on helpointa hoitaa seksintarve tämän miehen kanssa, kun hän kerran on jo tullut tutuksi sängyssäkin. (En kykene yhdenillan juttuihin enkä seksiin ilman ihastusta).

Näin on jatkunut jo vuosikaudet, joiden aikana tuo mies on ollut minulle ainoa. Näemme silloin tällöin hänen aloitteestaan, vietämme illan yhdessä, juttelemme paljon kaikesta muusta paitsi tilanteestamme, harrastamme seksiä. Seksin kannalta tilanne on minulle parempi kuin selibaatti tai ventovieraiden paneminen, mutta muuten hyvinkin satuttava. Toisinaan pystyn suhtautumaan siihen viileästi pelkkänä järkevänä ja mukavana järjestelynä, joskus taas ahdistus ja kaipuu lyö yli. Pelkään päivää, jolloin törmään hänen jonkun toisen seurassa, vaikka tiedän että niitä muita on. Lisäksi luulen, että tämä "suhteen" irvikuva jollain tasolla estää minua löytämästä oikeaa, normaalia suhdetta.

Olen syvästi ihastunut häneen, mutta en kuitenkaan enää haaveile suhteesta hänen kanssaan tai edes halua sitä. Miksi haluaisin suhteeseen tuollaisen ihmisen kanssa? En pystyisi koskaan luottamaan häneen enkä voisi unohtaa miten hän on satuttanut minua.

Voisit olla se toinen nainen, jota tämä "minun" mieheni tapaa harvakseltaan. Kuulostat siltä. Me olemme tapailleet n. kerran viikossa, toisen kanssa välissä on kuukausia, ei viikkoja kuulemma. Lisäksi on niitä muita satunnaisia. Toinen nainen on sanonut, ettei halua kuulla miehen muista naisista. Minä en siihen pystynyt kun ihastus muuttui suureksi rakkaudeksi. Mies alkoi tavata tätä naista koko ajan vähemmän, kun minä tulin kuvioihin. Voi ettå miten sattuu, kun kirjoitan tätä.

Ap

En usko, että olen. Tapailemme joskus joka viikko, joskus välissä voi olla jopa kuukausi. Tällä hetkellä on tuollainen intensiivisempi jakso menossa, jota on kestänyt koko kevään ja kesän. Tapailujen tiheys riippunee miehen muista suhteista. Minulle nämä intensiivisemmät kaudet ovat pahempia, koska tunteita alkaa nousta taas helpommin pintaan ja joudun kovettamaan itseäni. En ole koskaan sanonut, etten haluaisi kuulla muista suhteista, mutta en niistä myöskään kysele. Ylipäätään emme koskaan puhu koko asiasta mitään, lukuun ottamatta tuota kertaa vuosia sitten kun mies sanoi, etten ole ainoa eikä hän halua sitoutua. 

Jos saisit edes jonkun muutaman kuukauden tauon tapaamisiinne, saisit perspektiiviä asiaan ja huomaisit miten et aidosti tarvitse tuollaista miestä elämääsi. Mutta paraskin puhuja olen, se on tosiaan helpompi sanottu kuin tehty. Paljon tsemppiä sinulle, todellakin toivon että pystyisit pyristelemään irti tuosta suhteesta ennen kuin se kehittyy tällaiseksi vuosien mittaiseksi murheen lähteeksi, joka estää kaiken muun.

Vuosia minäkin olen ollut tässä. Kuulostat edelleen häneltä. Ehkä mies on valehdellut minulle tapaamistiheydestä. Missä kaupungissä sinä tai mies asuu? Oletko muuttanut jokin aika sitten toiseen kaupunkiin?

Ap

Tosi surullista, että myös sinun tilanteesi on jatkunut vuosia.

Luin aiemmat viestisi, joissa kuvailet miestä eivätkä ne täsmää tähän minun tapailemaani mieheen. Tällä miehellä ei ole lapsia eikä hän ole "amistasoinen duunari kaupungin halvimmalta alueelta", vaan ihan hyvin koulutettu mies joka asuu kalliilla ja trendikkäällä alueella omistuskämpässä. En ole myöskään muuttanut vuosikausiin. Mutta näitä miehiähän riittää, valitettavasti emme ole todellakaan ainoita saamassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kai tällainen "suhde". Alkuun halusin sitoutumista, mutta tein virheen kun en sitä suoraan vaatinut vaan minulle riitti että mies vaikutti hyvinkin sitoutuneelta kun aloimme harrastaa seksiä. Jossain vaiheessa sitten kävi ilmi ettei hän halua seurustelua ja hänellä on muitakin. Joksikin aikaa lopetin suhteen, mutta lopulta minusta alkoi tuntua että on helpointa hoitaa seksintarve tämän miehen kanssa, kun hän kerran on jo tullut tutuksi sängyssäkin. (En kykene yhdenillan juttuihin enkä seksiin ilman ihastusta).

Näin on jatkunut jo vuosikaudet, joiden aikana tuo mies on ollut minulle ainoa. Näemme silloin tällöin hänen aloitteestaan, vietämme illan yhdessä, juttelemme paljon kaikesta muusta paitsi tilanteestamme, harrastamme seksiä. Seksin kannalta tilanne on minulle parempi kuin selibaatti tai ventovieraiden paneminen, mutta muuten hyvinkin satuttava. Toisinaan pystyn suhtautumaan siihen viileästi pelkkänä järkevänä ja mukavana järjestelynä, joskus taas ahdistus ja kaipuu lyö yli. Pelkään päivää, jolloin törmään hänen jonkun toisen seurassa, vaikka tiedän että niitä muita on. Lisäksi luulen, että tämä "suhteen" irvikuva jollain tasolla estää minua löytämästä oikeaa, normaalia suhdetta.

Olen syvästi ihastunut häneen, mutta en kuitenkaan enää haaveile suhteesta hänen kanssaan tai edes halua sitä. Miksi haluaisin suhteeseen tuollaisen ihmisen kanssa? En pystyisi koskaan luottamaan häneen enkä voisi unohtaa miten hän on satuttanut minua.

Voisit olla se toinen nainen, jota tämä "minun" mieheni tapaa harvakseltaan. Kuulostat siltä. Me olemme tapailleet n. kerran viikossa, toisen kanssa välissä on kuukausia, ei viikkoja kuulemma. Lisäksi on niitä muita satunnaisia. Toinen nainen on sanonut, ettei halua kuulla miehen muista naisista. Minä en siihen pystynyt kun ihastus muuttui suureksi rakkaudeksi. Mies alkoi tavata tätä naista koko ajan vähemmän, kun minä tulin kuvioihin. Voi ettå miten sattuu, kun kirjoitan tätä.

Ap

En usko, että olen. Tapailemme joskus joka viikko, joskus välissä voi olla jopa kuukausi. Tällä hetkellä on tuollainen intensiivisempi jakso menossa, jota on kestänyt koko kevään ja kesän. Tapailujen tiheys riippunee miehen muista suhteista. Minulle nämä intensiivisemmät kaudet ovat pahempia, koska tunteita alkaa nousta taas helpommin pintaan ja joudun kovettamaan itseäni. En ole koskaan sanonut, etten haluaisi kuulla muista suhteista, mutta en niistä myöskään kysele. Ylipäätään emme koskaan puhu koko asiasta mitään, lukuun ottamatta tuota kertaa vuosia sitten kun mies sanoi, etten ole ainoa eikä hän halua sitoutua. 

Jos saisit edes jonkun muutaman kuukauden tauon tapaamisiinne, saisit perspektiiviä asiaan ja huomaisit miten et aidosti tarvitse tuollaista miestä elämääsi. Mutta paraskin puhuja olen, se on tosiaan helpompi sanottu kuin tehty. Paljon tsemppiä sinulle, todellakin toivon että pystyisit pyristelemään irti tuosta suhteesta ennen kuin se kehittyy tällaiseksi vuosien mittaiseksi murheen lähteeksi, joka estää kaiken muun.

Vuosia minäkin olen ollut tässä. Kuulostat edelleen häneltä. Ehkä mies on valehdellut minulle tapaamistiheydestä. Missä kaupungissä sinä tai mies asuu? Oletko muuttanut jokin aika sitten toiseen kaupunkiin?

Ap

Tosi surullista, että myös sinun tilanteesi on jatkunut vuosia.

Luin aiemmat viestisi, joissa kuvailet miestä eivätkä ne täsmää tähän minun tapailemaani mieheen. Tällä miehellä ei ole lapsia eikä hän ole "amistasoinen duunari kaupungin halvimmalta alueelta", vaan ihan hyvin koulutettu mies joka asuu kalliilla ja trendikkäällä alueella omistuskämpässä. En ole myöskään muuttanut vuosikausiin. Mutta näitä miehiähän riittää, valitettavasti emme ole todellakaan ainoita saamassa tilanteessa.

Juu ja sadat miehet ovat olleet tuplasti tuon ajan kokonaan ilman naisen kosketusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kai tällainen "suhde". Alkuun halusin sitoutumista, mutta tein virheen kun en sitä suoraan vaatinut vaan minulle riitti että mies vaikutti hyvinkin sitoutuneelta kun aloimme harrastaa seksiä. Jossain vaiheessa sitten kävi ilmi ettei hän halua seurustelua ja hänellä on muitakin. Joksikin aikaa lopetin suhteen, mutta lopulta minusta alkoi tuntua että on helpointa hoitaa seksintarve tämän miehen kanssa, kun hän kerran on jo tullut tutuksi sängyssäkin. (En kykene yhdenillan juttuihin enkä seksiin ilman ihastusta).

Näin on jatkunut jo vuosikaudet, joiden aikana tuo mies on ollut minulle ainoa. Näemme silloin tällöin hänen aloitteestaan, vietämme illan yhdessä, juttelemme paljon kaikesta muusta paitsi tilanteestamme, harrastamme seksiä. Seksin kannalta tilanne on minulle parempi kuin selibaatti tai ventovieraiden paneminen, mutta muuten hyvinkin satuttava. Toisinaan pystyn suhtautumaan siihen viileästi pelkkänä järkevänä ja mukavana järjestelynä, joskus taas ahdistus ja kaipuu lyö yli. Pelkään päivää, jolloin törmään hänen jonkun toisen seurassa, vaikka tiedän että niitä muita on. Lisäksi luulen, että tämä "suhteen" irvikuva jollain tasolla estää minua löytämästä oikeaa, normaalia suhdetta.

Olen syvästi ihastunut häneen, mutta en kuitenkaan enää haaveile suhteesta hänen kanssaan tai edes halua sitä. Miksi haluaisin suhteeseen tuollaisen ihmisen kanssa? En pystyisi koskaan luottamaan häneen enkä voisi unohtaa miten hän on satuttanut minua.

Voisit olla se toinen nainen, jota tämä "minun" mieheni tapaa harvakseltaan. Kuulostat siltä. Me olemme tapailleet n. kerran viikossa, toisen kanssa välissä on kuukausia, ei viikkoja kuulemma. Lisäksi on niitä muita satunnaisia. Toinen nainen on sanonut, ettei halua kuulla miehen muista naisista. Minä en siihen pystynyt kun ihastus muuttui suureksi rakkaudeksi. Mies alkoi tavata tätä naista koko ajan vähemmän, kun minä tulin kuvioihin. Voi ettå miten sattuu, kun kirjoitan tätä.

Ap

En usko, että olen. Tapailemme joskus joka viikko, joskus välissä voi olla jopa kuukausi. Tällä hetkellä on tuollainen intensiivisempi jakso menossa, jota on kestänyt koko kevään ja kesän. Tapailujen tiheys riippunee miehen muista suhteista. Minulle nämä intensiivisemmät kaudet ovat pahempia, koska tunteita alkaa nousta taas helpommin pintaan ja joudun kovettamaan itseäni. En ole koskaan sanonut, etten haluaisi kuulla muista suhteista, mutta en niistä myöskään kysele. Ylipäätään emme koskaan puhu koko asiasta mitään, lukuun ottamatta tuota kertaa vuosia sitten kun mies sanoi, etten ole ainoa eikä hän halua sitoutua. 

Jos saisit edes jonkun muutaman kuukauden tauon tapaamisiinne, saisit perspektiiviä asiaan ja huomaisit miten et aidosti tarvitse tuollaista miestä elämääsi. Mutta paraskin puhuja olen, se on tosiaan helpompi sanottu kuin tehty. Paljon tsemppiä sinulle, todellakin toivon että pystyisit pyristelemään irti tuosta suhteesta ennen kuin se kehittyy tällaiseksi vuosien mittaiseksi murheen lähteeksi, joka estää kaiken muun.

Vuosia minäkin olen ollut tässä. Kuulostat edelleen häneltä. Ehkä mies on valehdellut minulle tapaamistiheydestä. Missä kaupungissä sinä tai mies asuu? Oletko muuttanut jokin aika sitten toiseen kaupunkiin?

Ap

Tosi surullista, että myös sinun tilanteesi on jatkunut vuosia.

Luin aiemmat viestisi, joissa kuvailet miestä eivätkä ne täsmää tähän minun tapailemaani mieheen. Tällä miehellä ei ole lapsia eikä hän ole "amistasoinen duunari kaupungin halvimmalta alueelta", vaan ihan hyvin koulutettu mies joka asuu kalliilla ja trendikkäällä alueella omistuskämpässä. En ole myöskään muuttanut vuosikausiin. Mutta näitä miehiähän riittää, valitettavasti emme ole todellakaan ainoita saamassa tilanteessa.

Ehkä meidän pitäisi olla kavereita:)

Ap

Av-henkeen aloittaja kertoo, että hänen sydämensä on särkynyt ja lauma rientää iskemään, että hän ei ole merkinnyt mitään eikä ollut yhtään mitään. Lyötyä pitää lyödä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdasmielistä ajattelua nykyihmisiltä antiikin aikanakin ajateltiin vapaamielisemmin. Jos vaan pidät hänestä etkä itsekkään vältämättä halua naimisiin niin seurustelkaa ja naikaa vaan ihan vapaasti miksei? Anna miehen nauttia monesta naisesta jos häntä rakastat. jos hänellä ei ole aikaa sinulle tai jotain onglemia tulee niin olethan vapaa lähtemään. Maailma olisi paljon parempi paikka jos ihmiset ajattelisivat vapaammin ja unohtaisivat keskiajan raamatusta revityt moraalikysymykset

Hohhoijaa. Taas näitä avoimia suhteita ym kannattavia ilmaantuu mielipiteineen..tehän voitte tehdä mitä haluatte jo nytkin mutta miksi tuputatte omia käsityksiänne muille miten mahtavaa olla vapaamielinen jne. Teidän elämäntapanne on yhtä vastenmielistä valtaosalle kuin pedofilia. Onneksi ihmiset eivät ole alkuliman tasolla vaan haluavat rakkautta yhden ihmisen kanssa johon kuuluu seksi. Seksiä ilman tunteita harjoittavat tuntuvat olevan rikki jotenkin ja vähän sekaisin, liikaa pornoa epäilisin..ja liian vähän muuta elämää. Surullista.

Ap älä ihmeessä suostu olemaan kenenkään hoito/pano - jos kaipaat rakkautta ja parisuhdetta niin on hyviä, yhden naisen miehiä olemassa kyllä. Parantele rauhassa ja sitten etsimään omaa kultaa. Kaikkea hyvää sinulle :)

No minulle ei ole ollut mikään ongelma tapailla sitoumuksetta ennen kuin rakastuin tähän mieheen. En tuomitse. Mutta kiitos, en tiedä, pääsenkö yli ikinä vai sorrunko taas ja kärsin. Kunpa pääsisin ja saisin jotain hyvää tilalle.

Ap

Pystyisin, koska itsekin toivoisin tällä hetkellä ei vakavaa -suhdetta, jossa tapaillaan toisinaan, on seksiäkin, mutta kumpikaan ei ole liian tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdasmielistä ajattelua nykyihmisiltä antiikin aikanakin ajateltiin vapaamielisemmin. Jos vaan pidät hänestä etkä itsekkään vältämättä halua naimisiin niin seurustelkaa ja naikaa vaan ihan vapaasti miksei? Anna miehen nauttia monesta naisesta jos häntä rakastat. jos hänellä ei ole aikaa sinulle tai jotain onglemia tulee niin olethan vapaa lähtemään. Maailma olisi paljon parempi paikka jos ihmiset ajattelisivat vapaammin ja unohtaisivat keskiajan raamatusta revityt moraalikysymykset

Ei tuollaista voi kutsua nimellä seurustelu vaan tuo tyyppinen malli on tapailua,koska miehellä on myös muita samalla viivalla olevia naisia,kaikkia tapaillaan ja kukaan ei ole mitenkään erityinen hänelle.

Tai sitten on eri tason naisia, erityinen, hyvä, ihan ookoot, random. Niin kuin aviomiehillä, jotka pettävät.

Vierailija kirjoitti:

Pystyisin, koska itsekin toivoisin tällä hetkellä ei vakavaa -suhdetta, jossa tapaillaan toisinaan, on seksiäkin, mutta kumpikaan ei ole liian tosissaan.

Tunteita vaan on vaikea määrätä etukäteen. Aloituksessa puhuttiin suhteesta, jossa ap on rakastunut. Ei liity sun viestisi siihen.

En, koska tuo kuvio toimii vain niin kauan, kuin kumpikaan ei rakastu.

Vierailija kirjoitti:

Av-henkeen aloittaja kertoo, että hänen sydämensä on särkynyt ja lauma rientää iskemään, että hän ei ole merkinnyt mitään eikä ollut yhtään mitään. Lyötyä pitää lyödä.

Minä ainakin sanoin sen vain siksi, että usein tuossa vahingollisessa suhteessa pitää kiinni kuvitelmat siitä että "kyllä mies minua rakastaa, vaikkei halua olla parisuhteessa kanssani, ainakin jos odotan vielä toiset viisi vuotta niin kyllä se vielä rakastuu". Näin ei vain todellisuudessa koskaan käy.