Omistusasunnon kulut, joita ei osata ottaa huomioon?
Hei!
Te enemmän tietävät, pidempään omistusasunnossa asuneet: mitä sellaisia kuluja omistusasunnosta on pitkällä aikavälillä verrattuna vaikka vuokra-asumiseen, joita ei asunnon hankintahetkellä osata aina ottaa huomioon? Tuntuu, että joka paikassa, jossa verrataan omistus- ja vuokra-asunnon kuluja, lasketaan asumismenoiksi vain vastike, lainanlyhennys ja korot juuri sillä hetkellä, mutta eihän se ole koko totuus, vai mitä?
Miten paljon muita kuluja voi myöhemmin tulla? Mietin tässä lähinnä osakeasuntoa.
Kommentit (69)
Osaketalossa vastaat omillasi kaikesta, mistä taloyhtiö ei vastaa ja omakotitalossa vastaat kaikesta omalla rahallasi. Ei ole vuokranantajaa, joka vaihdattaa rikkinäisen jääkaapin jne.
Omassa taloyhtiössä on ylimääräisillä vatikkeilla kerätty rahaa pari kertaa, nyt en kyllä muista, mitä varten. Meillä vastikkeet oli liian pienet, että rahaa olisi jäänyt remontointiin. Sitten onneksi älyttiin kerätä vähän rahaa jemmaan. Kattoremontti olikin sitten sen verran kallis, että se piti maksaa erikseen. Itse sai valita, maksaako sen vuosien ajan rahoitusvastikkeena vai kertasuorituksena. Me maksettiin kertasuoritus, meidän osuus oli 8000 euroa.
Putki-, parveke-, hissi-, julkisivu- ja parvekeremontit tulevat nyt ekana mieleen. Remontit riippuvat talon iästä ja kunnosta. Jos taloyhtiössä asuu paljon vanhuksia, jokaista remonttia koetetaan vitkuttaa myöhemmäksi, joten talon kuntokin rapistuu.
Omistusasuja vastaa itse kodinkoneista eli jos hella tulee tiensä päähän, se pitää ostaa itse. Meillä nuokin ovat kestäneet 15-20 vuotta eli harvoin tarvitsee uusia. Sisärempat pitää myös maksaa itse, mutta nehän eivät ole pakollisia.
Osakeasunnossa tulee ennen pitkää lisäksi remonttien rahoitusvastikkeet. Remontteja voi olla monen hintaisia, mutta rahoitusvastike voi nousta hoitovastiketta isommaksi. Noin 60 nelion kaksioon putki-kylppäriremontin hinta on 25000-30000€, julkisivuremontin hinta saman verrantoki riippuu parvekkeista. Taloyhtiö uusii lämmityksiä, ilmanvaihtoja,ilmastointeja, kattoja, pihakansia, sähköjohtoja, jne.
Lisäksi asumiskuluiksi laketaan aina myös vesi-ja jätevesimaksu, vaikka se harvoin kuuluu vastikkeeseen. Valuutusmaksut lasketaan myös.
Remppakulut eli rahoitusvastike, jos ei ole kaivaa kuvetta. Yleensä ne tulevat kerrostalossa tässä järjestyksessä: maalausremppa, hissiremppa, parkkipaikkaremppa, ikkunaremppa, julkisivuremppa, putkiremppa, kattoremppa.
Ottaessa lainaa ei kannata laskea budjettiaan niin tiukalle, että ei selviäsi 100 euron ylimääräisestä vastikekorotuksesta. Lisäksi joissain taloyhtiöissä voidaan periä 2 kk ylimääräinen vastike jostain perustellusta syystä, kuten roskakatoksen uusiminen. Meillä putkiremppa 100 neliön asuntoon maksoi 46.000 euroa (menetelmänä sukitus ja vesiputkien pintaveto, eikä sähköjä uusittu), mutta jos se tehdään perusteellisesti, tuon summan voi kertoa kahdella. Putkirempan rahoitusvastike on nyt 270 euroa, maksuaika taitaa olla n. 20 vuotta. Pankkilainaa ei kannata ottaa, koska pankki tarjoaa korkeampaa korkoa.
Jos on rahoitusvastikkeita, selvitä isännöitsijältä lainan korko, ennenkuin harkitset maksavasi sen pois. Selvitä pankin korko. Koska korkoja saa verotuksessa vähentää enää hyvin nuukasti, niin ei kannata maksaa kalliimman tarjouksen korkoa...
Ihan kaikki remontit pitää maksaa. Osa isompia, osa pienempiä. Isoihin voi varautua, sillä niitä suunnitellaan pitkään, mutta jos yhtiössä tulee yhtäkkiä vesivahinko 2 kylppäriin ja yhtiön saunatiloihin eikä niihin ole varauduttu ennakolta talousarviossa, saatetaan periä 1-2kk vastikkeet extraa. Hissejä korjataan, kattoa maalataan, kiinteistönhuollon, sähkön ja vakuutusten hinta nousee jne.
Remontteja ei kuitenkaan saa pelätä. Koko ajan pitää korjata jotain, ettei tule valtavaa pommia jossain vaiheessa. Esim. itse asun 50v vanhassa taloyhtiössä, jossa on pikku hiljaa tehty remonttia ja nyt on korjattu "kaikki" kertaalleen. Nyt henkäistään hetki ison putkirempan jälkeen ja kohta aloitetaan toista kierrosta niistä ekalla kierroksella ensin korjatusta jutuista. Kustannukset pysyvät kohtuullisina ja talo kunnossa.
Ei mitään tai paljonkin. Riippuu ihan taloyhtiön hallituksesta, osakkeen ja taloyhtiön kunnosta ja koosta, jne.
Antamillasi lähtötiedoilla on melko mahdotonta vastata kysymykseen yksiselitteisesti
Riippuu paljon varmaankin asuuko asunto-osakeyhtiössä vai omakotitalossa. Osaan vain kertoa asunto-osakkeen osalta kuluista:
Osakkaan omia korjattavia/ylläpidettäviä:
- Keittiöremontti noin 20 vuoden välein. Noin 10 000 euroa (riippuu mistä ottaa, mitä tekee, minkä kokoinen jne.)
- Kylpyhuoneremontti noin 20 vuoden välein. Noin 15 000 euroa (riippuu mistä ottaa, mitä tekee, minkä kokoinen jne.).
-Lattiamateriaalien vaihdot noin 10 vuoden välein. Noin 25-35e/neliö (itse käytän laminaattia ja todennut, että 10 vuoden välein on hyvä aika vaihtaa).
- Seinien maalausta tai tapetointia noin 10 vuoden välein. Joitain tonneja.
- Pihan ylläpitoa (terassin öljyäminen, aitojen maalaus/kunnostus, laatoitus jne.). Muutamia satasia per vuosi.
- Muuta ylläpitoa ja korjailua (suodattimien vaihtoa jne.). Noin 1000 euroa pervuosi.
Taloyhtiön vastattavia:
- kattoremontti noin 30 vuoden välein. Tämä maksaa yleensä joitain kymmeniätuhansia per asunto
- Putkiremontti noin 40-50 vuoden välein. Kannattaa varautua noin 1000e/neliö.
- Julkisivuremotti noin 30 vuoden välein. Kannattaa varautua useisiin kymmeniin tuhansin per asunto
yllä olevista aiheutuu siis korotettu vastike.
- Muihin ylläpitotöihn meillä kerätään korjausvastiketta, joten ei aiheuta lisäkustannuksia (vastike noin 350e/kk).
Sanoisin, että maksaa siis noin 40 000 - 50 000 euroa itselle asunnon ylläpito noin 20 vuoden aikana. Tähän tietenkin tulee vastikkeet päälle. Halvemmalla toki pääsee, jos pidentää kylpyhuoneiden ja keittiöiden elinikää tai tekee remontit itse. En tiedä tuleeko tuo halvemmaksi vai kalliimmaksi kuin vuokralla asuminen. Vuokralainenhan noita kuitenkin maksaa korotetussa vuokrassaan. Ainakin omistusasujana on mahdollisuus päätää milloin nuo tehdään ja mitä laitetaan. Vuokralaisena ei välttämättä ole vaikutusmahdollisuutta vaan saattaa tulla sitä "halvinta paskaa" mikä ei itseään miellytä.
Kääk, mitenköhän ikinä uskallan ottaa asuntolainaa, jos 10 vuoden päästä pitäisi ottaa 50-100 tonnia lisää lainaa jotain isoa remonttia varten :(. En varmasti edes saa sellaista lisälainaa.
Remontit. Julkisivu-, katto-, pihakansi-, ikkuna-, parveke- ja putkiremontti. Nämä nyt isommissa kerrostaloissa ainakin. Miksei kaikissa asumismuodoissa. Toki uuteen taloon ei ihan heti tule.
Kymmenien vuosien asunto-osakeyhtiöissä asumisen kokemuksella sellaisia ei normaalisti tule. Minulla ainut oli parvekelasien asennus, jota en olisi halunnut mutta yhtiökokouksen päätöksellä ne tulivat kaikille. Kustannus oli viitisen tonnia, minkä maksoin heti pois vaikka sen olisi voinut sisällyttää vastikkeeseen.
Pikkuremontit, maalaukset ja muut, menevät taloyhtiön keräämästä remonttirahastosta eikä niitä erikseen maksella.
Lisäksi joillain alueella epidemian lailla (esim. iso osa Helsingin 1950-luvun lähiöistä) vuokratontti. Eli kerrostalon asukkaat maksavat vastikkeessa vuosittain tonttivuokraa. Monin paikoin vuokrasopimukset tulleet/tulevat tiensä päähän vuosina 2005-2020, jolloin kaupunki nostanut tonttivuokraa tuntuvasti.
Asunto-osaketta ostettaessa on katsottava taloyhtiön tehdyt korjaukset ja korjaussuunnitelma tarkkaan läpi. Isompiin remontteihin pitää varautua siten, että ottaa lainaa jo valmiiksi enemmän ja laittaa säästöön tai ei mitoita lainaa aivan tappiin omaan talouteen nähden. Samoin kannattaa kytätä rahoitusvastikkeen suuruutta / olemassaoloa, ja kysyä kuinka iso taloyhtiövelkaosuus asuntoon kohdistuu.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu paljon varmaankin asuuko asunto-osakeyhtiössä vai omakotitalossa. Osaan vain kertoa asunto-osakkeen osalta kuluista:
Osakkaan omia korjattavia/ylläpidettäviä:
- Keittiöremontti noin 20 vuoden välein. Noin 10 000 euroa (riippuu mistä ottaa, mitä tekee, minkä kokoinen jne.)- Kylpyhuoneremontti noin 20 vuoden välein. Noin 15 000 euroa (riippuu mistä ottaa, mitä tekee, minkä kokoinen jne.).
-Lattiamateriaalien vaihdot noin 10 vuoden välein. Noin 25-35e/neliö (itse käytän laminaattia ja todennut, että 10 vuoden välein on hyvä aika vaihtaa).
- Seinien maalausta tai tapetointia noin 10 vuoden välein. Joitain tonneja.
- Pihan ylläpitoa (terassin öljyäminen, aitojen maalaus/kunnostus, laatoitus jne.). Muutamia satasia per vuosi.
- Muuta ylläpitoa ja korjailua (suodattimien vaihtoa jne.). Noin 1000 euroa pervuosi.
Taloyhtiön vastattavia:
- kattoremontti noin 30 vuoden välein. Tämä maksaa yleensä joitain kymmeniätuhansia per asunto
- Putkiremontti noin 40-50 vuoden välein. Kannattaa varautua noin 1000e/neliö.
- Julkisivuremotti noin 30 vuoden välein. Kannattaa varautua useisiin kymmeniin tuhansin per asunto
yllä olevista aiheutuu siis korotettu vastike.
- Muihin ylläpitotöihn meillä kerätään korjausvastiketta, joten ei aiheuta lisäkustannuksia (vastike noin 350e/kk).
Sanoisin, että maksaa siis noin 40 000 - 50 000 euroa itselle asunnon ylläpito noin 20 vuoden aikana. Tähän tietenkin tulee vastikkeet päälle. Halvemmalla toki pääsee, jos pidentää kylpyhuoneiden ja keittiöiden elinikää tai tekee remontit itse. En tiedä tuleeko tuo halvemmaksi vai kalliimmaksi kuin vuokralla asuminen. Vuokralainenhan noita kuitenkin maksaa korotetussa vuokrassaan. Ainakin omistusasujana on mahdollisuus päätää milloin nuo tehdään ja mitä laitetaan. Vuokralaisena ei välttämättä ole vaikutusmahdollisuutta vaan saattaa tulla sitä "halvinta paskaa" mikä ei itseään miellytä.
On kyllä surkea lattiamateriaali, jos pitää kymmenen vuoden välein vaihtaa. Toki tuo on järkevä vaihtoväli halvimmille laminaateille, mutta oikeastaan mitään muuta yleisesti käytettyä materiaalia ei todellakaan tarvitse vaihtaa noin usein. Esim. parketin käyttöikä oikein huollettuna on kymmeniä vuosia, ja pinnan naarmuuntuessa sen voi hioa ja lakata uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kymmenien vuosien asunto-osakeyhtiöissä asumisen kokemuksella sellaisia ei normaalisti tule. Minulla ainut oli parvekelasien asennus, jota en olisi halunnut mutta yhtiökokouksen päätöksellä ne tulivat kaikille. Kustannus oli viitisen tonnia, minkä maksoin heti pois vaikka sen olisi voinut sisällyttää vastikkeeseen.
Pikkuremontit, maalaukset ja muut, menevät taloyhtiön keräämästä remonttirahastosta eikä niitä erikseen maksella.
Jos teillä on kymmenien vuosien ajan laiminlyöty kaikki isommat kunnostustyöt, niin asunnon arvokaan ei liene kummoinen. Yhtään valveutuneempi ostaja tajuaa, että edessä on varsinainen remonttipommi kun kaikki putkista lämmitysjärjestelmään ja julkisivuun pitää uusia samaan aikaan. Plus keittiö ja kylppäri ovat iloisesti ohittaneet elinkaarensa, jolloin laattojen takaa voi rempassa löytyä ihan mitä vaan.
Ei ole vuokranantajaa jonka tehtävä olisi huolehtia esim. uusi jääkaappi jos vanha menee rikki. Minulla kävi juuri niin että vuosi asunnon oston jälkeen alkoivat kodinkoneet pamahdella ja itsehän ne on ostettava. Tuli hetkellisesti ikävä vuokra-asumista.
No ei siinä oikeastaan ole muita päälle, kuin kodinkoneet. Jääkaappi ja kiuas jos on sauna, koska muita on harvemmin vuokrataloissa ja niihin joutuu itse ostamaan tiskikoneen jos sellaisen haluaa.
Pintaremontit oman mielen mukaisesti, vuokrallahan näitä ei yleensä edes saa tehdä.. Ei siis voi tehdä mieleistä asunnosta.
Muut menee sitten vastikkeista (yhtiö/ rahoitusvastike). Vuokralainen maksaa nämä vuokrassaan. Jos on tulossa isompaa remonttia, niin vuokraa nostetaan jo etukäteen, koska rahoitusvastike tulee nousemaan (tai tulee yhtiövastikkeen lisäksi). Ellei sitten ole sidottu indeksiin, jolloin vuokra nousee vaikka asunnon ylläpidon hinta pysyisi samana tai jopa vähenisi. Harvoin vuokra sidotaan indeksiin siten, että se laskee jos indeksi laskee. Lähinnä yrityspuolella näkee sitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vuokranantajaa jonka tehtävä olisi huolehtia esim. uusi jääkaappi jos vanha menee rikki. Minulla kävi juuri niin että vuosi asunnon oston jälkeen alkoivat kodinkoneet pamahdella ja itsehän ne on ostettava. Tuli hetkellisesti ikävä vuokra-asumista.
Osamaksulla ei ole paha ostaa tiukemmassakaan rahatilanteessa (otettava huomioon lainaa mitoittaessa pankin kanssa). Lisäksi saa valita itse minkälaiset laitteet haluaa, eikä aina sitä halvinta. Vuokralaiselle tulee kalliimmaksi kun laitteet on sähkösyöppöjä.
Talonyhtiön remontti- yms. kustannukset jaetaan osakkeiden määrän tai neliöiden mukaan ja ne ovat isoissa asunnoissa merkittävästi suuremmat kuin pienemmissä. Tämä siis pitää ottaa huomioon, kun miettii minkä kokoluokan asunto on varaa hankkia. Ei kannata lukea mitään kauhujuttuja vaan suhtautua asiaan viileän käytännöllisesti. Onnea asunnonhankintaan!
Kaikki taloyhtiön remontit. Voivat tulla yllättäenkin.
Esim viime jouluna joku nuori mies sammui suihkuun naapurirapussa. Ruli iso kosteusvahinko eikä vakuutus korvannut sitä, kaikille osakkaille tuli ennakoimaton yllärilasku, meidän 80 neliön asuntoon 10 000 euroa.
Sitten on ne normaalit remontit ja hoitokulut, esim parvekeremontista tuli myös 10 000 euroa. Isommista enemmän kuten putkiremontista 80 000 euroa eli n tonni per neliö. Tällaisia kuluja siis.