Mikä on mielestäsi parhain kotimainen elokuva minkä olet katsonut?
Kommentit (66)
Kaikki staattisella tripod-kameralla kuvatut Lotharin dogma-valaistut erotiikattomat kirnuamisleffat.
11. Käpy selän alla ohj. Mikko Niskanen (tämä elokuva pitää katsoa ensin 12-14-vuotiaana ja sitten yli 30-vuotiaana uudestaan - luultavasti huomaa muutoksen itsessään (tai sitten ei), joka tapauksessa ihana raikas leffa, vähän vanhahtava joiltakin ajatuksiltaan)
12. Tuntematon sotilas ohj. Rauni Mollberg (käsivarakameraa ja muuta h-wood ihmettä muutamaa vuotta aiemmin kuin mitä h-wood ne teki - ai niin ei voi pitää paikkaansa (ainakaan av:n mielestä), siis kaikkihan tulee Suomeen jälkijunassa, täällä mitään itse keksitä)
13.Hän varasti elämän ohj. Aarne Tarkas (komediallinen jännäri, oudolla tavalla koskettavakin)
14. Pikku Pietarin Piha ohj. Jack Witikka ja/tai Aika hyvä ihmiseksi ohj Rauni Mollberg (Aapelin tekstiä, leffat kannattaisi katsoa peräjälkeen, Witikan sovittelevampi ensin (Ihana Leo Jokela Vennuna), sitten raadollisempi Mollbergin versio)
15. Levoton veri ohj Teuvo Tulio (Nyt on rajua ja drammmmaattista! Ei heikkohermoisille, eikä helposti nauruu kuoleville. Regina Linnanheimon rävähtämätön hullun katse...Siinäpä muuten mimmi, joka tietoisesti 'tuhosi' nuhteettoman ja kauniin filimitähen uransa, käsikirjoitti itselleen huoran ja hullun rooleja, Tulio ohjasi)
16. Thomas ohj Miika Soini (jotenkin hvtin surullinen)
17. Tuhlaajapoika ohj Veikko Aaltonen (naurattaa, varsinkin edesmennyt Markku Peltola oli elementissään)
18. Jäniksen vuosi ohj. Risto Jarva (Paasilinnan teksti sopivasti käsiteltynä)
19. Maa on syntinen laulu ohj. Rauni Mollberg (naturalismia, naturalismia)
20. Hopeaa rajan takaa ohj Mikko Niskanen (Välirauhan aikainen seikkailu menetetyssä Karjalassa, Spede Pasanen ainoassa vakavassa roolissaan (joka ei ole niin vakava))
Vanhoista suomalaisista esim. Niskavuori-elokuvat ja Komisario palmut (paitsi se Vodkaa-Palmu joka on aika kamala). Valentin Vaala ohjaajana erinomainen.
Uudemmista Aki Kaurismäen tuotanto yleisesti ottaen. (kaikki eivät toki ole mitään loistavia, mutta kuitenkin huonoimmatkin niistä ovat melko hyviä ja parhaimmat ovat erittäin hyviä)
Viime vuosina tuotanto aika heikkoa, suurin osa leffoista surkeita tekeleitä. Parhaimpina on jäänyt mieleen Hymyilevä mies (erinomaiset näyttelijät tässä), Jättiläinen ja Miekkailija.
Lähes kaikki pitkät Suomi-elokuvat (fiktio-elokuvat) 2000-luvulta on kyllä nähty.
Viimeisimpänä katsoin Tom of Finlandin, aihepiiri ei itseäni erityisesti kiinnostanut, mutta ihan leffana vain halusin sen nähdä. Vähän oli keskinkertainen tuokin, vaikkei ihan sieltä huonoimmasta päästä kuitenkaan ollut.
Huonot käsikirjoitukset tuntuu olevan Suomi-leffoissa varsinainen ikuisuusongelma. Lisäksi usein huono äänitys ja artikulointi sekä joissain leffoissa paha ylinäytteleminen.
Vierailija kirjoitti:
Katso nyt ensi alkuun vaikka joku Komisario Palmu leffoista lukuunottamatta viimeistä värillistä floppia (Vodkaa komisario Palmu). Oma suosikkini on Komisario Palmun erehdys.
Myös Simpauttaja kuuluu kotimaisten elokuvien helmiin. Aki Kaurismäen työläistrilogian ensimmäinen osa Varjoja paratiisissa on Kaurismäen parhaimmistoa. Toki Kaurismäellä on vaikka kuinka monta katsottavaa elokuvaa. Myös Mika Kaurismäen alkupään elokuvat ovat hyviä.
Tapi Piiraisen elokuvat ovat hulvattomia, jos huumorista pitää. Siivoton juttu, Poliisin poika ja Raid on ehdotonta aatelia, vaikka Raid-elokuva ei ihan tv-sarjan tasolle ylläkään.
Lisäksi totta kai on pakko mainita Matti Ijäs. Häneltä katsomisen arvoista on vaikka koko tuotanto. Viimeinen keikka, Katsastus, Painija, Lahja, siinä vain muutamia helmiä mainitakseni.
Sama maku kuin mulla. Piiroinen ja Ijäs on tehneet parhaimmat jutut Suomessa, mutta eivät elokuvan saralla. Ovat tehneet tv-sarjoja ja tv-elokuvia.
Samoin ehdottomat 70-luvun klassikot Simpauttaja, Siunattu hulluus, Kuolleista herännyt ovat nimenomaan tv-elokuvia.
TV-elokuvat ovat tosiaan vähän oma juttunsa ja niissä esim. Matti Ijäs on varsinainen mestari kyllä.
Ei ainakaan mikään Solar Filmsin tuotannoista.....
Ainoat oikeat, minun makuuni aivan täydellinen ^^
Bunny the Killer Thing, Iron Sky ja Sauna ovat olleet ihan ok.
En pysty valkkaamaan mutta paremmuusjärjestyksessä ja nämä katson aina:
Täällä Pohjantähden alla - menee sen verran syvälle kun ajattelee omaa sukuhistoriaa
Tuntematon sotilas vanhin - filmiin on leikattu mukaan oikeita sota-ajan marssivia sotilaita, vilahtaa isoisäni komppanioineen!
Mies joka ei osannut sanoa ei, Loma ja Jäniksen vuosi
Katsastus
Kaurismäen filmeille en oikein syty, paitsi se Mies vailla menneisyyttä
Kätkäläinen ja Simpauttaja
Nousukausi - itse Jakomäen vieressä asuneena ja se filmi huvittaa muutenkin. Ja filmi oli kuvattu enempi Hakunilassa, (bongatkaa filmin osoiteviittoja) ja esim se lopun kalliokohtaus: kallio näkyy kun kaarretaan Vantaan Ikealle motarilta. Olen ulkoiluttanut siellä koiraa.
ja jostain kumman syystä Pekka Puupään alkupään seikkailut jaksaa huvittaa....ja mukava nähdä vanhaa Helsinkiä ulkokohtauksissa.
Rautakauppias Uuno Turhapuro ja Uuno menettää muistinsa. (Loppupään Uunot oli aika tylsiä. Ja uusitaan liikaa, sama koskee Bondeja)
Elämän vonkamies
Joki (tullut telkasta ihan liian harvoin, kerran tai kaksi)
4 surmanluotia - varsinkin kun miettii, että Tauno Pasanen ei päässyt pullosta eroon ja tappoi sittemmin vielä vaimonsa Liisankin.
"Tähtitaivas talon yllä".
Oli kiehtova ja erilainen.
Vierailija kirjoitti:
En pysty valkkaamaan mutta paremmuusjärjestyksessä ja nämä katson aina:
Täällä Pohjantähden alla - menee sen verran syvälle kun ajattelee omaa sukuhistoriaa
Tuntematon sotilas vanhin - filmiin on leikattu mukaan oikeita sota-ajan marssivia sotilaita, vilahtaa isoisäni komppanioineen!
Mies joka ei osannut sanoa ei, Loma ja Jäniksen vuosi
Katsastus
Kaurismäen filmeille en oikein syty, paitsi se Mies vailla menneisyyttä
Kätkäläinen ja Simpauttaja
Nousukausi - itse Jakomäen vieressä asuneena ja se filmi huvittaa muutenkin. Ja filmi oli kuvattu enempi Hakunilassa, (bongatkaa filmin osoiteviittoja) ja esim se lopun kalliokohtaus: kallio näkyy kun kaarretaan Vantaan Ikealle motarilta. Olen ulkoiluttanut siellä koiraa.
ja jostain kumman syystä Pekka Puupään alkupään seikkailut jaksaa huvittaa....ja mukava nähdä vanhaa Helsinkiä ulkokohtauksissa.
Rautakauppias Uuno Turhapuro ja Uuno menettää muistinsa. (Loppupään Uunot oli aika tylsiä. Ja uusitaan liikaa, sama koskee Bondeja)
Elämän vonkamies
Joki (tullut telkasta ihan liian harvoin, kerran tai kaksi)
4 surmanluotia - varsinkin kun miettii, että Tauno Pasanen ei päässyt pullosta eroon ja tappoi sittemmin vielä vaimonsa Liisankin.
Hyvä lista! Paitsi että se on Kahdeksan surmanluotia, Pasanen kun nimittäin kävi vielä varmistamassa. Miten saatoinkaan unohtaa tämän omalta listaltani. No unohtui sieltä varmaan pari muutakin...
Joki on tosiaan uudemmista suomalaisista leffoista harvinaisen tasokas leffa, kestää myös useamman katselukerran helposti. Muistan kun näin ekan kerran ja ei ollut suurempia odotuksia, niin olin todella positiivisesti yllättynyt.
8 surmanluotia on aivan mieletön mestariteos, mutta se on 4-osainen tv-elokuva (tv-sarja?). Mikko Niskanen itse pääroolissa on ihan maagisen hyvä.
Tykkään vanhasta "Hilman päivät". Uudemmista tykkään Lupaus-elokuvasta (kertoo lotasta) ja alkuperäisestä tuntemattomasta sotilaasta.
Nykyelokuvista en tykkää. Suomalaisissa kiroillaan, ryypätään ja naidaan ihan liikaa. Kännisten suunsoittoa ja örvellystä.
Se viimeinen uuno. Siinä on vanhaa hienoa näyttelijäkaartia. ( Uunoa siinä voisi olla vähemmänkin ja enemmän vaikka sen appiukkoa)
Maa on syntinen laulu