Miten selvisit raskauspahoinvoinnista?

Kitusin 4 pitkää kuukautta. Molemmissa rakkauksissa. Ei sitä oloa mikään pois vie, mutta jatkuva syöminen helpotti. En nyt muista mitä söin, aika monet ruuat kuitenkin ällötti. Pahoinvoinnin jälkeen tulikin paha närästys ja silloin autti kurkku, ja vesi missä ruokasoodaa.

Oksensin 24/7 raskausviikot 6-12. Imeskelin turkinpippureita ja kuivattuja hedelmiä pystyin pitämään hetkittäin sisällä. Tipassa olin sairaalassa sitten kun vesikään ei pysynyt. Onneksi en ollut tuolloin töissä, se olisi ollut hirveää. Yölläkin heräsin oksentamaan. Mutta tein tuon vielä toisenkin kerran, kolmas jäi tekemättä kun ei pystynyt tuohon oksentamiseen!!

Oksentamiseen ja pahaan oloon tottuu ja kroonistuu. Nyt rv 27 ja edelleen oksu lentää ja paha olo on 24h vuorokaudessa. Ja tulee kestämään raskauden loppuun saakka niin kuin aikaisemmissakin raskauksissa. Eipä tähän muuta apua ole kuin syöminen. Jotta pystyn käymään töissä ja selviytymään lastenhoidosta, niin on syötävä jotain n. 1,5h välein vaikka ei olisi nälkä tai ei huvittaisi. Syömättä jättäminen johtaa huuto-oksennuksiin. :)

Haittapuolena se että jokaisesta raskaudesta tullut 30kg painoa. Mutta myös ne samat 30kg ovat aina lähteneet itsestään pois noin 4-6kk sisällä synnytyksestä.

Joillain vain pahoinvointi kestää koko raskauden ja mitään ei oikein voi tehdä. Parhaiten pärjää kun tavallaan "alistuu" tilanteeseen eikä raivopäisesti yritä muuttaa sitä.

2kk meni oksenteluun. Mikään ei pysynyt alhaalla paria tuntia kauemmin. Öisin oli niin paha närästys, että yöt meni vatsahappoja oksennellessa. Neuvolasta ei saanut mitään apua vaikka kuinka rukoili. Mistään netin vinkeistä ei myöskään saanut helpotusta.

Lopetin kaiken ylimääräisen tekemisen. Mies teki 2kk ajan kaiken (juu olen onnekas kun jaksoi) ja 3kk kohdalla rupesi jo olemaan yksittäisiä parempia päiviä. 4kk jälkeen pahoinvointi vaan loppu kuin seinään, onneksi.

Voimia ja jaksamisia sinulle. Pitää vaan ottaa sitä omaa aikaa ja jaksaa luottaa siihen, että pahoinvointi menee jossain välissä ohi.

Syömällä jotain pientä ainakin tunnin välein.

Olemalla työpaikassa, josta oli helppo lintsata ja pystyi pitämään "etäpäiviä" mikä on normaalisti tappavan tylsä tilanne, mutta raskaana ollessa pelastus.

Käymällä joka päivä kaupassa ja ostamalla ja syömällä vain niitä asioita, joita kulloinkin teki mieli.

Olemalla mahdollisimman paljon raikkaassa ilmassa, mielellään tuulisella rannalla :)

Jos nyt tulisin uudelleen raskaaksi ja pahoinvointini olisi yhtä hirveä, en kyllä tietäisi, miten selviäisin esikoisen hoidosta vaipanvaihtoineen.

Hassua on, että luonto on järjestänyt niin, että pahoinvoinnin unohtaa pian. Muutenhan moni ei varmaan tekisi toista lasta.

Join hiilihapotettua vettä ja pidin töissä taskussa niitä pieniä rusinarasioita, joista huomaamatta napostelin. Kuplat jotenkin auttoivat, mutta vesien suolapitoisuutta on syytä tarkkailla ettei saa liikaa suolaa vissyveden lipittämisestä. Yritin käyttäytyä mahdollisimman normaalisti varsinkin töissä ja ajatella aktiivisesti muuta kuin omaa oloa. Myös happamat hedelmät ja kirpeät karkit auttoivat.