Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Missäköhän välissä niitä lapsia kuuluisi hankkia...
12.07.2017 |
Nyt täytettyäni 30 havahduin siihen, että minulla ei tosiaan ole vielä lapsia ja vaikka sellaisia haluankin, ei asia tunnu silti ajankohtaiselta. Iän puolesta se kyllä olisi. Mieskin löytyy, vakaa parisuhde ja molemmilla hyvät työpaikat (minulla tosin ei vakituista).
Kun mietin ystäväpiiriäni, niin kaikki ovat opiskelleet korkeakouluissa n. 25-27 -vuotiaiksi saakka, ja valmistumisen jälkeen huomio on ymmärrettävästi ollut uran käynnistämisessä ja vakituisen työpaikan nappaamisessa (mikä on vaikeampaa kuin voisi luulla). Ystäväpiirissäni kenelläkään ei ole lapsia, lukuunottamatta muutamaa ei niin läheistä kaveria joilla on ammattikoulukoulutus. Vaikuttaa siltä, että korkealle kouluttautuminen todellakin lykkää perheen perustamista. Eihän kukaan halua jättää opintoja kesken, saatika riskeerata uraansa jäämällä heti valmistumisen jälkeen lasten kanssa kotiin.
En vielä koe mitään ahdistusta, enhän koe olevani mitenkään poikkeuksellisessa tilanteessa. Kaikki ikäiseni ympärilläni ovat kuin minä. Kilpailu töistä on kova, ja haaveissa monilla on oma asunto, ehkä matkailukin ja muut elämykset, nyt kun vihdoin siihen saattaa jopa olla rahaa. En usko, että minun piireissäni oltaisiin vain erilaisia kuin muualla, sillä laajemminkin tuttavien kuulumisia selvitellessä on selvää, että ylivoimaisella valtaosalla ei vielä 30-vuotiaana ole lapsia.
Tilanne on melko erilainen kun vertaa esim. minun vanhempieni nuoruuteen. He olivat parikymppisiä ja opinnot kesken, kun minä synnyin. Kammoan kyllä jossain määrin ajatusta, että olisin (ja tulen olemaankin) vanha äiti, ainakin omiin vanhempiini verrattuna.
Ajatuksia aiheesta? Elämä on tietenkin valintoja, mutta kulkemani polku on käsittääkseni nykyään hyvin yleinen.
Kommentit (46)
Itse sain 28-vuotiaana esikoisen, olin valmistunut jo pari vuotta aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämänhän tietävät kaikki:
Ensin koulutus ja sitten kunnollinen vakituinen työpaikka.
Parisuhde pitää olla vakaalla pohjalla, ihan avioliittoon saakka sitouduttu.
Asunto hankittuna ja vasta sitten on lasten suunnittelun aika!!
Höpö höpö. Vakituisia töitä ei kaikilla aloilla ole. Koulutus on ihan hyvä, mutta opiskella voi lapsen kanssa. Avioliitto on täysin turhaa, se ei takaa yhtään mitään pysyvyydestä. Parisuhde on kuitenkin hyödyllinen ettei tule kohtuuton työtaakka pienen lapsen kanssa. Mutta on paskojakin kumppaneita jotka viis veisaa toisen väsymyksestä. Asunto... juu. Katto pään päällä. Vuokralla on hyvä asua, ei tarvitse sitoutua jumalattomaan lainaan.
Oliskohan ollut sarkasmia. Itse olen hankkinut lapset ensin ja työn sitten ja lopksi menimme naimisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti väärässä. 35 vuotiaista suomalaisista naisista 73 % on lapsia. Niin ikään 30 vuotiaista suomalaisista naisista 58 % on lapsia.
Lähde: Tilastokeskus
Ei akateemisissa piireissäkään ole mitenkään poikkeuksellista saada lapsia alle 3kymppisenä, jos puhutaan ns. turvallisista, työllistävistä aloista. On myös huomioitava, että moni lapsentekoa lykkäävä ei saa koskaan lasta. Arviolta noin 25% naisista jää kokonaan lapsettomiksi, vaikka ns. vapaaehtoisesti omasta halustaan lapsettomia on vain muutama prosentti naisista.
Itse sain lapset ennen uraa. Meillä oli tosin aika vahva taloudellinen pohja. Oli kyllä helppoa valmistua ja alkaa tekemään töitä ilman paineita lastenteosta. Paras päätös ikinä!
Äidiksi 20v ja 26v
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti väärässä. 35 vuotiaista suomalaisista naisista 73 % on lapsia. Niin ikään 30 vuotiaista suomalaisista naisista 58 % on lapsia.
Lähde: Tilastokeskus
Ehkä asia sitten on noin. Ei kyllä tunnu siltä, kun kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä käsittävää tuttavapiiriä katsoo.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen elämäntilanne, joka on hyvä lapsen hankkimiseen, on helvetin hyvä lapsettomaksi jäämiseen. On ihan eri juttu olla lapseton köyhänä opiskelijana kuin oikeaa palkkaa nauttivana, asemaltaan vakiintuneena ja itsevarmana aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti väärässä. 35 vuotiaista suomalaisista naisista 73 % on lapsia. Niin ikään 30 vuotiaista suomalaisista naisista 58 % on lapsia.
Lähde: Tilastokeskus
Ei akateemisissa piireissäkään ole mitenkään poikkeuksellista saada lapsia alle 3kymppisenä, jos puhutaan ns. turvallisista, työllistävistä aloista. On myös huomioitava, että moni lapsentekoa lykkäävä ei saa koskaan lasta. Arviolta noin 25% naisista jää kokonaan lapsettomiksi, vaikka ns. vapaaehtoisesti omasta halustaan lapsettomia on vain muutama prosentti naisista.
Vapaaehtoisesti lapsettomia on kylläkin aikuisissa n. 15 % (Väestöliiton perhebarometri 2015)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen elämäntilanne, joka on hyvä lapsen hankkimiseen, on helvetin hyvä lapsettomaksi jäämiseen. On ihan eri juttu olla lapseton köyhänä opiskelijana kuin oikeaa palkkaa nauttivana, asemaltaan vakiintuneena ja itsevarmana aikuisena.
Onneksi ne itsevarmat, aikuiset velat osaavat pitää suunsa kiinni silloin, kun ei keskustella heidän valinnoistaan, vaan ihmisistä, jotka haluavat lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen elämäntilanne, joka on hyvä lapsen hankkimiseen, on helvetin hyvä lapsettomaksi jäämiseen. On ihan eri juttu olla lapseton köyhänä opiskelijana kuin oikeaa palkkaa nauttivana, asemaltaan vakiintuneena ja itsevarmana aikuisena.
Onneksi ne itsevarmat, aikuiset velat osaavat pitää suunsa kiinni silloin, kun ei keskustella heidän valinnoistaan, vaan ihmisistä, jotka haluavat lapsia.
Aika moni vain olettaa, että lapsia hankitaan jossakn vaiheessa. Harva on todella punninnut myös sitä vaihtoehtoa, että jäisi ihan omasta tahdostaan lapsettomaksi ja nauttisi elämästään sillä tavalla. Siksi ei voida sanoa, että jokin elämäntilanne X on hyvä lapsen hankkimiselle muistuttamalla samalla, että se sama elämäntilanne on ymös hyvä lapsettomuuteen. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti väärässä. 35 vuotiaista suomalaisista naisista 73 % on lapsia. Niin ikään 30 vuotiaista suomalaisista naisista 58 % on lapsia.
Lähde: Tilastokeskus
Sama selvennettynä:
35-vuotiaista suomalaisista naisista 73 prosenttia on lapsia. Niin ikään 30-vuotiaista suomalaisista naisista 58 prosenttia on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti väärässä. 35 vuotiaista suomalaisista naisista 73 % on lapsia. Niin ikään 30 vuotiaista suomalaisista naisista 58 % on lapsia.
Lähde: Tilastokeskus
Sama selvennettynä:
35-vuotiaista suomalaisista naisista 73 prosenttia on lapsia. Niin ikään 30-vuotiaista suomalaisista naisista 58 prosenttia on lapsia.
35-vuotias suomalaisnainen on siis lapsi 73 %:n todennäköisyydellä.
Hienosti selvennetty.
Suomessa on sijamuodot syysä. Käyttäkää niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki muut asiat voi lykätä elämässä eteenpäin, mutta ei naisena lapsen saantia. Kaveripiirissä on pari tapausta missä yrittämistä on lykätty ja sitten homma on mennyt tosi hankalaksi.
On tainnut aika monella käydä tuuri siinä mielessä että on sitten suunnitellusti tai muuten päätetty tämä "lapsien tekeminen" niin se on vielä onnistunutkin. Ei siinä mitään, olen itsekin kahden lapsen äiti mutta sitä mieltä ettei niitä lapsia niin vaan tehdä tai hankita, ne saadaan. Ja joo, antaa paukkua alapeukkuja vaikken ketään tässä haukukaan, kunhan ilmaisin mielipiteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sopiva lasten hankintaikä on yksilöllistä. Oikeaa aikaakaan ei ole.
Mielestäni yhteiskunta tekee kuitenkin siinä kohdassa mokan, kun joka paikassa annetaan ymmärtää, että on väärin tehdä lapset nuorena. Ennen lapsia pitäisi kaiken muun muka olla valmiina.
Lastenkin kanssa voi opiskella, ostaa sen oman talon, matkustella tai edetä töissään. Se on vaan erilaista. Ja kaikkien ei edes tarvitse tehdä niitä lapsia, tai matkustella, tai ostaa omaa taloa, tai edes opiskella erityisen paljon, tai edetä kovin pitkälle töissään.
Mielestäni pitäisi enemmän antaa ymmärtää, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, vaan mahdollisuuksia on monia.
Tämä oli todella hyvin sanottu, ainakin näin vastavalmistuneen 24-vuotiaan korvaan.
Täytän 25 muutaman viikon päästä. Korkeakoulusta olen valmistunut, vakkarityön saaminen parin vuoden sisään on suhtkoht mahdollista, mutta tällä alalla tosin on pätkätöitä jonkin verran myös.
Koen, että 28-vuotiiana lapsen saaminen olisi hyvä ajatus, mutta siihen on enää pari vuotta, mies haluaisi opiskella vielä ja minä vielä tässä teen osa-aikatöitä ja haaveilen edes 2000 euron palkasta ja Euroopan ulkopuolelle matkustamisesta.
Eli eipä taida tulla lapsia ennen kun täytän 30. 😂
Tulin äidiksi 36 ja 38 vuotiaana, mies oli 36 ja hänellä yksi lapsi ennestään. Tulin raskaaksi heti ja raskaus oli helppo mutta en todellakaan suosittele ketään lykkäämään noin pitkälle. Monella varmasti vaikeuksia raskautua tuossa iässä. Kannattaa vähän kysellä oman äidin ja isoäitien vaihdevuosien alkamisikää, tiesin että omalla äidilläni alkoi vasta 56 vuotiaana, joten en pitänyt asiaa kiireisenä enkä lapsia edes välttämättöminä. Löysin sitten kuitenkin entisen miesystäväni uudestaan ja koska molemmilla oli vielä tunne että lapsia voisi tulla niin mikäs siinä sitten auttoi. Olimme sopivan ikäisiä, työ- ja elämänkokemusta, matkustelua takana ja lainat maksettu ja osakesalkut ihan kohdillaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä ns. suunnittelin lastenhankinnan myös aika hyvin. Vakityö ennen ekan lapsen hankkimista jne...mutta sitten tulivatkin potkut ja ikää alkoi olla sen verran, ettei uskaltanut jäädä enää odottelemaan toista kierrosta vakityön löytämistä ja siellä paikan vakiinnuttamista. Eli vaikka varmistelisi tilannettaan, sekään ei välttämättä riitä kovin pitkälle.
Otettiin riski ja saatiin toinen lapsi vaikkei mulle ollut töistä tietoa. Meillä oli tuuriakin matkassa ja sain uuden työn suoraan äitiyslomalta, vaikkei vaikuttanut mitenkään helpolta. Uskomaton tuuri, myönnän.
Tuollaisissa väleissä ne lapset kannattaakin tehdä, työllistyy sitten helpommin kun työnantaja ei pidä enää kovin isona riskinä sitä, että nainen jää melko pian äitiyslomalle ja vielä useammalle sellaiselle. Kyllähän normaali työnantaja ymmärtää sen että nainen ne lapset todennäköisesti jossain välissä tekee ja kun ikä alkaa tulla vastaan niin katsovat vaan plussaksi sen että olet uskaltanut ottaa riskiä.
Joka tapauksessa 30-40 vuotiaillahan on nyt liian vähän lapsia tulevien eläkkeidensä kannalta. Näin ainakin eläkevakuutusyhtiöt ja muut sosiaaliturvasta vastaavat uutisoivat. Töpinäksi siis. Ensimmäinen, toinen tai kolmas alulle hopi, hopi. Vaikka sitten kaverin kanssa ja varmaan löytyy yli nelikymppisiä miehiäkin, joilla ei vielä ole lapsia tai jotka haluavat lisää.
Itse heräsin myös n. 3-kymppisenä siihen, että varmaan sitä lasten hankintaa pitäisi alkaa suunnitella. Ennen sitä ei se oikeastaan käynyt mielessäkään, vaikka lapsia halusinkin. Ei vaan ollut "ennättänyt". Yrittäminen aloitettiin kun oli 31 ja nyt kahden vuoden jälkeen ei vieläkään ole lapsia. Yksi raskaus kylläkin, mutta se meni kesken. Nyt välillä kyllä kaduttaa ja harmittaa, ettei aiemmin aloitettu. Enhän vieläkään ole kovin vanha, mutta silti. Koskaan ei tosiaan tiedä, ystäväni tuli 40 vuotiaana raskaaksi ekasta yrityksestä. Ei minunkaan monella akateemisesti kouluttautuneella kaverilla ole vielä lapsia, mutta lähihoitajilla on. Niin se vaan yleensä menee. Mutta olen samaa mieltä, että hanki lapsi vasta kun siltä tuntuu. Itse en ollut aiemmin valmis, mutta nyt minä ja mies halutaan oikeasti ja se tuntuu hyvältä. Vielä pitäisi vaan tulla raskaaksi.
Alue: Aihe vapaa
Olet valitettavasti väärässä. 35 vuotiaista suomalaisista naisista 73 % on lapsia. Niin ikään 30 vuotiaista suomalaisista naisista 58 % on lapsia.
Lähde: Tilastokeskus