Lue keskustelun säännöt.
Olen melkein 20v rakastanut salaa toista kuin puolisoani
12.07.2017 |
Nyt alkaa tuntua, että elämä menee pilalle ja hukkaan, mutta en vaan saa sitä toista mielestäni vaikka kuinka yritän. Nyt, kun aikaa on kulunut jo niin paljon ja siltikin se on edelleen mielessä, niin koko ajan vain olen varmempi ja varmempi, että se olisi ollut mulle Se Oikea, koska vieläkin niin vahvat tunteet. Jos olisi ollut vain joku mitätön heila muiden joukossa, niin olisin jo unohtanut.
Jos voisin, riipasisin kovan kännin.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kanssa joskus salainen rakkauteni kohde avioliittoni ulkopuolella. Myöhemmin ymmärsin, että se oli vain haavekuva, päiväunelmia, kevyttä pakoa todellisuudesta. Ajatus siitä, että tämä inhimillinen epätäydellinen elämä ei olisikaan se ainoa vaihtoehto, vaan mulla on tuolla jossain täydellinen sielunkumppani, jonka kanssa oli täydellistä, oli... se oli itsetuntoa nostava ajatus ja joskus meni puoli päivää pilvilinnoissa haaveillen arkea pakoillen.
Ymmärrän kyllä nyt aikuistuttuani, ettei se olisi ollut täydellistä. Siinäkin suhteessa olisi ollut omat virheensä, ärsyttävyytensä, väsyttävyytensä ja pari vuotta yhteistä arkea pyöritettyään olisi kummasta hohto lakannut ja mystisyyden ja kiehtovuuden tunne hävinnyt.
Nykyään olen hylännyt haaveilut sielunkumppanirakkaudesta. Keskityn nyt Jeesukseen, joka on täydellisempi kuin kukaan ihminen, hänen rakkautensa on täydellistä ja kestää. Ja yhteys Jeesukseen on elävää, rukousvastauksia tulee, on yhteys.
Sivusta kyselen, minulle ei ole auennut tämä termi "sielunkumppani". Mitä se oikein on ja mitä tarkoittaa? Puhutaanko kristinuskossa sellaisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kanssa joskus salainen rakkauteni kohde avioliittoni ulkopuolella. Myöhemmin ymmärsin, että se oli vain haavekuva, päiväunelmia, kevyttä pakoa todellisuudesta. Ajatus siitä, että tämä inhimillinen epätäydellinen elämä ei olisikaan se ainoa vaihtoehto, vaan mulla on tuolla jossain täydellinen sielunkumppani, jonka kanssa oli täydellistä, oli... se oli itsetuntoa nostava ajatus ja joskus meni puoli päivää pilvilinnoissa haaveillen arkea pakoillen.
Ymmärrän kyllä nyt aikuistuttuani, ettei se olisi ollut täydellistä. Siinäkin suhteessa olisi ollut omat virheensä, ärsyttävyytensä, väsyttävyytensä ja pari vuotta yhteistä arkea pyöritettyään olisi kummasta hohto lakannut ja mystisyyden ja kiehtovuuden tunne hävinnyt.
Nykyään olen hylännyt haaveilut sielunkumppanirakkaudesta. Keskityn nyt Jeesukseen, joka on täydellisempi kuin kukaan ihminen, hänen rakkautensa on täydellistä ja kestää. Ja yhteys Jeesukseen on elävää, rukousvastauksia tulee, on yhteys.
Sivusta kyselen, minulle ei ole auennut tämä termi "sielunkumppani". Mitä se oikein on ja mitä tarkoittaa? Puhutaanko kristinuskossa sellaisesta?
Sielunkumppanuutta on vaikea selittää. Se on tunne siitä että ilman toista on vain puolikas. Että toinen täydentää ajatukset ja lauseet ennen kuin ehdit itse niitä sanomaan. Kun koskettaa toista se tuntuu ihan sisintä myöten vielä näin yli 30v jälkeenkin. Ihan samalta kuin ensimmäisellä kerralla vuonna 86. Hymy valaisee päivän vaikka olisi mikä murhe, toinen tietää aina oikeat sanat ja teot lohduttaakseen. Eikä ajalla ole mitään merkitystä.
Ja tietty tänäänkin yhteinen kahvihetki ja jäätelöä helteessä<3
32
Mulla oli kanssa joskus salainen rakkauteni kohde avioliittoni ulkopuolella. Myöhemmin ymmärsin, että se oli vain haavekuva, päiväunelmia, kevyttä pakoa todellisuudesta. Ajatus siitä, että tämä inhimillinen epätäydellinen elämä ei olisikaan se ainoa vaihtoehto, vaan mulla on tuolla jossain täydellinen sielunkumppani, jonka kanssa oli täydellistä, oli... se oli itsetuntoa nostava ajatus ja joskus meni puoli päivää pilvilinnoissa haaveillen arkea pakoillen.
Ymmärrän kyllä nyt aikuistuttuani, ettei se olisi ollut täydellistä. Siinäkin suhteessa olisi ollut omat virheensä, ärsyttävyytensä, väsyttävyytensä ja pari vuotta yhteistä arkea pyöritettyään olisi kummasta hohto lakannut ja mystisyyden ja kiehtovuuden tunne hävinnyt.
Nykyään olen hylännyt haaveilut sielunkumppanirakkaudesta. Keskityn nyt Jeesukseen, joka on täydellisempi kuin kukaan ihminen, hänen rakkautensa on täydellistä ja kestää. Ja yhteys Jeesukseen on elävää, rukousvastauksia tulee, on yhteys.