Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Voi luoja tuota Särkänniemi-lokkia. Mistä näitä oikein sikiää....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuimme vähän aikaa Tampereella. Meillä oli 4 lasta ja kun muutimme, olin loppusuoralla raskaana. Jäin talvella äitiyslomalle ja kesällä tapahtui tämä
Kun kesä oli, oli vauva syntynyt ja olin koko kesän lasten kanssa kotona.
Meillä oli kaikilla vuosiliput Särkänniemeen ja kävimme siellä tosi usein.
Mieheni työpaikka on samalla suunnalla ja todella usein heitti meidät aamulla ja tuli hakemaan töitten jälkeen. Lapset kulkivat pareittain ja meillä oli sellaiset radiopuhelimet. Aina kerroin kun eväät on esillä jne. Mies teki kesän töitä, meni ruokatunnin aikaan töihin ja lähti pois kun tunnit tulivat täyteen niinä päivinä kun mentiin Särkänniemeen.Työkaveri perheineen asui samalla kadulla ja töissä oli tullut jossain esille tämä meidän aktiivinen käynti ja työkaveri oli sitten kysynyt voisiko hänen poikansa päästä joskus meidän matkaan. Mieheni oli jo huomannut siinä vaiheessa kovin on nuuka mies ja sanoi katsotaan.
Mies ei lopettanut vaan kysyi sitä lähes päivittäin ja sanoi juttelee minun kanssaan.
Sanoi sitten katsotaan maanantaina minä päivänä on kaunista, sen mukaan mennään.Sovittiin poika pääsee meidän mukaan, kun saapuu ajoissa. Klo 10 lähtee kyyti, silloin pitää olla meillä. Oma lippu mukaan ja eväät. Meillä oli vaunuissa aina kylmälaukku , jossa oli kymmenittäin kylmäkalleja , kaikki kysyi koko pv kylmänä.
Kirjoitin nämä kaikki paperille ja mies antoi lapun eteenpäin ja kollega oli vastannut torstaina sitten poika tulee. Plus lapussa oli minun numero,
Torstai tuli ja poikaa ei näkynyt. Me lähdettiin sitten, mieheni heitti meidät ja meni töihin. Oli kysynyt työkaverilta oliko poika tullut kipeäksi, kollega oli sanonut voi ei, nyt poika odottaa pihalla, että hänet haetaan. Lapussa oli meidän osoite,
Soitti vaimolleen ja meni vähän aikaa ja vaimo soitti minulle vihaisena ja pyysi menen lunastamaan taksin. Olin ihan että häh. Vaimo päätti, koska hänen poikansa on meidän vieras, me kyllä noudamme hänet ja maksamme lipun ja tarjoamme ruuat. Koska emme hakeneet, hän laittaa pojan taksiin ja saan lunastaa taksimaksun.
Vastasin äidille opettele lukemaan. Vaimo soitti useita kymmeniä kertoja minulle, en vastannut. Kävi ilmi, että oli laittanut pojan ilman rahaa taksiin ja koska minä en ollut mennyt lunastamaan poikaa, oli taksi antanut maksulapun. Poika oli sitten ulkopuolella odottanut joku maksaa hänet sisään, eikä ketään ollut tullut. Oli parin tunnin jälkeen kävellyt kotiinsa, matkaa yli 10 km.
Seuraavana päivänä vaimo tuli työpaikalle riehumaan niin, että tj uhkasi soittaa poliisit paikalle.
Mieheni oli kysynyt mitä tapahtui, hän antoi selkeät ohjeet, mutta kuulemma vaimo oli sanonut näin pitää toimia.
Asuimme Tampereella koko äitiysloman ja hoitovapaani ajan, jonka jälkeen muutimme takaisin Helsinkiin. Heidän poikansa oli juuri lasten ikien puolesta keskellä. Hänellä olisi taatusti ollut mukavaa plus kaikilla, jotka tunnen, on Särkänniemeen vuosilippu. 3 kesää hän olisi voinut käydä meidän kanssa Särkänniemessä, mutta ei.
Sääliksi käy tuo poika. Oli onneksi sitten sen ikäinen että osasi kävellä itse kotiin. Mutta mitkä urpo vanhemmat! Ei oikeasti kenelläkään normaalilla tule mieleen että lapsi pääsee noin ilmaiseksi jos itse kysyvät mukaan ja saa vielä listan käteen mitä pitää olla mukana.
Vierailija kirjoitti:
Tämä tarina on ajalta ennen pakollista esikoulua. Lapsemme kävivät ikävuodet 3-5 kunnan kerhoa kaksi kertaa viikossa ja sitten esikoulun seurakunnan järjestämänä saman kaksi kertaa viikossa. Nyyttäripäivinä vietiin herkkuja, keksejä tai joskus tein pannukakkua. Nooh, sieltä kunnan kerhosta palautettiin takaisin ylijäänyt osuus, mutta seurakunnan eskarinyyttäreistä ei tullutkaan takaisin kuin lapsi kerhopullonsa kanssa. Jäljelle jäänyt jäi sitten kirkon oppien mukaan "yhteiseen hyvään" eli kerhontätien kahvihetkiin. Vähän ehkä kaukana lokkeilusta, mutta liippaa toisaalta vähän.
Hyvä ketju, jatkakaa!
Kuka haluaa takaisin jtn leipomuksia mitä kaikki on kähmineet käsineen.en minä ainakaan.Esim pidän lapsien synttärit sisäleikkipuistossa,juhlien päätteeksi annan ylijääneet tarjoilut halukkaille aikuisille kotiin vietäviksi.itse en pystyisi niitä kotiin viemään.
Opiskeluaikana, kun vielä poltettiin tupakkaa, oli näitä kavereita, jotka eivät ikinä ostaneet omia, kun eivät muka polttaneet. Silti tulivat aina mukana tupakkapaikalle ja "hei, et viitsisi heittää yhtä, kun ei ole omia..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuimme vähän aikaa Tampereella. Meillä oli 4 lasta ja kun muutimme, olin loppusuoralla raskaana. Jäin talvella äitiyslomalle ja kesällä tapahtui tämä
Kun kesä oli, oli vauva syntynyt ja olin koko kesän lasten kanssa kotona.
Meillä oli kaikilla vuosiliput Särkänniemeen ja kävimme siellä tosi usein.
Mieheni työpaikka on samalla suunnalla ja todella usein heitti meidät aamulla ja tuli hakemaan töitten jälkeen. Lapset kulkivat pareittain ja meillä oli sellaiset radiopuhelimet. Aina kerroin kun eväät on esillä jne. Mies teki kesän töitä, meni ruokatunnin aikaan töihin ja lähti pois kun tunnit tulivat täyteen niinä päivinä kun mentiin Särkänniemeen.Työkaveri perheineen asui samalla kadulla ja töissä oli tullut jossain esille tämä meidän aktiivinen käynti ja työkaveri oli sitten kysynyt voisiko hänen poikansa päästä joskus meidän matkaan. Mieheni oli jo huomannut siinä vaiheessa kovin on nuuka mies ja sanoi katsotaan.
Mies ei lopettanut vaan kysyi sitä lähes päivittäin ja sanoi juttelee minun kanssaan.
Sanoi sitten katsotaan maanantaina minä päivänä on kaunista, sen mukaan mennään.Sovittiin poika pääsee meidän mukaan, kun saapuu ajoissa. Klo 10 lähtee kyyti, silloin pitää olla meillä. Oma lippu mukaan ja eväät. Meillä oli vaunuissa aina kylmälaukku , jossa oli kymmenittäin kylmäkalleja , kaikki kysyi koko pv kylmänä.
Kirjoitin nämä kaikki paperille ja mies antoi lapun eteenpäin ja kollega oli vastannut torstaina sitten poika tulee. Plus lapussa oli minun numero,
Torstai tuli ja poikaa ei näkynyt. Me lähdettiin sitten, mieheni heitti meidät ja meni töihin. Oli kysynyt työkaverilta oliko poika tullut kipeäksi, kollega oli sanonut voi ei, nyt poika odottaa pihalla, että hänet haetaan. Lapussa oli meidän osoite,
Soitti vaimolleen ja meni vähän aikaa ja vaimo soitti minulle vihaisena ja pyysi menen lunastamaan taksin. Olin ihan että häh. Vaimo päätti, koska hänen poikansa on meidän vieras, me kyllä noudamme hänet ja maksamme lipun ja tarjoamme ruuat. Koska emme hakeneet, hän laittaa pojan taksiin ja saan lunastaa taksimaksun.
Vastasin äidille opettele lukemaan. Vaimo soitti useita kymmeniä kertoja minulle, en vastannut. Kävi ilmi, että oli laittanut pojan ilman rahaa taksiin ja koska minä en ollut mennyt lunastamaan poikaa, oli taksi antanut maksulapun. Poika oli sitten ulkopuolella odottanut joku maksaa hänet sisään, eikä ketään ollut tullut. Oli parin tunnin jälkeen kävellyt kotiinsa, matkaa yli 10 km.
Seuraavana päivänä vaimo tuli työpaikalle riehumaan niin, että tj uhkasi soittaa poliisit paikalle.
Mieheni oli kysynyt mitä tapahtui, hän antoi selkeät ohjeet, mutta kuulemma vaimo oli sanonut näin pitää toimia.
Asuimme Tampereella koko äitiysloman ja hoitovapaani ajan, jonka jälkeen muutimme takaisin Helsinkiin. Heidän poikansa oli juuri lasten ikien puolesta keskellä. Hänellä olisi taatusti ollut mukavaa plus kaikilla, jotka tunnen, on Särkänniemeen vuosilippu. 3 kesää hän olisi voinut käydä meidän kanssa Särkänniemessä, mutta ei.
Sääliksi käy tuo poika. Oli onneksi sitten sen ikäinen että osasi kävellä itse kotiin. Mutta mitkä urpo vanhemmat! Ei oikeasti kenelläkään normaalilla tule mieleen että lapsi pääsee noin ilmaiseksi jos itse kysyvät mukaan ja saa vielä listan käteen mitä pitää olla mukana.
Tästä on jo niin kauan, pojalla ei ollut omaa kännykkää. Mullakin oli miehen vanha, kun Tampereella sai työsuhdepuhelimen. Ja se soittaminen ei ollut halpaa. Tämä äitihän teki niin, että antoi soittaa vain kerran ja odotti, että soitetaan takaisin, mutta en välittänyt näistä, koska valtaosa puheluista oli miehelleni, työasioita.
Lopulta äiti antoi soida niin kauan, että vastasin ja suorastaan huusi puhelimeen. Sain pitkän yrittämisen jälkeen sanottua me olemme täällä ja en todellakaan lunasta taksia enkä maksa mitään lippuja. Muistan vielä, kun sanoi ensimmäiseksi soita takaisin heti, tää puhelu on niin kallis. Ei esitellyt itseään, en tiennyt kuka on. En tietenkään soittanut .
Sitten soitti, haukkui kun en soittanut ja tämä maksaa. Kerroin en tiedä kuka hän on, jos haluaa , voimme jutella. Ja sitten alkoi se paapatus.
Minä en todellakaan arvannut äiti kaiken tämän jälkeen laittaa vielä lapsensa taksiin ilman rahaa. Joo, kyllä se tuntematon nainen maksaa sinut sisälle ja ostaa sinulle syötävää ja rannekkeen.
Jos olisin tiennyt, tietenkin äitinä olisin hakenut. Mutta koska en halunnut kuunnella enää huutoja , en vastannut puhelimeen.
Poika oli sitten kävellyt kotiin, pojalla ei ollut edes bussilipun verran rahaa mukana. Jossain vaiheessa mieheni soitti ja kysyi miten menee ja kerroin tästä äidistä ja puhelinsoitolla. Mies oli kertonut ohimennen vaimosi oli vähän kilahtanut ja tälle isälle oli sitten selvinnyt kotiin päästyään koko juttu. Ja hän kertoi miehelleni seuraavana aamuna ja sitten tämä vaimo oli tullut riehumaan konttorille .
Luultavasti tämän takia heillä lopetettiin myös puolisoiden ottamiset mukaan pikkujouluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On myös Instagramilokkeilijoita, jotka pyytävät ilmaiseksi itselleen tai lapsilleen merkkituotteita milloin kenkiä, vaatteita, huonekaluja, autoja jne. lista on loputon. En ymmärrä enkä ikinä kehtaisi kerjätä julkisesti.
Ihmettelen miten voivat laittaa lapsensa jo vauvasta lähtien tienaamaan mm. vaatteensa ja muut tarvikkeet kun nämä joutuvat olemaan instagramikuvissa eri firmojen tuotteiden kanssa.
Kyllähän niitä monenmoisia lokkeja on nähty. Meillä on 2 tyttöä ikäeroa 2 vuotta ja naapurissa asuu yksi tyttö joka on juuri iältänsä meidän tyttöjen välistä. Tämä tyttö on meillä lähes päivittäin useamman tunnin kerrallaan ja nyt kesällä on ollu yötäkin viikottain selväähän on että meidän tytöt ei saa mennä heille. Syö, juo, tulee rannalle ja kauppaan mukaan niinkuin omatkin lapset. On ollut mökillä mukana kesän aikana monta kertaa, särkänniemireissulla meidän maksamana ja se on ihan ok tulevat kaikki kolme hyvin juttuun ja leikit sujuu. Tätä on jatkunut nyt 3 vuotta niin ensimmäisen kerran koko aikana tuli viikonloppuna meille ja sanoi että äitinsä oli sanonut että toinen meidän tytöistä saa tulla heidän kanssaan grillaamaan/ viettämään iltaa. Niin siis öö toinen vaan ja kuka sen valitsee kumpi saa mennä kun ovat aina olleet kolmin. Ei sitten mennyt meiltä kumpikaan. Naapurin tyttö on syönyt meillä satoja kertoja kolmen vuoden aikana. Ei voinut sitten molempia pyytää kun kerrankin sai tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä monenmoisia lokkeja on nähty. Meillä on 2 tyttöä ikäeroa 2 vuotta ja naapurissa asuu yksi tyttö joka on juuri iältänsä meidän tyttöjen välistä. Tämä tyttö on meillä lähes päivittäin useamman tunnin kerrallaan ja nyt kesällä on ollu yötäkin viikottain selväähän on että meidän tytöt ei saa mennä heille. Syö, juo, tulee rannalle ja kauppaan mukaan niinkuin omatkin lapset. On ollut mökillä mukana kesän aikana monta kertaa, särkänniemireissulla meidän maksamana ja se on ihan ok tulevat kaikki kolme hyvin juttuun ja leikit sujuu. Tätä on jatkunut nyt 3 vuotta niin ensimmäisen kerran koko aikana tuli viikonloppuna meille ja sanoi että äitinsä oli sanonut että toinen meidän tytöistä saa tulla heidän kanssaan grillaamaan/ viettämään iltaa. Niin siis öö toinen vaan ja kuka sen valitsee kumpi saa mennä kun ovat aina olleet kolmin. Ei sitten mennyt meiltä kumpikaan. Naapurin tyttö on syönyt meillä satoja kertoja kolmen vuoden aikana. Ei voinut sitten molempia pyytää kun kerrankin sai tulla.
Miten edes annat hyväksikäyttää noin monta vuotta? Itse olisin sanonut nopeasti stopin ja antanut lasten leikkiä keskenään mutta ruoka aikaan joko kotiin tai odottaa huoneessa ja en ota mukaan reissuun.
Vierailija kirjoitti:
Leffalokki, avokin työssäkäyvä kaveri. Me köyhinä opiskelijoina kutsutaan hänet matalaan majaamme leffailtaan, kun ei ole varaa käydä teatterissa. Heti alkaa kerjääminen; "kai annatte mullekin tuota spagettia", "missä sipsit ja popparit?", "meinasitteko tilata pizzan, kun ette ole leiponut sellaista tällä kertaa?", "ei teillä olisi mitään juotavaa? Ei vettä... No nyt ei tee mieli mehua tai maitoa, mutta huomasin että teillä on pari olutta tuolla jääkaapin perällä." :D
Kerran pidettiin isomman porukan maratoni ja kirjoitettiin kutsuviestiin, että leivonnaisia on mutta olisi kiva jos joku toisi sipsejä ja limpparia. Porukan laajuuden takia kaikki lupautuivat tuomaan jotain. Leffalokki toi avatun karkkimixin, jossa oli jäljellä vain sokerit pohjalla ja muutama laku, josta hän ei tykkää.
Hän söi niin paljon pullaa ja kakkua, ettei kaikille riittänyt ja leffan aikana hän otti karkkilaatikon tai sipsipussin syliinsä ja mässytti menemään, sipsejä sai joku muukin välillä pari jos huomautti lokille ja silloinkin sai odotella minuuttikaupalla.
Toisella kertaa tilattiin pizzaa. Hän ei tilannut, vaan mussutti eväsleipiä ja kärkkyi maistiaisia ja tähteitä muilta. Ruinasi pitkään yhdeltä, joka aikoi säästää loput iltapalaksi, lopulta jouduttiin porukalla hiljentämään se kun ei kuultu leffan dialogia.
Kun hän huomasi, että minulta jäi reunapaloja niin minä nauroin ja kaadoin ne roskiin ja siitä lokki suuttui kunnolla, olisi varmaan lähtenyt ovet paukkuen jos muutkin eväät olisi kulutettu loppuun.Kerran sitten tuuli näytti muuttuneen, kun leffalokki soitti meille ja kertoi, että häneltä on menossa viikon päästä ylipäiväiseksi kolme lippua johonkin hienoon erikoissaliin. Oli vielä koodit ilmaiseen limuun ja popcorn-tötsään. Pääsisimme mukaan, jos hän saisi valita elokuvan. Suostuttiin toki.
No vasta kassalla maksutilanteen puolivälissä selvisi, että hän käyttää vain yhden kolmesta ilmaislipusta. Siinä häkeltyneinä popparit ja limut jo käsissä ei tajuttu perua vaan pulitettiin tappohinta teatterin herkuista ja viikonlopun ensi-illasta hifisalissa. Se leffakin oli huono, ei yhtään meidän makuun.
Seuraavana päivänä lokki soitti uudestaan, että 2 lippua olisi menossa vanhaksi ja hän kaipasi leffaseuraa. Ei lähdetty uudestaan.
Taidan tuntea tämän lokin. Kuponkitouhun kohdalla huudahdin ääneen jo BINGO. On kanssa tullut joskus jäätyä haavi auki täysin vastaavassa tilanteessa lokin viuhutellessa kuponkejaan ja maksettuaan vain omansa niillä ja itse maksaen kamalat summat - luullen että lokin kupongit koskivat minuakin. Ehei.
Paljon opin kyllä tuostakin. Leffat ja popparit on jääneet vähemmälle täälläkin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen huomannut kaveripiirissä sen että kylään kun mennään niin harvoin on tarjolla mitään. Jos kutsutaan kylään,niin kai sitä voisi edes kahvikupposen keittää??
Satun itse reissuamaan kavereiden luokse pitkiäkin matkoja lapsen kanssa ja huvittaa kun mitään tarjottavaa ei ole. Itse kun tulevat harvoin kylään, pidän kyllä huolen siitä että vieraillani on suu täynnä makiaa tai suolaista. Se on minusta virtana arvostamista. Lapsuudessani kyläiltiin paljon ja aina pöydät notkuivat puolin ja toisin. Nykyihmiset ovat niin saitoja ja itsekkäitä ettei edes kahvikupposta haluta tarjota. Otan yleensä kavereilleni omat eväät mukaan koska tiedän että saan tyytyä vesilasilliseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä monenmoisia lokkeja on nähty. Meillä on 2 tyttöä ikäeroa 2 vuotta ja naapurissa asuu yksi tyttö joka on juuri iältänsä meidän tyttöjen välistä. Tämä tyttö on meillä lähes päivittäin useamman tunnin kerrallaan ja nyt kesällä on ollu yötäkin viikottain selväähän on että meidän tytöt ei saa mennä heille. Syö, juo, tulee rannalle ja kauppaan mukaan niinkuin omatkin lapset. On ollut mökillä mukana kesän aikana monta kertaa, särkänniemireissulla meidän maksamana ja se on ihan ok tulevat kaikki kolme hyvin juttuun ja leikit sujuu. Tätä on jatkunut nyt 3 vuotta niin ensimmäisen kerran koko aikana tuli viikonloppuna meille ja sanoi että äitinsä oli sanonut että toinen meidän tytöistä saa tulla heidän kanssaan grillaamaan/ viettämään iltaa. Niin siis öö toinen vaan ja kuka sen valitsee kumpi saa mennä kun ovat aina olleet kolmin. Ei sitten mennyt meiltä kumpikaan. Naapurin tyttö on syönyt meillä satoja kertoja kolmen vuoden aikana. Ei voinut sitten molempia pyytää kun kerrankin sai tulla.
Meillä oli myös tuollainen tyttö usein poikieni vieraana. Sai kuulemma olla niin pitkään kuin halusi. Joskus jouduin viemään sitten talutellen pois kun pelkäsi pimeää (matkaa 50 metriä). Ei oltu kotona kaivattu.
Välit hieman viilenivät, kun tämä tyttö alkoi lyödä toista poikaani eikä äitinsä suostunut uskomaan asiaa. Vanhemmat sitten erosivat ja tyttö muutti 10 kilsan päähän. Olimme poikieni kanssa uimarannalla ja he huomasivat tämän tytön. Viittailin tietysti tulemaan meidän viltille ja tarjosin voileipää ja mehua yms. Tyttö näytti että äiti antoi hänelle nämä evääksi uimarannalle. Puolikas Sprite ja iso Marabou-levy. Ei tietenkään tarjonnut pojilleni. Kun olimme lähdössä pois, tyttö kysyi kuka hänet vie. En minä tiennyt. Hän arveli että äiti hakisi. Kello oli jotain19 illalla jo. Ei ollut äitinsä numeroa minulla. Otin tytön sitten autooni ja vein kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä monenmoisia lokkeja on nähty. Meillä on 2 tyttöä ikäeroa 2 vuotta ja naapurissa asuu yksi tyttö joka on juuri iältänsä meidän tyttöjen välistä. Tämä tyttö on meillä lähes päivittäin useamman tunnin kerrallaan ja nyt kesällä on ollu yötäkin viikottain selväähän on että meidän tytöt ei saa mennä heille. Syö, juo, tulee rannalle ja kauppaan mukaan niinkuin omatkin lapset. On ollut mökillä mukana kesän aikana monta kertaa, särkänniemireissulla meidän maksamana ja se on ihan ok tulevat kaikki kolme hyvin juttuun ja leikit sujuu. Tätä on jatkunut nyt 3 vuotta niin ensimmäisen kerran koko aikana tuli viikonloppuna meille ja sanoi että äitinsä oli sanonut että toinen meidän tytöistä saa tulla heidän kanssaan grillaamaan/ viettämään iltaa. Niin siis öö toinen vaan ja kuka sen valitsee kumpi saa mennä kun ovat aina olleet kolmin. Ei sitten mennyt meiltä kumpikaan. Naapurin tyttö on syönyt meillä satoja kertoja kolmen vuoden aikana. Ei voinut sitten molempia pyytää kun kerrankin sai tulla.
Meillä oli myös tuollainen tyttö usein poikieni vieraana. Sai kuulemma olla niin pitkään kuin halusi. Joskus jouduin viemään sitten talutellen pois kun pelkäsi pimeää (matkaa 50 metriä). Ei oltu kotona kaivattu.
Välit hieman viilenivät, kun tämä tyttö alkoi lyödä toista poikaani eikä äitinsä suostunut uskomaan asiaa. Vanhemmat sitten erosivat ja tyttö muutti 10 kilsan päähän. Olimme poikieni kanssa uimarannalla ja he huomasivat tämän tytön. Viittailin tietysti tulemaan meidän viltille ja tarjosin voileipää ja mehua yms. Tyttö näytti että äiti antoi hänelle nämä evääksi uimarannalle. Puolikas Sprite ja iso Marabou-levy. Ei tietenkään tarjonnut pojilleni. Kun olimme lähdössä pois, tyttö kysyi kuka hänet vie. En minä tiennyt. Hän arveli että äiti hakisi. Kello oli jotain19 illalla jo. Ei ollut äitinsä numeroa minulla. Otin tytön sitten autooni ja vein kotiin.
Olisit jättänyt sinne ja soittanut lasun
Vierailija kirjoitti:
Lokkeilun yritys:
-Sinähän tulet meille sitten aattoiltana joulupukiksi?
-Se nyt ei oikein käy, kun lähdemme koko perheen voimin anoppilaan
-Eikö sitä voi perua? Jos ei, niin meille ei sitten tule joulupukkia ollenkaan. Lapset kyllä pettyvät.
Hah :D Lue kommenttini 728 (muistaakseni), siskostani kirjoitin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutut ovat hauskoja ja varmaan moni ihan tottakin. Moni jutuista paranee pienellä liioittelulla, mutta oikeasti jäin ihmettelemään tätä: "Meillä oli vaunuissa aina kylmälaukku , jossa oli kymmenittäin kylmäkalleja , kaikki kysyi koko pv kylmänä." Millainen on kylmälaukku, johon mahtuu kymmenittäin kylmäkalleja? Jääkaapin kokoinen vähintään, että sinne mahtuu eväitäkin :-D
Ja tuo edellinen siis Särkänniemi-caseen liittyen.
Tämä oma tarinani ei ole niin paha kuin monet muut, mutta kerronpa kuitenkin..Olin juuri eronnut ex-miehestäni ja jäämässä silloin 3v. tyttöni yksinhuoltajaksi, muutto menossa, jota myös aika pitkälti yksin hoidin, melko raskas elämänvaihe siis menossa. Mieheni ex (jonka kanssa meillä oli ihan ok välit, hoidin hänen lastansakin vanhempainvapaalla) soitti minulle, kun oli kuullut erosta, oletin että ehkä pahoittelee tms. kun tuli ero, mutta mitä vielä! Hän rupesi kyselemään suoraan, että nyt kun muutat pienempään kotiin, niin mitä et tarvitse, voiko esim.ruokapöydän tai pesutornin tulla hakemaan? Muuta asiaa hänellä ei sitten ollutkaan, kunhan kärkkyi tavaroita. Ehkä itse olen liian kiltti, kun en edes kehtaisi kysellä tuollaisia. No mitään ei tälle mammalle tippunut, enkä kyllä ole ollut paljoa tekemisissäkään sen jälkeen, mutta olen huomannut että valitettavasti röyhkeät ihmiset saavatkin enemmän asioita. Enkä edes oikeasti tiedä tietävätkö edes olevansa röyhkeitä. No, itse nukun tälläisenä yöni paremmin.
Vierailija kirjoitti:
ruma, mutta älykäs kirjoitti:
en tiedä onko tämä lokkeilua, mutta mulla on vanhempi kaveri, jonka kanssa ollaan käyty säännöllisesti ulkona viimeiset 15 vuotta. Yleensä maksamme ja haemme omat juomamme, mutta usein toinen jää pitämään paikkoja ja toinen hakee molemmille juomat, ja seuraavalla kierroksella toinen hakee molemmille juomat ja toinen jää pöytään. Usein kuitenkin kännissä saatan ostaa molemmille shotit tai drinkit bissen kylkijäisiksi. Tämä kaveri ei ole koskaan 15v aikana tarjonnut mulle mitään. Ei ole pihi, mutta jotenkin hänelle ei ole sosiaaliset taidot/ käytöstavat kovin tuttuja - on hiema erikoinen kirjaviisas ihminen. Mä olen esim monena vuonna tarjonnut hänelle synttäridrinkit - nyt viime vuonna pohti pitäisikö hänenkin tarjota mulle synttäridrinkki, mutta ei sitten tarjonnutkaan. on muuten tosi fiksu ja mukava.
On tosiaan outoa, että hän illan mittaan laskee kumman vuoro on hakea juomat, mutta ei koskaan tarjoa shotteja tai drinkkejä "takaisin".Niin siis sinä ostat drinkkejä mitä joku ei ole pyytänyt ja sitten oletat että tämä korvaa sen sinulle jotenkin? Sinä olet tässä se ajattelematon. Vähän sama kun jotkut tuo tuliaisia tai ostaa toiselle tavaraa ja loukkaantuu kun ei saa mitään palkaksi siitä vaikka ilmaiseksi ne muka toiselle antaa. Jos ostat toiselle pyytämättä ei kannata ikinä odottaa sitä samaa takaisin koska itse omasta tahdosta olet extraa ostanut.
mutta luulis 15v aikana edes kerran yllättää kaverinsa drinkillä. Toinen on sen tehnyt usein. Ihan "normaalia" vastavuoroisuutta. Autistit ei tätä tajuu.
Vierailija kirjoitti:
Jutut ovat hauskoja ja varmaan moni ihan tottakin. Moni jutuista paranee pienellä liioittelulla, mutta oikeasti jäin ihmettelemään tätä: "Meillä oli vaunuissa aina kylmälaukku , jossa oli kymmenittäin kylmäkalleja , kaikki kysyi koko pv kylmänä." Millainen on kylmälaukku, johon mahtuu kymmenittäin kylmäkalleja? Jääkaapin kokoinen vähintään, että sinne mahtuu eväitäkin :-D
Vanha kunnon styroksinen. Vähintään 10 oli. Lisäksi oli sellainen mehukannu, olisko 5 l. Laitoin pakkaseen maitotölkin täyteen vettä, hyvin tietty pesin. Aamulla pohjalle reilu puolet tiivistemehusta, sitten iso jääkalikka ja jääkaapissa oli yön vettä.
Tämä oli paksumpaa muovia, leirikäyttöön, siinä pysyi muutenkin kylmä kylmänä, mutta erityisesti kun laittoi jäätä, pysyi koko päivän.
Se stryroksinen oli vaunujen pohjan kokoinen, ei hajuakaan litramäärästä,
Olen toiminut ilmaisena muuttoapuna ja -kuskina vesipalkalla usein tutun tutuille vapaapäivinäni, mutta nyt se loppu. Läheisiä minä ja pakuni vielä autetaan, mutta kaverin ex-avovaimon serkkua en enää lähde muuttamaan.
Ei juotavaa, ei ruokaa eikä bensarahaa 14h muutosta ja 200km ajamisesta.
Ei kiitosta edes - vesilasin sain juoda sisällä.
Asuimme vähän aikaa Tampereella. Meillä oli 4 lasta ja kun muutimme, olin loppusuoralla raskaana. Jäin talvella äitiyslomalle ja kesällä tapahtui tämä
Kun kesä oli, oli vauva syntynyt ja olin koko kesän lasten kanssa kotona.
Meillä oli kaikilla vuosiliput Särkänniemeen ja kävimme siellä tosi usein.
Mieheni työpaikka on samalla suunnalla ja todella usein heitti meidät aamulla ja tuli hakemaan töitten jälkeen. Lapset kulkivat pareittain ja meillä oli sellaiset radiopuhelimet. Aina kerroin kun eväät on esillä jne. Mies teki kesän töitä, meni ruokatunnin aikaan töihin ja lähti pois kun tunnit tulivat täyteen niinä päivinä kun mentiin Särkänniemeen.
Työkaveri perheineen asui samalla kadulla ja töissä oli tullut jossain esille tämä meidän aktiivinen käynti ja työkaveri oli sitten kysynyt voisiko hänen poikansa päästä joskus meidän matkaan. Mieheni oli jo huomannut siinä vaiheessa kovin on nuuka mies ja sanoi katsotaan.
Mies ei lopettanut vaan kysyi sitä lähes päivittäin ja sanoi juttelee minun kanssaan.
Sanoi sitten katsotaan maanantaina minä päivänä on kaunista, sen mukaan mennään.
Sovittiin poika pääsee meidän mukaan, kun saapuu ajoissa. Klo 10 lähtee kyyti, silloin pitää olla meillä. Oma lippu mukaan ja eväät. Meillä oli vaunuissa aina kylmälaukku , jossa oli kymmenittäin kylmäkalleja , kaikki kysyi koko pv kylmänä.
Kirjoitin nämä kaikki paperille ja mies antoi lapun eteenpäin ja kollega oli vastannut torstaina sitten poika tulee. Plus lapussa oli minun numero,
Torstai tuli ja poikaa ei näkynyt. Me lähdettiin sitten, mieheni heitti meidät ja meni töihin. Oli kysynyt työkaverilta oliko poika tullut kipeäksi, kollega oli sanonut voi ei, nyt poika odottaa pihalla, että hänet haetaan. Lapussa oli meidän osoite,
Soitti vaimolleen ja meni vähän aikaa ja vaimo soitti minulle vihaisena ja pyysi menen lunastamaan taksin. Olin ihan että häh. Vaimo päätti, koska hänen poikansa on meidän vieras, me kyllä noudamme hänet ja maksamme lipun ja tarjoamme ruuat. Koska emme hakeneet, hän laittaa pojan taksiin ja saan lunastaa taksimaksun.
Vastasin äidille opettele lukemaan. Vaimo soitti useita kymmeniä kertoja minulle, en vastannut. Kävi ilmi, että oli laittanut pojan ilman rahaa taksiin ja koska minä en ollut mennyt lunastamaan poikaa, oli taksi antanut maksulapun. Poika oli sitten ulkopuolella odottanut joku maksaa hänet sisään, eikä ketään ollut tullut. Oli parin tunnin jälkeen kävellyt kotiinsa, matkaa yli 10 km.
Seuraavana päivänä vaimo tuli työpaikalle riehumaan niin, että tj uhkasi soittaa poliisit paikalle.
Mieheni oli kysynyt mitä tapahtui, hän antoi selkeät ohjeet, mutta kuulemma vaimo oli sanonut näin pitää toimia.
Asuimme Tampereella koko äitiysloman ja hoitovapaani ajan, jonka jälkeen muutimme takaisin Helsinkiin. Heidän poikansa oli juuri lasten ikien puolesta keskellä. Hänellä olisi taatusti ollut mukavaa plus kaikilla, jotka tunnen, on Särkänniemeen vuosilippu. 3 kesää hän olisi voinut käydä meidän kanssa Särkänniemessä, mutta ei.