Lapsi vuotta aikaisemmin kouluun tai eskariin -tukiketju!

Lapsuus on lyhyt ja ainutkertainen aika. Antaisin lapsen nauttia siitä.

Meillä on nyt jo melkein aikuinen poika, joka aloitti koulun vuotta aiemmin kuin olisi kuulunut. Ehdotus tuli päiväkodista, ja koulupsykologi testien jälkeen puolsi asiaa. Ei ole vuosien varrella tullut mitään negatiivista vastaan, kavereita on niin koulusta kuin ikäkavereistakin (hyvä esim rippikoulun kannalta). Fyysinen koko otettiin huomioon, ei jäänyt siinäkään suhteessa alikynteen. Ei ole mikään lapsinero sentään, onneksi, vaan ihan normisti koulussa pärjännyt. Kypsyi vaan koululaiseksi aiemmin kuin muut. Ja lapsuus ei todellakaan loppunut kouluunmenoon.

Meillä on 10-vuotias marraskuussa syntynyt tyttö, joka aloittaa syksyllä 6. luokan. Hän jätti eskarin väliin ja aloitti koulun 5-vuotiaana (täytti siis sinä loppuvuonna 6 vuotta). Meillä tämä valinta on osoittautunut täysin oikeaksi. Tyttö on koko ajan ollut luokkansa 3 parhaan oppilaan joukossa ja kun vertaan häntä esim. sosiaalisilta taidoiltaan tai fyysiseltä kehitykseltään saman koulun yhtä luokkaa alempana oleviin lapsiin, he ovat selvästi tytärtämme "lapsellisempia". Pikkuveljensä on syntynyt maaliskuussa ja hän aloitti koulun ikäluokkansa mukaisesti ja hänen kohdallaan eskarin skippaaminen tai koulun aloitus vuotta nuorempana ei olisi tullut kysymykseenkään.

Minä en niinkään välittäisi noista yleisistä neuvoista ja ohjeista tai edes geneerisistä kypsyystesteistä, vaan katsoisin ja arvioisin lasta juuri hänenä omana itsenään ja tekisin päätöksen sen pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

MUTTA jokainen ammattilainen oli vankasti sitä mieltä että aikaistettu eskari ei hyödytä millään tavalla ja jokainen vuosi lisää leikinomaista olemista on lapselle pelkkää plussaa.

No, olet ehkä puhunut eri asiantuntijoille kuin jotkut muut täällä. Itse olen kuullut muunlaisia kommentteja alan ammattilaisilta.

Vierailija kirjoitti:

Leikeissä lapsi harjoittelee niitä taitoja, jotka myöhemmän oppimisen kannalta ovat paljon merkittävämpiä kuin nuo luetellut koulutaidot.

Ehdottomasti, leikki on todella tärkeää lapselle. Ekaluokkalaisella kouluviikon pituus on n. 20 tuntia, eli keskimäärin 4 tuntia päivässä. Sen ulkopuolella jää vielä runsaasti aikaa leikkimiseen. Myös koulussa opiskelutavat ovat kehittyneet runsaasti sinunkin kouluvuosistasi, ja myös erilaisiin yhteistyötaitoihin kiinnitetään huomattavasti aiempaa enemmän huomiota.

En tällä todellakaan yritä sanoa että koulun aikaistamista pitäisi mahdollisimman monen tavoitella - eihän siinä olisikaan mitään järkeä. Kutakin lasta pitää kohdella yksilönä ja pyrkiä tekemään hänen kehityksensä kannalta parhaita ratkaisuja. Jos kaikki aloittavat koulun vain ja ainoastaan syntymävuoden perusteella, luokkatovereiden välillä voi joka tapauksessa olla ikäeroa lähes vuosi. On aivan oikein, että aloitusaikaa voidaan aikaistaa tai myöhäistää, mikäli se on lapsen edun mukaista.

Arviota ei myöskään tehdä yksittäisten taitojen, esim. lukutaidon perusteella. Kuitenkin se, että lapsi on nuorena edistynyt näissä taidoissa on yksi elementti kokonaisuudessa. Vaikea kuvitella että joku olisi aikaistamassa koulunkäyntiä lapsella, joka ei esim. 5-vuotiaana osaa lainkaan aakkosia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nyt jo melkein aikuinen poika, joka aloitti koulun vuotta aiemmin kuin olisi kuulunut. Ehdotus tuli päiväkodista, ja koulupsykologi testien jälkeen puolsi asiaa. Ei ole vuosien varrella tullut mitään negatiivista vastaan, kavereita on niin koulusta kuin ikäkavereistakin (hyvä esim rippikoulun kannalta). Fyysinen koko otettiin huomioon, ei jäänyt siinäkään suhteessa alikynteen. Ei ole mikään lapsinero sentään, onneksi, vaan ihan normisti koulussa pärjännyt. Kypsyi vaan koululaiseksi aiemmin kuin muut. Ja lapsuus ei todellakaan loppunut kouluunmenoon.

Jatkan vielä, että tässä tapauksessa eskari jäi väliin, ja päiväkodin parhaat kaverit olivat vuotta vanhempia. Eikä päätös ollut helppo, mutta onneksi se oli oikea.

Opettajana en ole vielä nähnyt yhtään aikaisemmin kouluun tullutta, jolla ei olisi ongelmia koulun alkutaipaleella (tämä ei tietty tarkoita, etteikö sellaisia olisi, ei vaan ole omalle kohdalle osunut). Aikaistetut pärjäävät yleensä hyvin oppiaineissa, mutta monet väsyvät todella helposti. Emotionaalinen puoli ei olekaan välttämättä vielä koululaisen tasoa, vaan välillä itketään pöydän alla kun ei tehtävien tekeminen huvita enää iltapäivällä, tai liikuntatunnilla häviäminen tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikealta.

Itse en ymmärrä kouluun kiirehtimistä. Jos olisi oma lapsi kyseessä, antaisin ehdottomasti leikkiä vielä yhden vuoden. Jos on kova kiinnostus lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, niin niitä toki saisi treenata ihan niin paljon kuin haluaa. Kyllä nykykoulussa eriytetään tarvittaessa myös ylöspäin, ja lisätehtäviä saa kysyä opettajalta.

Asumme Saksassa ja täällä lapset menevät 6-vuotiaana kouluun. Musta se oli meidän lapsille ihan hyvä aika, vaikka olivat juuri täyttäneet 6. Eskarissa oli jo tylsää, joten koulun aloitus tuntui luonnolliselta. Meidänkin lapset siis kaksikielisiä.

Tuntui päinvastoin hassulta, kun serkku Suomessa on vuotta vanhempi ja menivät sitten yhtäaikaa ekaluokalle.

Hyvin pärjäsivät, vaikka tahti oli musta aika reipas.

En ymmärrä, miksi siellä ylipäänsä lähdetään niin myöhään kouluun...

Nykyään suuri osa lukee sujuvasti koulun alkaessa ja lapset eritytetään siksi taitojensa mukaan. Omatkin lapseni osasivat lukea jo 4- ja 5-vuotiaina mutta ei tullut mieleenkään laittaa kouluun liian aikaisin. Siinähän tulee samalla muös yksinoloa, yksin kulkemista liikenteessä yms. Tiedän että jotkut pyrkii laittamaan liian aikaisin eskariin ja kouluun jotta säästyy päivähoitorahoja, toivottavasti ap:lla ei ollut se syy.

Omalla luokallani oli vuotta nuorempi poika ja etenkin murrosiässä tuli ongelmia. Oli fyysisesti muita jäljessä ja tämä johti mm. siihen että tytöt syrjivät, ei kutsuttu bileisiin ym. Sosiaalisia ongelmia tuo voi tietää, hyötyjä on varsin vähän.

Toivottavasti on provo, kuka haluaa typistää lapsensa lapsuutta tuolla tavalla? Ja kuka haluaa ottaa ne kaikki kaverisuhteisiin ym. liittyvät riskit mitä tuosta voi seurata?

En ainakaan poikaa laittaisi, koska pojilla ne fyysiset erot korostuvat. Jos et esim. pärjää liikunnassa niin hyvin kuin muut, joudut helposti syrityksi. Lapsille myös kavereiden ikä merkitsee paljon, mielellään ei kaveerata itseä nuorempien kanssa. Omassakin tuttavapiirissä oli aikanaan lapsi joka meni kouluun liian aikaisin, ei hän saanut omalta luokalta kavereita, hän hengasi vuotta alemmalla olevian eli omanikäistensä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään suuri osa lukee sujuvasti koulun alkaessa ja lapset eritytetään siksi taitojensa mukaan. Omatkin lapseni osasivat lukea jo 4- ja 5-vuotiaina mutta ei tullut mieleenkään laittaa kouluun liian aikaisin. Siinähän tulee samalla muös yksinoloa, yksin kulkemista liikenteessä yms. Tiedän että jotkut pyrkii laittamaan liian aikaisin eskariin ja kouluun jotta säästyy päivähoitorahoja, toivottavasti ap:lla ei ollut se syy.

Tuo päivähoito mietityttäisi minuakin. Meillä vanhemmilla ei ole millään niin monta viikkoa lomaa vuodessa kuin koululaisilla (1 viikko syyslomaa, 2 viikkoa joululomaa, 1 viikko talvilomaa ja 10 viikkoa kesälomaa = 14 viikkoa). Olisi mielestäni hurjaa, että jo 6-vuotias (syyslukukaudella) ja vasta 7 vuotta täyttänyt (kevätlukukaudella ja kesällä) joutuisi olemaan monta vuotta viikosta yksin työpäiviemme ajan. 

No onpas teillä kielteinen suhtautuminen aikaistettuun koulun aloittamiseen! Hämmästyttävää!

Meille kaikki asiantuntijat ovat lämpimästi suositelleet tätä. Eskari sujui hyvin kielikylpyryhmässä ja ekalle on tulossa kaksi eskarista ja parhaat kaverit naapuristosta.

Ihmeen paljon tuosta emotionaalisesta puolesta täällä puhutaan. Se ei huoleta meitä juurikaan. Lapsi mene pieneen kouluun, jossa kaikki ovat jotenkin tuttuja joko naapurustosta tai päiväkodista. Minä olen pienempien kanssa kotona, joten tyhjään kotiin ei tarvitse tulla.

Poika myös palaa halusta aloittaa urheiluharrastuksen. Takana on sekä liikuntakerhoa että muskaria. Yksinkertaisesti en olisi voinut kuvitellakaan häntä jossain peruspäiväkodissa montaa vuotta. Olisi varmaan tylsistynyt kuoliaaksi. Siksi valittiinkin kielikylpy, että olisi enemmän haastetta. Ja asutaanhsn me myös ihan umpiruotsalaisella alueella.

No jokainen tekee omalla tavallaan. Olisi kiva vähän kuulostella tänä vuonna koulun aloittavien kuusivuotiaiden vanhempien tuntoja, eikä vain sellaisten kritiikkiä, joiden omat lapset aloitti 7-vuotiaina. Ap

Näin teinien äitinä pitäisin kuitenkin noita ikään kuuluvia riittejä aika tärkeinä.

Ripari, mopokortti jos sellaisen haluaa suorittaa ja monet muut jutut. Teinit on laumasieluja ja erilaisuus on monelle aika traumaattista.

Miksi kouluun pitää mennä aikaisemmin? Kun sitä koulua ehtii kyllä käymään ihan omiksi tarpeikseen. Lukiolukallani oli tällainen aikaistettu. Kyllähän hän aika ulkopuoliseksi jäi, meni tavallaan ihan eri tahtiin kuin me muut. Ihan fiksu kaveri, mutta ei hänestä mitään kauhean erikoista tullut. Välivuosi töissä ja siitä sitten ammattikorkeaan. Ei olla vuosikausiin nähty, mutta FB:n perusteella ihan suorittaavssa työssä raksalla.

Olen tosi hämmästynyt että aikaistettua koulun aloitusta pidetään noin pahana. Itse tosiaan aloitin vuotta aiemmin, enkä ole yhtään kertaa koko kouluaikanani kokenut minkäänlaisia vaikeuksia sen takia. Ei siellä sitä ikää hoeta joka paikassa; varmaan suurin osa mun luokkalaisista ei edes tiennyt että olen vuotta nuorempi. Ja vaikka olisi tiennytkin, mitä ihmettä se olisi haitannut? Päinvastoin minusta oli joskus lukioikäisenä jopa hienoa olla nuorempi kuin muut, ja kirjoittaa ylioppilaaksi 17-vuotiaana.

Kaverin lapsi meni aikaistettuna kouluun.

Oli myös pakkoharrastaja: taitoluistelua kilparyhmässä, telinevoimistelua kilparyhmässä, jalkapalloa, viulun soittamista.

On nyt lukion 1. luokalla ja sujuvasti kännää ja polttaa tupakkaa vuotta vanhempien seurassa. Lastensuojelu on jo kertaalleen puuttunut asiaan. Urheilut jäi jo joskus 12-vuotiaana. Voi olla että olis tullut muutenkin, mutta murrosikä tuli tosi rajuna tässä tapauksessa ja tuntuu vaan jatkuvan.

Toki poikkeus vahvistaa säännön, mutta harvoin noista mitään ihmeempää tulee. Teininä jää helposti ulkopuoliseksi.Pienen lapsen vanhempana asiaa ei ajattele kymmenen vuotta eteenpäin. Tuntuu vaan hienolta että meidän lapsi on poikkeuksellisen fiksu.

Hyvä laittaa aikaisemmin, jos lapsen valmiudet riittävät. Helposti tylsistyy koulussa, jos opeteltavat asiat on liian helppoja.

Meillä ei ole kokemusta varhennetusta koulun aloituksesta, mutta joulukuussa ennenaikaisesti syntynyt meni kouluun syntymävuotensa mukaan. Oli koko peruskouluajan luokkansa pienin ja nuorin. Peruskoulu meni hyvin. Ei ongelmia oppimisessa eikä sosiaalisissa taidoissa. Hänellä on paljon kavereita seuraavan vuoden alkuvuodesta syntyneissä. Ysiluokalla, kun piti päättää, mihin kouluun hakee peruskoulun jälkeen, hän valitti, että hän on epäreilua, kun joutuu jo nyt juuri 15v täytettyään tekemään isoja tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Monella kavereilla ne päätökset olivat vielä kaukana tulevaisuudessa.

Hän oli vuoden tavallisessa lukiossa, ja vaihtoi sitten erikoislukioon.

Voisiko joku auttaa -- miten tuo vuotta aiemmin kouluun tai eskariin pyrkimisprosessi oikein käynnistetään?  Kysyn koska olen hakenut netistä tästä jo aiemmin tietoa ja ainoat linkit käsittelevät lapsia, joilla on kehityksessä ongelmia.  Nyt puhutaan vastakkaisesta ilmiöstä.

Lähteekö tuo prosessi käytännössä liikkeelle keskusteluista päiväkodin tai koulun kanssa, vai miten edetään?  Luultavasti olen itse jotenkin vajaa, mutta en vain löydä siitä tietoa.  Luulin ettei se ole Suomessa edes mahdollista -- siinä missä ulkomailla koulun aloitus 6-vuotiaana on ihan normaalia.

Olen mennyt vuotta aiemmin kouluun ja en suosittele sitä kenellekään. Pärjäsin koulussa hyvin, mutta muuten olin aina se kummajainen ja muita nuorempi. Tämä korostui etenkin murrosiässä. Taisin olla muutenkin ns. hitaasti kehittyvää sorttia (rintojen kasvu ym.) Ja tämä korostui vuoden vanhempien seurassa. En koskaan päässyt k15 diskoihin, kun kaikki kaverit meni, enkä saanut mopokorttia ja jäin taas ulkopuolelle kun muut ajeli mopoillaan. Lukiossa kun muut täyttivät 18 olin taas jälleen ulkopuolella. Nuoruuttani kuvasi yksi ainoa sana ulkopuolisista.

Koulu on niin paljon muutakin kuin oppimisympäristö, se luo pohjan sosiaalisille suhteille. Jos koulu on "liian helppoa" voi rinnalle ottaa esim. haasteita tarjoavia harrastekerhoja. Itse kävin aikanaan myös kemiankerhossa ja siitä tulikin sitten myöhemmin myös ammatti.