Lue keskustelun säännöt.
Apua, mikä koirarotu meille?
07.07.2017 |
On kirjoitettava tänne koska kaikki koirapalstat ovat niin hiljaisia.
En meinaa keksiä mitään rotua (kiire ei ole).
Kriteerit:
-minimaalinen karvanlähtö (edellisistä lähti hirveästi karvaa enkä enää halua sellaista)
-keskikoko säkä 40-50cm noin.
-pysyy pihalla (omakotitalo ja kesämökki, välttämätöntä)
-rauhallinen (liikuntaa tulee saamaan, mutta en halua adhd rotua joka ei osaa rauhoittua)
Kokemusta koirista on.
Perheessämme on lapsia.
Kiitos jos jaksatte ehdotella rotuja!🙂
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään koira pysy satavarmasti mökin pihassa. Siksi on aidat jouduttu keksimään... Aika harvat koirat (muut kuin metsästysviettiset) kuitenkaan lähtee oman perheen ja herkkujen luota mihinkään kovin kauas. Paimensukuiset pysyy parhaiten oman perheen lähellä. Mutta kyllä oma shelttikin joskus karkasi naapurin kissan perään... Tuli kyllä itse nolona takaisin hetken päästä, ei sitä tarvinnut mistään etsiskellä. En tiedä onko noilla kriteereillä mitään helppoa paimensukuista, jolla ei olisi karvanlähtöä...
Juu sataan prosenttiin ei tietysti pääse.
Mun edelliset vaan katos metsästysviettiensä lumoissa metsään heti tilaisuuden tullen. Välillä raahas suurinpiirtein ruhoja pihaan. 🙂
Tältä haluaisin välttyä.
Meidän mökkitonttia on kyllä aivan mahdoton aidata joten kovin kauas ei sais lähteä harhailemaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinanharjakoira, naku sellainen :)
Itse ehdottaisin pitkäkarvaista eli powder puffia. Sopii aloituksen kuvaukseen täysin. Paitsi säkä jää noin 30-35 cm uroksilla. Aivan ihania, rauhallisia ja ennenkaikkea laumaorientoituneita koiria.
Tai sitten myös edellä mainitut labradoodle, lagotto ja muut vesikoirat, villakoirat. Mutta nämä rodut eivät välttämättä ole rauhallisia.
Sais olla kyllä yli ton 40cm korkea. Sukulaisilla on pikkukoiria ja tuntuu että kompuroin niihin. Isommat jotenkin vaan kivempia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku täällä ehdottaa collieita ja terriereitä, joista lähtee ihan sikana karvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään koira pysy satavarmasti mökin pihassa. Siksi on aidat jouduttu keksimään... Aika harvat koirat (muut kuin metsästysviettiset) kuitenkaan lähtee oman perheen ja herkkujen luota mihinkään kovin kauas. Paimensukuiset pysyy parhaiten oman perheen lähellä. Mutta kyllä oma shelttikin joskus karkasi naapurin kissan perään... Tuli kyllä itse nolona takaisin hetken päästä, ei sitä tarvinnut mistään etsiskellä. En tiedä onko noilla kriteereillä mitään helppoa paimensukuista, jolla ei olisi karvanlähtöä...
Juu sataan prosenttiin ei tietysti pääse.
Mun edelliset vaan katos metsästysviettiensä lumoissa metsään heti tilaisuuden tullen. Välillä raahas suurinpiirtein ruhoja pihaan. 🙂
Tältä haluaisin välttyä.
Meidän mökkitonttia on kyllä aivan mahdoton aidata joten kovin kauas ei sais lähteä harhailemaan.
Ap
Nöfi/lansu/berni. Isoja, lähtee karvaa, mutta lutusia ja tykkäävät lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun villakoira pysyy kyllä todella hyvin pihassa, vapaana ollessaan metsälenkeillä seuraa myös minua kintereillä ja eikä ole koskaan karannut.
Tosin koulukin koiran myös hyvin aluksi tulemaan luokse ja seuraamaan minua.
Seuraa muuten myös kaikkia lenkittäjiään ja pysyy kaikilla pihoilla.
Valitsin hyvän pennun myös, luonne oli sopiva ja hyvin sosiaalistettu. Yksilöissä on eroja joskus enemmän kuin roduissa. Keskity hyvin myös pennun valintaan rodun lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa harkita myös sekarotuisia, tutkia aina välillä minkälaisia yhdistelmiä on tarjolla.
Se ei ole rodusta kiinni pysyykö koira pihassa irti vai ei. Toki rodun taipumukset ja vietit vaikuttavat, mutta koulutus siinä ajaa isointa roolia. Kyllä mun 2 sekarotuista mettäviettistä pysyy irti samanlai kun sheltti ja huskyt.
Myös rauhoittuminen on koulutettavissa oleva asia. Itselläni yksi koirista noutaja mix joka on hyvin energinen tapaus mutta kun antaa käskyn rauhoittua niin kyllä se rauhoittuu makoilemaan :) Mutta jos ei ole intoa liikkua ja siivota, en suosittele ottamaan koiraa. Varsinkin pentuaikana täytty rampata ulkona ja siivota jälkiä sisältäkin.
Mä ehdotan islanninlammaskoiraa! Karvaa on joo jonkun verran, mutta muuten rotuna todella miellyttämishaluinen (paimenkoira kun on), ja suhteellisen helposti pysyttelee omalla tontilla - vaikka mikään koira ei satavarma olekaan! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut erilaisia pitkäkarvaisia paimenia ja olen hoitanut karvanlähdön niin että keväällä koira on trimmattu ihan lyhytkarvaiseksi. Se on ollut tosi kätevää kesää vasten (koiralla ei ole kuuma ja uimisen jälkeen kuivuu nopeasti). Karvaa ei ole ollut nurkissa ja talveksi ehtii kasvaa hyvä lämmin turkki. Tiedän että tällaisesta "väärästä" turkinhoidosta vetää jotkut herneen nenään, mutta meillä se on toiminut tosi hyvin!
Ranskalainen vesikoira - Barbet. Isoa puudelia ehkä hieman pienempi mutta kuitenkin koiran kokoinen (niiden esi-isä). On laumarakas ja leimautuu helposti joten ainakin nartut pysyy mukavasti perheen mukana ja lähettyvillä.
Ystävällinen luonne ja helppohoitoinen turkki josta ei lähde karvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään koira pysy satavarmasti mökin pihassa. Siksi on aidat jouduttu keksimään... Aika harvat koirat (muut kuin metsästysviettiset) kuitenkaan lähtee oman perheen ja herkkujen luota mihinkään kovin kauas. Paimensukuiset pysyy parhaiten oman perheen lähellä. Mutta kyllä oma shelttikin joskus karkasi naapurin kissan perään... Tuli kyllä itse nolona takaisin hetken päästä, ei sitä tarvinnut mistään etsiskellä. En tiedä onko noilla kriteereillä mitään helppoa paimensukuista, jolla ei olisi karvanlähtöä...
Juu sataan prosenttiin ei tietysti pääse.
Mun edelliset vaan katos metsästysviettiensä lumoissa metsään heti tilaisuuden tullen. Välillä raahas suurinpiirtein ruhoja pihaan. 🙂
Tältä haluaisin välttyä.
Meidän mökkitonttia on kyllä aivan mahdoton aidata joten kovin kauas ei sais lähteä harhailemaan.
ApNöfi/lansu/berni. Isoja, lähtee karvaa, mutta lutusia ja tykkäävät lapsista.
Ihquja.
Sikuri kirjoitti:
Mä ehdotan islanninlammaskoiraa! Karvaa on joo jonkun verran, mutta muuten rotuna todella miellyttämishaluinen (paimenkoira kun on), ja suhteellisen helposti pysyttelee omalla tontilla - vaikka mikään koira ei satavarma olekaan! :)
Kaukana tuosta miellyttämishalusta, näillä luonteet vaihtelevat todella paljon. Ja se paimennus vietti voi olla tosi vahvakin, joten en suosittele. Liikkumista on oltava myös kohtuudella ja se oma lauma.
Tähän tapaukseen suosittelisin sitä villakoiraa täytettynä.
Karkeakarvainen mäyräkoira. Toki metsästysviettisenä saattaa lähteä pihasta vainun saatuaan, mutta mikään koira ei välttämättä pysy pihassa valvomatta.
Labradoodlet täysin ylihinnoiteltuja seropeja. Ei todellakaan kannata maksaa edes tonnia seropista, saati sitten kolmea tonnia. Kaikki koirat täytyy OPETTAA siihen, että pysyvät irti pihalla. Jos karvanlähtö häirtsee, ota trimmattava rotu. Näillä antamillasi tiedoilla suosittelisin cockerspanielia.
Vierailija kirjoitti:
Ranskalainen vesikoira - Barbet. Isoa puudelia ehkä hieman pienempi mutta kuitenkin koiran kokoinen (niiden esi-isä). On laumarakas ja leimautuu helposti joten ainakin nartut pysyy mukavasti perheen mukana ja lähettyvillä.
Ystävällinen luonne ja helppohoitoinen turkki josta ei lähde karvaa.
Barbet on myös käynyt mielessä mutta en ole tarkemmin tutustunut.
Kokemusta siis koirista on, mikään lässy koko ajan perässä kävelevä yksilö ei tarvitse olla.
Haluaisin vaan että jotain maltillisuutta koirasta löytyisi eikä eka asia mielessä olisi jatkuva edes takaisin juokseminen(mun springeri oli todella rauhaton) tai keittiön yläkaappien tyhjentäminen jota mun noutaja mix harrasti isompana pentuna. Yli 8vuotiaana tuokin kyllä rauhottui niin että pysyi pihassa mutta ennen tätä meni todella hurjaa laukkaa vaikka palasikin takaisin huudettaessa. (Kaappeja ei sentään tyhjentänyt 8vuotta) Eli kokemusta myös sekarotuisista. Muuten tämä yksilö oli todella kiltti ja rakastettava luonteeltaan.
Mulle sattui kaksi todella adhd yksilöä ja nuorena en ehkä osannut reagoida niin kuin olisi pitänyt. (Tästä 20v aikaa, viimeisin kuoli 4v sitten)
Nyt olen päättänyt että paneudun rotuihin todella tarkasti.
Pitää tota villakoiraakin miettiä uudelleen.
Olen myös miettinyt tota pitkäkarvaisten turkin lyhentämistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Labradoodlet täysin ylihinnoiteltuja seropeja. Ei todellakaan kannata maksaa edes tonnia seropista, saati sitten kolmea tonnia. Kaikki koirat täytyy OPETTAA siihen, että pysyvät irti pihalla. Jos karvanlähtö häirtsee, ota trimmattava rotu. Näillä antamillasi tiedoilla suosittelisin cockerspanielia.
Kaikki koirat pitää opettaa/kouluttaa, tämä on aivan selvää. Toisilla se on toki helpompaa kuin toisilla.
Cokkerin ottaisin heti mutta siitä lähtee tuppoina karvaa, turkki on samalainen kuin mun springerillä oli.
Ap
Staffy