Miten sairaana voi palkita muutoin itseään kuin herkuilla ettei liho?
Vuosi tässä jo mennyt ilman että on päässyt liikkumaan normaalisti ja harrastamaan. Kohta en pääse ovesta ulos. Elämäni on tyhjää, ei ystäviä, ei mitään joten ainoa ilo ovat herkut. Miten korvata?
Kommentit (41)
Katso ensi alkuun, ettet syö glukoosisiirapilla makeutettuja tuotteita. Keho tunnistaa sokerin muttei glukoosisiirappia. Siksi niitä karkkeja ja keksejä voi mättää loputtomiin ja aineenvaihdunta sekoaa. Sokeria vastaan voi sentään yrittää taistella. Vähennä vähitellen sokeria korvaamalla se hunajalla ja vähennä sitäkin. Netistä löytyy hyviä herkkureseptejä. Tee valmiiksi kaappiin, eri päiville vähän erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sanot sitä palkitsemiseksi?
Koska se on, aina yhdestä kituliaasta päivästä selvitty. Jaksan sillä ajatuksella että herkut odottavat ja ah sitä euroforiaa mikä mielihyvä leviää koko kehoon kun niitä syö.
Vierailija kirjoitti:
Tilaa kotiin jalkahoitaja
Vau, olet varmaan tosi rikas kun sinulla on varaa tilailla joka päivä hoitoja kotiin, onnea sinulle :)
Vierailija kirjoitti:
Karppaus.
Kyllähän minä sitä kosin kun olin hoikka ja söpö mutta ei huolinut :(
Vierailija kirjoitti:
Seksiä?
Sairaana?
Kylpy, suihku ja kuorinta, kasvonaamio, uusi kynsilakka, uusi sarja tai leffa, hyvä kirja, terveellisemmät herkut esim. banaaniletut tai hedelmätarjotin, aivan kevyt liikunta kuten pieni rauhallinen kävely, piirtäminen tms luova toiminta.
Ei tuo ole mitään palkitsemista, vaan pitkästymiseen mussutusta, joka vie terveytesi entistä pahempaan suuntaan. Lopeta heti.
Miksi et pääse? Mitä sairastat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa kotiin jalkahoitaja
Vau, olet varmaan tosi rikas kun sinulla on varaa tilailla joka päivä hoitoja kotiin, onnea sinulle :)
Miksi joka päivä? Miksei kerran kk? Jalkahoitoja ei todellakaan tehdä joka päivä joten näsäviisautesi meni vituiksi.. Eikä ne mitään hunajaa edes maksa
Nyt alkoi ihan oikeasti kiinnostamaan mikä on sairaus, joka estää esim. kävelyn, kotijumpan, jne. Sekä terveellisen syömisen. Mikä on sairaus jota voi käyttää pirun huonoa tekosyynä huolehtia itsestään.
Oikeasti en nyt ihan käsitä tätä nykyajattelutapaa, että itseään pitäisi aina jotenkin palkita, on on jotain tehnyt tai saavuttanut. Miksei se saavutus tai että on saanut asian tehtyä tai että on selvinnyt jostain muka itsessään ole riittävä palkinto tehdystä työstä? Mutta tuossa edellä tuli hyviä, ei ruokaa liittyviä keinoja, jos nyt palkinto on välttämätön. Lisäksi mieleen tulevia: jalkahoidonkin voi tehdä itselleen, niin ei tarvitse hoitajasta maksaa, hiuksiin uusi väri, kiva huivi tai koru tai muu pieni esine, vaikka koriste-esine, vähän parempi tavallinen ruoka (ostat vaikka vaihteeksi sisäfilettä tai jotain muuta vähän luksusta, mistä nyt tykkäätkin), vähän parempaa kahvia tai teetä vaihteeksi perusmaun sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa kotiin jalkahoitaja
Vau, olet varmaan tosi rikas kun sinulla on varaa tilailla joka päivä hoitoja kotiin, onnea sinulle :)
Miksi joka päivä? Miksei kerran kk? Jalkahoitoja ei todellakaan tehdä joka päivä joten näsäviisautesi meni vituiksi.. Eikä ne mitään hunajaa edes maksa
Jalkahoito voi olla vaikka hierontaa ja se on suotavaa joka päivä. Jumppari kotiin maksoi 150e/45 min.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti en nyt ihan käsitä tätä nykyajattelutapaa, että itseään pitäisi aina jotenkin palkita, on on jotain tehnyt tai saavuttanut. Miksei se saavutus tai että on saanut asian tehtyä tai että on selvinnyt jostain muka itsessään ole riittävä palkinto tehdystä työstä? Mutta tuossa edellä tuli hyviä, ei ruokaa liittyviä keinoja, jos nyt palkinto on välttämätön. Lisäksi mieleen tulevia: jalkahoidonkin voi tehdä itselleen, niin ei tarvitse hoitajasta maksaa, hiuksiin uusi väri, kiva huivi tai koru tai muu pieni esine, vaikka koriste-esine, vähän parempi tavallinen ruoka (ostat vaikka vaihteeksi sisäfilettä tai jotain muuta vähän luksusta, mistä nyt tykkäätkin), vähän parempaa kahvia tai teetä vaihteeksi perusmaun sijaan.
En käsitä miten ihmiset eivät ymmärrä mitä liikuntarajoitteinen tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä että möhötät kotona. Shoppailu ei ole listalla.
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkoi ihan oikeasti kiinnostamaan mikä on sairaus, joka estää esim. kävelyn, kotijumpan, jne. Sekä terveellisen syömisen. Mikä on sairaus jota voi käyttää pirun huonoa tekosyynä huolehtia itsestään.
Et ole koskaan ollut sairaana? Kävelylly ei todellakaan pääse ja muutama pilates- ja fysioterapialiike ei todellakaan kuluta herkkukaloreita.
Voithan kokeilla rampauttamalla itsesi. Jeesusteippaa itsesi solmuun seuraavaksi puoleksi vuodeksi ja katso kuinka helppoa elämä ja liikunta on. Rampauta toinen jalkasi ja kokeile lenkkeilyä, liikunnan iloa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti en nyt ihan käsitä tätä nykyajattelutapaa, että itseään pitäisi aina jotenkin palkita, on on jotain tehnyt tai saavuttanut. Miksei se saavutus tai että on saanut asian tehtyä tai että on selvinnyt jostain muka itsessään ole riittävä palkinto tehdystä työstä? Mutta tuossa edellä tuli hyviä, ei ruokaa liittyviä keinoja, jos nyt palkinto on välttämätön. Lisäksi mieleen tulevia: jalkahoidonkin voi tehdä itselleen, niin ei tarvitse hoitajasta maksaa, hiuksiin uusi väri, kiva huivi tai koru tai muu pieni esine, vaikka koriste-esine, vähän parempi tavallinen ruoka (ostat vaikka vaihteeksi sisäfilettä tai jotain muuta vähän luksusta, mistä nyt tykkäätkin), vähän parempaa kahvia tai teetä vaihteeksi perusmaun sijaan.
En käsitä miten ihmiset eivät ymmärrä mitä liikuntarajoitteinen tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä että möhötät kotona. Shoppailu ei ole listalla.
Jos on niin liikuntarajoitteinen, ettei pysty shoppailemaan edes netissä, niin miten pystyy mättämään niitä herkkuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti en nyt ihan käsitä tätä nykyajattelutapaa, että itseään pitäisi aina jotenkin palkita, on on jotain tehnyt tai saavuttanut. Miksei se saavutus tai että on saanut asian tehtyä tai että on selvinnyt jostain muka itsessään ole riittävä palkinto tehdystä työstä? Mutta tuossa edellä tuli hyviä, ei ruokaa liittyviä keinoja, jos nyt palkinto on välttämätön. Lisäksi mieleen tulevia: jalkahoidonkin voi tehdä itselleen, niin ei tarvitse hoitajasta maksaa, hiuksiin uusi väri, kiva huivi tai koru tai muu pieni esine, vaikka koriste-esine, vähän parempi tavallinen ruoka (ostat vaikka vaihteeksi sisäfilettä tai jotain muuta vähän luksusta, mistä nyt tykkäätkin), vähän parempaa kahvia tai teetä vaihteeksi perusmaun sijaan.
En käsitä miten ihmiset eivät ymmärrä mitä liikuntarajoitteinen tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä että möhötät kotona. Shoppailu ei ole listalla.
Jos on niin liikuntarajoitteinen, ettei pysty shoppailemaan edes netissä, niin miten pystyy mättämään niitä herkkuja?
Tiedät varmaan etä erilaiset palveluntarjoajat tai ja sukulaiset voivat hoitaa ruoan tuomisen kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti en nyt ihan käsitä tätä nykyajattelutapaa, että itseään pitäisi aina jotenkin palkita, on on jotain tehnyt tai saavuttanut. Miksei se saavutus tai että on saanut asian tehtyä tai että on selvinnyt jostain muka itsessään ole riittävä palkinto tehdystä työstä? Mutta tuossa edellä tuli hyviä, ei ruokaa liittyviä keinoja, jos nyt palkinto on välttämätön. Lisäksi mieleen tulevia: jalkahoidonkin voi tehdä itselleen, niin ei tarvitse hoitajasta maksaa, hiuksiin uusi väri, kiva huivi tai koru tai muu pieni esine, vaikka koriste-esine, vähän parempi tavallinen ruoka (ostat vaikka vaihteeksi sisäfilettä tai jotain muuta vähän luksusta, mistä nyt tykkäätkin), vähän parempaa kahvia tai teetä vaihteeksi perusmaun sijaan.
En käsitä miten ihmiset eivät ymmärrä mitä liikuntarajoitteinen tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä että möhötät kotona. Shoppailu ei ole listalla.
Netissäkin voi shoppaila ja useimmiten saa jopa kotiinkuljetuksella. Taidat nyt vaan sääliä itseäsi ja keksiä tekosyitä, miksi on pakko mässätä. Nyt vähän edes ryhdistäydyt, otat itseäsi niskasta kiinni ja lopetat tekosyiden keksimisen.
Miksi sanot sitä palkitsemiseksi?