Naisen menneisyydestä tulee jatkuvasti esille uusia asioita, olo todella huijattu
Yhdessä jo reilu 9 vuotta.
Naisella on melko värikäs menneisyys mitä tulee miehiin, hänellä ei ollut hirveästi suodatinta siihen ketä haarojensa väliin päästää. Hän on kokenut KAIKEN mahdollisen jo alaikäisenä (14-16v). Tiesin osan silloin parikymppisinä kun tavattiin, osa tuli suhteen puolivälissä esille ja nyt tuli taas esille lisää asioita. Viimeisimmät ovat sellaisia, etten tiedä miten ihmeessä pystyn naisen kanssa enää jatkamaan.
Olo on huijattu.
Katson rakastani, ja näen vain hänen l*tkamaisen menneisyytensä. Maailmankuva romahti. Hän onkin nainen jonka minä kelpuuttaisin pelkäksi panoksi. Hänen hellä ja ihana luonnollinen kauneutensa hävisi silmissäni tuosta noin vaan.
Mitä jos joku näistä panoista tulee vastaan kauppareissulla, tulee tervehtimään tai muuta.
Naisen itsensä mukaan kyse oli hyväksynnän hakemisesta, hän oli kuulemma todella ujo ja ruma->kaunistui ja sai huomiota osakseen vihdoin, hän ei osannut sanoa Ei, koska luuli että niin kuuluu tehdä jne. Mutta kuka jatkaa tuollaista, jos ei siitä mukamas nauti? Miten mukamas UJO tekee tuollaista? Jollain tapaa nauttii. Eikä hän edes sano minulle katuvansa niitä, kuulemma ei voi enää mitään, hän omien sanojensa mukaan kärsii näistä, ja tekisi toki toisin jos voisi. Mutta kertaakaan ei ole sanonut katuvansa näitä.
En usko häntä. Uskon hänen sanovan asiat vain koska minä haluan ne kuulla. Uskon, että nainen nautti niistä ja vieläkin haaveilee kyseisistä ajoista.
Välillä hän uppoutuu täysin omiin maailmoihinsa minun kanssani, mitähän hän siinä tapauksessa miettii?
Miten voin ikinä enää luottaa naiseeni? Ketään en ole rakastanut yhtä paljon, mutta ketään en myöskään ole inhonnut yhtä paljon.
Ihminen ei myöskään muutu. Ei ainakaan noin radikaalisti. Luulin saaneeni maailman parhaimman naisen jota muut kadehtivat. Asia ei olekaan niin, kun muut ovat saaneet osansa hänestä.
Tämä repii minut hajalle. Miten päästä yli tästä vai pääsenkö? Miten voisin antaa naiselleni anteeksi nämä asiat ja rakastaa häntä jatkossa ehdoitta?
Kommentit (628)
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas lortot jakavat kokemuksiaan. Ei saakeli. :D
Ei täällä kukaan nainen sen lortompi ole kuin miehetkää yleensä:D eli tasoissa ollaan.
Ajatuksiin tulee, kuinka nainen on maiskutellut muiden huulia ja mahdollisesti k*llia suussaan, ja sisäänsä saanut ties kuinka monet nesteet. Etovaa. Sitten nuo henkilöt saattaa tulla jossain vastaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ilmiselvästi eksynyt tänne elävänä esimerkkinä ketjusta Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivoitukset.
On muuten huolestuttava piirre, että tämä on noussut sinulla ongelmaksi nyt 9 vuoden seurustelun jälkeen. Ihan kuin taustalla olisi jotain ajan mittaan kehittynyttä mielenterveysongelmaa tai vähintään taipumus henkiseen väkivaltaan. Eli ajan myötä olet taantunut näkemään puolison yhä enemmän esineen kaltaisena omaisuutena ja suhtautua häneen sen vuoksi epäempaattisesti, väheksyen ja vihamielisesti. Olet etäännyttämässä itseäsi hänen ihmisyydestään ja asettunut hänen yläpuolelleen. Se on juuri se asetelma, mihin parisuhdeväkivalta pohjautuu.
Yritän taistella tätä vastaan, mutta joo kun nainen haluaa romantiikkaa, ajatus on että sinulla ei ole mitään varaa vaatia minulta mitään. Tai kun haluaa seksiä. Mietin että totta kai sinä ahnas l*tka sitä minulta haluat. Ja sitten haluan sitä vielä vähemmän.
Tämä tunne on ollut pidempään jo. Mutta haluaisin niin paljon olla naiseni kanssa. Mutta saisin parempaakin.
ap
Siinä äärimmäisen epätodennäköisessä tapauksessa että olet aito ihminen, teidän suhde ei voi muuten jatkua kuin siten että menet terapiaan. Tuo on ihan hirveää mitä kerrot ajatuksista seksiä aikana. Naisen elämä on nyt lähtenyt todella surkeaan suuntaan ja saattaa olla että hänelläkin on liian huono itsetunto edes ymmärtämään sitä ja sisäistämään että hänellä on ihan oikeasti mahdollisuus parempaan.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tunnistan itseni tästä aloituksesta. Johtunee siitä, että olen usein aika mustasukkainen parisuhteessa. En nykyisin enää halua tietää naisystävien menneisyydestä mitään. En mielelläni kuuntele minkälaisia kesälomamatkoja etelään on tehty ja missä mökissä lapissa vietetty peijaisia. Vertailen itseäni liikaa muihin ihmisiin ja koen riittämättömyyden tunnetta. Rakennan mielelläni omanlaisen arjen, enkä halua ajatella mitä joku muu on nykyiseni kanssa ennen meitä tehnyt.
Nuo nuoruuden seksikokeilut saattavat olla todella katkera pala, kun ne pääsevät pään sisään. Suoraan sanottuna minun on vaikea sulattaa sellaisia naisia, jotka parikymppisinä kerää toista sataa seksipartneria, vaikka sinkkuaikoina tuollainen kertyy helposti parissa vuodessa, kun baarissa käydään joka viikonloppu. Aivan sama vaikka tämä olisi kuinka mennyttä elämää, "ja pitihän sitä kokeilla", tällaisten asioiden paljastuminen jälkeenpäin on jotenkin hieman loukkaavaa. Muutama kumppani ei haittaa, mutta koen ahdistavaksi olla jonkun kylän entisen jakorasian nykyinen partneri. Se alentaa jotenkin omanarvontuntoani, koska koen vain olevani osa massaa, enkä millään lailla erityinen. Jos minua ennen on ollut sata kundia, minun jälkeen tulee varmaan toiset sata, ja tätä rataa...
Mitä tulee tuohon 14-16 vuotiaana kerättyyn kumppanien määrään, kysehän on alaikäisen hyväksikäytöstä, olipa kumppanit itse alaikäisiä tai ei. En usko että pystyisin sulattamaan sitä että jonkun menneisyydestä paljastuisi tuollaista. Ajattelen ihan samoin kuin ap. Kiva kun joku viiskymppinen ukko kävelee Prisman käytävällä vastaan ja tervehtii mun kolmekymppistä naisystävääni, ei paljon mielessä pyöris muuta kuin, että tuokin kävi sua silloin painamassa kun olit vielä yläkouluiässä. Jos itsellä olisi ollut jokin seksipetomeininki päällä jo 15-vuotiaana, sitten ehkä suhtautuisin suopeammin, mutta olin tuolloin kyllä vielä aivan kokematon.
Voin samaistua tähänkin kuten ap:n aloitukseenkin. Ei kukaan tarvitse kymmeniä seksikumppaneita eikä varsinkaan satoja elämänsä aikana. Jotain outoa huomion kipeyttä on silloin taustalla, ja saattaa olla vielä myöhemmällä iälläkin, että ihan aiheestakin se häiritsee.
Kyllä normaali ihminen etsii jonkun pidemmän suhteen, jossa harrastaa seksiä saman kumppanin kanssa. Joitain yhden yön kokeiluja mahtuu matkan varrelle, mutta ei nyt kymmeniä pitäisi kertyä.
Ap älä jaksa. :D Kunnon nyssykkä nys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ilmiselvästi eksynyt tänne elävänä esimerkkinä ketjusta Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivoitukset.
On muuten huolestuttava piirre, että tämä on noussut sinulla ongelmaksi nyt 9 vuoden seurustelun jälkeen. Ihan kuin taustalla olisi jotain ajan mittaan kehittynyttä mielenterveysongelmaa tai vähintään taipumus henkiseen väkivaltaan. Eli ajan myötä olet taantunut näkemään puolison yhä enemmän esineen kaltaisena omaisuutena ja suhtautua häneen sen vuoksi epäempaattisesti, väheksyen ja vihamielisesti. Olet etäännyttämässä itseäsi hänen ihmisyydestään ja asettunut hänen yläpuolelleen. Se on juuri se asetelma, mihin parisuhdeväkivalta pohjautuu.
Yritän taistella tätä vastaan, mutta joo kun nainen haluaa romantiikkaa, ajatus on että sinulla ei ole mitään varaa vaatia minulta mitään. Tai kun haluaa seksiä. Mietin että totta kai sinä ahnas l*tka sitä minulta haluat. Ja sitten haluan sitä vielä vähemmän.
Tämä tunne on ollut pidempään jo. Mutta haluaisin niin paljon olla naiseni kanssa. Mutta saisin parempaakin.
ap
Just kuin mun eksä. Alkaa suhtautua vihamielisesti, pihdata seksiä (koska minä saattaisin nauttia siitä) ja sitten, etenkin koska itse rankaisuna pihtaa seksiä, alkaa kuvitella, että petän häntä, vaikka ei olisi tullut mieleenkään. Onneksi tajusin lopulta juosta.
En ymmärrä ongelmaa? Nainen oli ennen todella epävarma itsestään ja haki hyväksyntää menemällä sänkyyn toisten kanssa (kyllä se on mahdollista).
Onko hän sellainen nyt? -Ei. Hän kuulostaa kauniilta, itsevarmalta ja luotettavalta henkilöltä.
Menneet on menneitä ja ihmiset muuttuvat saadessaan itsearvostuksen. Ja vaikka hän olisikin harrastunut irtosuhteita (vain tai myös) omaksi ilokseen, niin mikä ongelma siinä on? Koetko mustasukkaisuutta entisille mieskumppaneille, joitten kanssa ei päädytty yhden illan juttua pidemmälle vai koetko, että hän pettää sinua selkäsi takana? Pahoittelut, kuulostaa siltä että ongelma on sinussa
Vierailija kirjoitti:
Luulin tietyllä tapaa voittaneeni naisessani jotain, mutta nyt tajusin että yksikään mies (paitsi joku 50-vuotias jonka toinen vaihtoehto on yh-äiti), ei häntä omakseen haluaisi.
ap
Voi jessus, ei voi kuin nauraa. Et tiedä elämästä kuule yhtään mitään.
Sitä paitsi hän ei ole "naisesi", jotain minkä omistat, vaan ihan oma yksilönsä.
Nainen on sinulle jokin näyttelyesine ja niin kauan kuin luulit että hän on mielikuviesi kaltainen, esittelit kavereille ylpeänä "naistasi" mutta nyt pokaalisi loiste onkin himmennyt etkä pääse enää leuhkimaan.
Anna hänen mennä, teet hänelle palveluksen. Tässä maailmassa on hyvällä itsetunnolla varustettuja miehiä jotka ymmärtävät että he eivät ole naisen ensimmäinen.
Provohan tämä tietenkin on mutta en ollenkaan epäile etteikö kaltaisiasi miehiä ole olemassa.
On kyllä hassua lukea tätä keskustelua. Toisaalla puhutaan siitä miten naisten näin yleensä pitäisi antaa miehille enemmän pillua ettei miehet syrjäytyisi ja saisi jotain eturauhassyöpää, mutta sitten kun joku nainen oikeasti näin tekee, niin tästä ketjusta voimme lukea mitä mieltä miehet siitä oikeasti ovat. Tekipä nainen niin tai näin, niin aina on pielessä ja miehet rutkuttaa.
Aikamoista tekopyhyyttä muutamilta naisilta täällä.
Tiedän montakin naista, jotka ajattelevat niin, että nuorena pitää kokeilla, mutta sitten kun aletaan vakiintumaan katsotaan aivan muita ominaisuuksia miehissä, ts. omaisuutta, koulutusta, ehkä ulkonäköäkin ja ns. faijakerrointa, eli kuinka hyvin soveltuu lapsieni isäksi ynnä muuta.
Aivan yhtälailla miehillä pitää olla sama oikeus, panna nuorena kaikkea mikä liikkuu, ja sitten kun halutaan se tulevien lasten äiti valita, siinä painaa aivan muut kriteerit. Ei mitään kylän polkupyörää kukaan halua ottaa itselleen vaimoksi. Jos tämä paljastuu vasta jälkeenpäin niin kyllä se itselleni ainakin olisi helvetin synkkää.
Ei tarvitse puhua mistään madonnan etsimisestä, aivan tavallinen hyvä nainen kelpaa. Lutkaa ei loppupeleissä kukaan itselleen halua, miksi haluaisi? Kaikki jotka muuta väittävät, valehtelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ilmiselvästi eksynyt tänne elävänä esimerkkinä ketjusta Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivoitukset.
On muuten huolestuttava piirre, että tämä on noussut sinulla ongelmaksi nyt 9 vuoden seurustelun jälkeen. Ihan kuin taustalla olisi jotain ajan mittaan kehittynyttä mielenterveysongelmaa tai vähintään taipumus henkiseen väkivaltaan. Eli ajan myötä olet taantunut näkemään puolison yhä enemmän esineen kaltaisena omaisuutena ja suhtautua häneen sen vuoksi epäempaattisesti, väheksyen ja vihamielisesti. Olet etäännyttämässä itseäsi hänen ihmisyydestään ja asettunut hänen yläpuolelleen. Se on juuri se asetelma, mihin parisuhdeväkivalta pohjautuu.
Yritän taistella tätä vastaan, mutta joo kun nainen haluaa romantiikkaa, ajatus on että sinulla ei ole mitään varaa vaatia minulta mitään. Tai kun haluaa seksiä. Mietin että totta kai sinä ahnas l*tka sitä minulta haluat. Ja sitten haluan sitä vielä vähemmän.
Tämä tunne on ollut pidempään jo. Mutta haluaisin niin paljon olla naiseni kanssa. Mutta saisin parempaakin.
ap
Jos sä suhtaudut tollain kumppaniin, on se jo henkistä väkivaltaa häntä kohtaan. Sä et sais parempaa, koska ei ole parempia ja huonompia, on vaan erilaisia arvomaailmoja. Sä voisit kenties saada jonkun, joka jakaa sun arvot ja olisitte onnellisempia yhdessä. Samoin tämä sinun kumppanisi voisi löytää jonkun, joka jakaa hänen arvomaailman ja he olisivat onnellisia yhdessä ilman, että toinen tuomitsee. Mutta sun kohdalla mä sanoisin, että jos haluat naisen, jolla on sun arvot niin se on sitten hyvässä ja pahassa eli tällainen nainen olisi - jos haluat hänen olevan kaltaisesi - jyrkän tuomitseva, koska sellainen näkyy sun viesteissä.
Mä olen se joka sivulla 10 kirjoitti olevansa ujo naapurintyttö siinä mielessä, että en ole pystynyt seksiin ilman tutustumista ja tunteita ja siksi mun perfect match on just mun puoliso, joka myöskin aina ensin halunnut tutustua ja ihastua. Jos tein arvot on noin etäällä toisistanne niin ehkä ette ole perfect match. Sen voin ymmärtää. Mutta se mikä sussa ja mussa on erilaista on, että minä näen toisenlaisen suhtautumisen seksiin aivan yhtä hyväksyttävänä kuin tän oman tapani. Kukin tekee kuten itse valitsee. Mä en huolisi sua ikinä, vaikka tuo yks osa arvoissa: tutustuminen ja tunteet ennen seksiä saattais natsata. En huolis, koska todella tärkeä arvo mulle on muiden kunnioittaminen ja sinä olet ahdasmielinen ja tuomitseva ja puhut, ettet tiedä voitko antaa anteeksi. Hänellä ei ole anteeksipyydettävää, ellei seksi muiden kanssa ole tapahtunut suhteenne aikana. Minusta sellainen, joka harrastaa irtosuhteita, on ihan yhtä hyvä ihminen kuin sellainen joka ei harrasta.
Ja oikeesti höpsis, ettei hän kelpaa. Minulla on ystäväpiirissä näitä rohkeampaa elämää eläneitä ja ujoja ja kaikkea siltä väliltä. Ainoastaan yksi on sinkku ja hän on kiltti ja herttainen opettaja. Kaikki erilaiset ihmiset ovat löytäneet omanlaisensa kumppanin ja rakastuneet. Ehkä te ette ole toisenne kaltaiset, osin syystä jota sinä korostat mutta osin myös koska kumppanisi ei vaikuta ahdasmieliseltä ja tuomitsevalta, kuten sinä. Sekin on ero tein arvoissa ja hänen hyväksi tietysti. Etsi sitten nainen jonka kanssa voitte olle jyrkän tuomitsevia muita kohtaan yhdessä ja haukkua toisten valintoja. Itselleni tuollainen nainen, siis muita tuomitseva haukkuja, ei kelpaisi ystäväksi, mutta ilmeisesti sinulle sellainen olisi sitten jopa oikeanlainen puoliso. Ei muuta kuin deitti-ilmoitus ja siihen teksti että "olethan ahdasmielinen ja valmis haukkumaan muiden valintoja". Hetken saattaa joutuu noit vastauksii kyl odottaa, mut jospa sieltä ajan kanssa joku rääväsuinen haukkuja, eli sulle todellinen helmi, sattuis löytymään. Tsemppiä etsintään.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hassua lukea tätä keskustelua. Toisaalla puhutaan siitä miten naisten näin yleensä pitäisi antaa miehille enemmän pillua ettei miehet syrjäytyisi ja saisi jotain eturauhassyöpää, mutta sitten kun joku nainen oikeasti näin tekee, niin tästä ketjusta voimme lukea mitä mieltä miehet siitä oikeasti ovat. Tekipä nainen niin tai näin, niin aina on pielessä ja miehet rutkuttaa.
Vois antaa noin niin kuin yleensä enemmän seksiä, niin niiden yksien ja samojen ei tarvis jakaa kaikille. Ymmärrätkö eron?
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista tekopyhyyttä muutamilta naisilta täällä.
Tiedän montakin naista, jotka ajattelevat niin, että nuorena pitää kokeilla, mutta sitten kun aletaan vakiintumaan katsotaan aivan muita ominaisuuksia miehissä, ts. omaisuutta, koulutusta, ehkä ulkonäköäkin ja ns. faijakerrointa, eli kuinka hyvin soveltuu lapsieni isäksi ynnä muuta.
Aivan yhtälailla miehillä pitää olla sama oikeus, panna nuorena kaikkea mikä liikkuu, ja sitten kun halutaan se tulevien lasten äiti valita, siinä painaa aivan muut kriteerit. Ei mitään kylän polkupyörää kukaan halua ottaa itselleen vaimoksi. Jos tämä paljastuu vasta jälkeenpäin niin kyllä se itselleni ainakin olisi helvetin synkkää.
Ei tarvitse puhua mistään madonnan etsimisestä, aivan tavallinen hyvä nainen kelpaa. Lutkaa ei loppupeleissä kukaan itselleen halua, miksi haluaisi? Kaikki jotka muuta väittävät, valehtelevat.
Mutta jokaiselle miehelle se menneisyys ei ole taakka ja minulle ainakin on ihan sama mitä naiseni on ollut joskus 14-16v. Enemmän ratkaisee mitä nyt nykyään on.
Teinin ajatusmaailma ei ole samalla tasolla kuin aikuisen, joten et voi mitenkään väittää, että tyttöystäväsi oli teininä ihan samanlainen kuin nyt. Aivot ja kyky ymmärtää seurauksia kehittyy 25-vuotiaaksi asti. Moni elää teini-ikäisenä hetkessä eikä välttämättä tajua, että jokin teko voi olla itselle vahingollista ja vasta myöhemmin psyyke alkaa oireilla. Itse kehityin fyysisesti jo 10-vuotiaana, mutta mieleltäni tulin aikuiseksi joskus päälle parikymppisenä. Olin itse ujo ja halusin miellyttää ihmisiä, joten ymmärrän tyttöystävääsi. Pojat yrittivät kaikkensa manipuloida. Jossain vaiheessa tajusin pelin hengen ja hoksasin, että tytöillä on eri säännöt kuin pojilla. Kymmenessä vuodessa ehti tehdä tyhmyyksiä ja tulla hyväksikäytetyksi. Itselleen pitää antaa anteeksi, jotta voi jatkaa normaalia elämää. Nuorilla ei ole mitään syytä pidättäytyä, kun raskaus ja sukupuolitaudit voidaan ehkäistä eikä uskonto ole enää niin vahvassa roolissa. Tämä ajattelumaailma yhdistettynä päihteisiin ja teinihormoneihin... Ne jotka pidättäytyvät, tekevät sen usein jossain määrin olosuhteiden pakosta (omat tunteet, seksuaalisuus, ulkonäkö, uskonto). Syyttäisin mainitsemastasi toiminnasta yhteiskuntaa/vanhempia nuoren sijaan, joka ei edes ymmärrä tekevänsä väärin. Ehkä hän ei ole aiemmin kertonut asioista, koska on ajatellut, että se on menneisyyttä, jossa on korkeintaan satutettu häntä itseään. Jos et pysty hyväksymään häntä sellaisenaan, niin lähde suhteesta.
Ap miettii ihan aiheesta tuota. Erityisen paha, jos on jättänyt joitain asioita kertomatta.
Ymmärrän ap:tä täysin. Kypsän ihmisen on mahdollista päästä yli asiasta, mutta kaikki ei koskaan pääse. Silloin ei juuri ole vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Nyt pitäisi sitten palstapapan osata valita, että haluaako hän, että naiset harrastavat seksiä ennen avioliittoa vai jätetäänkö seksi kokonaan avioliittoon. Molempia ei voi saada. Tuosta ap:n jakamasta linkistä näkee selvästi, että neitsyitä on vain 5 % naisista, mikä viittaa voimakkaasti siihen, että miehet haluavat esiaviollista seksiä naisilta ja naiset miehiltä. Muuten luku olisi huomattavasti suurempi.
Ei tarvitse olla neitsyt, n. 5 miestä olisi hyväksyttävä. Kyllä naisella saa olla kokemusta, mutta ei liikaa ja niin kuvottavissa tapahtumissa.
ap
Kun aloittelet seuraavaa suhdettasi (tämä nykyinenhän nyt ei tule johtamaan kuin eroon), muista ilmoittaa naisystävälle hyvin aikaisessa vaiheessa, että annat hänelle anteeksi korkeintaan viisi aiempaa miestä, mutta vain jos heidän kanssaan ei ole harrastettu mitään kuvottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tunnistan itseni tästä aloituksesta. Johtunee siitä, että olen usein aika mustasukkainen parisuhteessa. En nykyisin enää halua tietää naisystävien menneisyydestä mitään. En mielelläni kuuntele minkälaisia kesälomamatkoja etelään on tehty ja missä mökissä lapissa vietetty peijaisia. Vertailen itseäni liikaa muihin ihmisiin ja koen riittämättömyyden tunnetta. Rakennan mielelläni omanlaisen arjen, enkä halua ajatella mitä joku muu on nykyiseni kanssa ennen meitä tehnyt.
Nuo nuoruuden seksikokeilut saattavat olla todella katkera pala, kun ne pääsevät pään sisään. Suoraan sanottuna minun on vaikea sulattaa sellaisia naisia, jotka parikymppisinä kerää toista sataa seksipartneria, vaikka sinkkuaikoina tuollainen kertyy helposti parissa vuodessa, kun baarissa käydään joka viikonloppu. Aivan sama vaikka tämä olisi kuinka mennyttä elämää, "ja pitihän sitä kokeilla", tällaisten asioiden paljastuminen jälkeenpäin on jotenkin hieman loukkaavaa. Muutama kumppani ei haittaa, mutta koen ahdistavaksi olla jonkun kylän entisen jakorasian nykyinen partneri. Se alentaa jotenkin omanarvontuntoani, koska koen vain olevani osa massaa, enkä millään lailla erityinen. Jos minua ennen on ollut sata kundia, minun jälkeen tulee varmaan toiset sata, ja tätä rataa...
Mitä tulee tuohon 14-16 vuotiaana kerättyyn kumppanien määrään, kysehän on alaikäisen hyväksikäytöstä, olipa kumppanit itse alaikäisiä tai ei. En usko että pystyisin sulattamaan sitä että jonkun menneisyydestä paljastuisi tuollaista. Ajattelen ihan samoin kuin ap. Kiva kun joku viiskymppinen ukko kävelee Prisman käytävällä vastaan ja tervehtii mun kolmekymppistä naisystävääni, ei paljon mielessä pyöris muuta kuin, että tuokin kävi sua silloin painamassa kun olit vielä yläkouluiässä. Jos itsellä olisi ollut jokin seksipetomeininki päällä jo 15-vuotiaana, sitten ehkä suhtautuisin suopeammin, mutta olin tuolloin kyllä vielä aivan kokematon.
Voin samaistua tähänkin kuten ap:n aloitukseenkin. Ei kukaan tarvitse kymmeniä seksikumppaneita eikä varsinkaan satoja elämänsä aikana. Jotain outoa huomion kipeyttä on silloin taustalla, ja saattaa olla vielä myöhemmällä iälläkin, että ihan aiheestakin se häiritsee.
Kyllä normaali ihminen etsii jonkun pidemmän suhteen, jossa harrastaa seksiä saman kumppanin kanssa. Joitain yhden yön kokeiluja mahtuu matkan varrelle, mutta ei nyt kymmeniä pitäisi kertyä.
Kiitos tuestasi. Olen ajatellut näin jo pitkään ja tullut mieleen, että se vika on minussa kun en voi hyväksyä sitä että jollakin on "vain ollut aktiivinen seksuaalinen menneisyys". Pelottavaa, miten jotkut naiset puolustaa omaa oikeuttaan jakaa tavaraa kymmenille miehille, ja sitten vain olettaa että se on kaikille ok. Ei ole ok. Toimii omaa logiikkaani vastaan, että joku joka olisi pannut sadan jätkän kanssa yhtäkkiä vakiintuu, ja ei enää ajattele muita miehiä kuin minua. Mieluummin otan jonkun sellaisen, jonka numero on alle 10. Jos tämä arvo loukkaa jotain voimaantunutta, hyperseksuaalista naista niin en aio pyydellä anteeksi. Ei meidän tarvikaan päätyä yhteen.
A.p on hyvä ja lähtee kävelemään. Onneks mun miehen kokemukset ei jääny niin säälittävään kun pelkkään tissien puristeluun. Eipä silti, et olisin itsekään ryhmäseksiä harrastanut. Yhdessä 10.v.