Lue keskustelun säännöt.
Mikä on elämäsi järkyttävin vakava tapahtuma jota olet joutunut todistamaan?
05.07.2017 |
Esim. onnettomuus, kuolema, paha pahoinpitely, ammuskelu, kaikki sellaiset jota ei tule kuin muutaman kerran elämässä omin silmin todistettua jos edes kertaakaan (ellei toimi jollain alalla jossa "järkyttävät" tapahtumat ovat arkea). Sellainen mikä on järkyttänyt sinua syvästi eniten ja vieläkin käy mielessä.
Kuinka vanha olit? Kuinka pääsit yli jos pääsit? Vaikuttaako näkemäsi nykyisessä elämässäsi mitenkään?
Ihan tosi, ei nyt mitään naapurin Teuvo alasti suihkussa -juttuja tai vastaavia. Haluaisin kuulla jotain ihan oikeita kokemuksia, mitä muut ovat kohdanneet.
Kommentit (421)
Ystävä hyppäsi edessäni parvekkeelta alas, en saanut otettua kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo yritti puukottaa mut vauvamme sylissä. Tämä siis normaalilla keskiluokkaisella alueella. Kun olen kertonut joillekin asiasta sopivassa tilanteessa, yllätävän monella on kokemuksia perheväkivallasta, mutta asia päätyy harvoin kenenkään tietoon.
Ollaan vielä yhdessä ja tästä on vuosia ja vaimo on rauhoittunut, mutta lasken vuosia kun olen vapaa....
Näin lapsena omassa perheessä tapahtuvan väkivallan lisäksi tilanteen, jossa tutusta ihmisestä hakattiin kirjaimellisesti paskat pihalle. En sitten tiedä kuinka pahat vauriot loppuviimein olivat, mutta näytti niin pahalta..
Kun olin pieni (n.6v)niin näin rannalla ollessani yhden pojan leikkimässä uimapatjalla vedessä. Hetkeä myöhemmin vedessä näkyi pelkkä patja. Etsinnät kestivät aika pitkään ja pojan äiti huusi rannassa ja repi tukkaa päästänsä. Kun poika vihdoin löydettiin rantavedestä, uteliaana tietysti menin viereen katsomaan kun hänet nostettiin ylös kuolleena. Painajaisia siitä seurasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurasin kun kissa tukehtui kuoliaaksi (18 vee)
Raju pahoinpitely hiilihangolla ( 3 vee)
Kuin SUomi hävisi jääkiekossa RUotsille 2003
Sisältö jatkuu mainoksen alla
288828 kirjoitti:
Vaimo yritti puukottaa mut vauvamme sylissä. Tämä siis normaalilla keskiluokkaisella alueella. Kun olen kertonut joillekin asiasta sopivassa tilanteessa, yllätävän monella on kokemuksia perheväkivallasta, mutta asia päätyy harvoin kenenkään tietoon.
Ollaan vielä yhdessä ja tästä on vuosia ja vaimo on rauhoittunut, mutta lasken vuosia kun olen vapaa....
Siis kuka oli ja kenen sylissä...?:D
Hyvä että mainitsit tuon keskiluokkaisen alueen.
Oman lapsen elvyttäminen sydänpysäyksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
288828 kirjoitti:
yllätävän monella on kokemuksia perheväkivallasta, mutta asia päätyy harvoin kenenkään tietoon.
Joo. Ja minulle kävi niin, että kun luin otsikon ja avauksen, ajattelin ensin, etten ole nähnyt mitään minkä voisi mainita. Mutta olenhan minä lapsena nähnyt isäni pahoinpitelemässä äitiäni oikein rankastikin. Ei vain tullut heti taas mieleen se, eli torjunenko asian jollakin tasolla edelleen itsekin? Ja ulkoapäin katsottuna oltiin ihan normaali keskiluokkainen perhe, vanhemmat valtion virassa kumpikin.
Löysin ystäväni vakavasti loukkaantuneena. Hän kuoli vammoihinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti järkyttävin tapahtuma jossa olin itse osapuolena on se, kun eksäni yritti tappaa minut.
Olin 26-vuotias, hän 35. En ala koko juttua perusteellisesti selvittämään, koska se olisi aivan liian pitkä. Sanottakoon nyt kuitenkin, että hän oli narkkari. Ja tiedän; miksi aloit olla sellaisen miehen kanssa jne. se ei kuulu tähän.
Tämä tapahtui illalla. Eksäni tuli kaverinsa kanssa jostain, ja heti huomasin että hän oli aivan tööt-tööt. Hän alkoi repiä vaatteita päältään ja painui sitten makuuhuoneeseen nukkumaan. Kaveri sitten kyseli bussin aikatauluja ja niitä katsottiin, ja hän lähti. Ovi rappukäytävään jäi raolleen enkä huomannut sitä.
Istuin ja katsoin tv:tä kun eks yht´äkkiä ryntäsi alasti makuuhuoneesta. Katsoi villisti ympärilleen, sanoi että nyt mä sen tiedän, ja löi minua nyrkillä kasvoihin. Olin täysin shokissa enkä osannut tehdä oikein mitään. Siitä se alkoi. Potkuja nyrkkiä kaatoi minut olohuoneen lattialle ja alkoi kuristaa molemmin käsin. Ehdin ajatella nyt minä kuolen. Jotenkin olin siinä kuolemankauhussani saanut käännettyä päätäni nii että olin purrut häntä kämmensyrjään. Siihen tuli verta vuotava jälki. Siitä en muista mitään.
No, onneksi yläkerran asukas oli kuullut mekkalan ja tuli yht´äkkiä ovesta sisään. Eks yritti estellä mutta mies veti minut kädestä rappuun ja siitä omaan asuntoonsa. Siellä vaimo oli jo soittanut poliisit jotka kohta tulivatkin. Siitä sitten ukko poliisin huostaan minä poliisiautolla sairaalaan.
Tuloksena syyte tapon yrityksestä ja lähestymiskielto. Myöhemmin hän oli linnassa en tiedä kuinka kauan. Sen tapahtuman jälkeen en häntä ole nähnyt. Trauma jäi ja syvä. Kuukausia näin painajaisunia, pelkäsin kaikkea ja kaikkia. Nyt siitä on vuosia, mutta sen jälkeen en ole mieheen päin sylkäissytkään. En koskaan enää luota.
Kun todistin läheltä kun parikymppinen mies sai epilepsiakohtauksen niin että kukaan ei äynnyt mistä kyse ennen kuin hän jo kaatui selälleen suorilta jaloilta niin että iski koko painollaan päänsä asfalttiin niin että kumahti. Sydän pysähtyi mutta paikalle sattui ensihoitaja joka sai hieromalla sydämen käyntiin. Mies tuli tajuihinsa ja sylki verta. En tiedä miten miehelle kävi. Sydän on äärettömön raskas nytkin kun tätä kirjoitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahden miehen suorittama avopuolisoon kohdistunut törkeä pahoinpitely omassa kodissa keskellä yötä.
Tyttäreni kuoli 2 kuukauden iässäni syliini 3 vuotta takaperin. Sitä surun määrää ei voi sanoin kuvailla.
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni kuoli 2 kuukauden iässäni syliini 3 vuotta takaperin. Sitä surun määrää ei voi sanoin kuvailla.
iässä* siis.
Löysin puolisoni itsemurhaa yrittäneenä. Kesti vuosia päästä yli.
Oma nuori aivan sekaisin huumeista.
Ison työkoneen alle jäänyt lapsi. Pää liiskana. Olin n16v.
Kyllä se vaan on kissan kuolema.