Ystävä varasti lapsemme nimen omalle lapselleen..

On sitä ihmisillä ongelmat!   :o

Tästähän av-mammat, nykyiset ja tulevat, saavat oivan idean: kun olet raskaana, ilmoitat ryhdikkäästi somessa, että jos lapsesta tulee 1) poika, nimi on Yrjö-Jorma ja jos tulee 2) tyttö niin Pirkko-Irmeli ja jos tulee 3) jotain siltä väliltä niin Syys-Sammakko. Sitten kun on ristiäiset niin kaikki ovat aivan ihmeissään kun annatkin jonkun itse keksimäsi hienon nimen. She flipped! Crowd goes wild! Eipä kukaan ainakaan varasta ideaasi.

jx kirjoitti:

Anna se alkuperäisesti suunniteltu nimi omallesi, ja lisää siihen vielä Sir tai Lady eteen. Että kaikki varmasti tietää, että se sun nimesi on paras ja alkuperäinen! Tai liitteeksi Sr. tai Jr! Tatuoi raskausmahaasi se nimi ja hakaristejä, sekä päivämäärä, milloin olet nimen varannut! Postaa kaikki tämä tietenkin mahdollisimman moneen eri someen.

Siinäpähän oppii kaverikin olemaan varastelematta!

Liitteen pitää tietysti olla aiottu nimi + Official.

Lokakuussa äiskä kirjoitti:

Me ainakin päätettiin miehen kanssa jo ennen häitämme (yli 5 vuotta sitten) että jos joskus saataisiin poika niin mikä sen nimeksi tulisi. Silloin osa kavereista jo sai lapsia, ja nimistä kun oli puhe niin ihan suoraa sanoin sen nimen kaikille, että meilläkin on jo mahdollisesti poikalapselle nimi päätetty, kun löydettiin tälläinen nimi mistä molemmat tykätään!

Naureskelin vaan kavereille ihan suoraa, että mulle on ihan sama vaikka jokainen teistä saa pojan ja laittaa tämän  nimen pojalleen, mutta jos joskus me saadaan poika niin silti laitetaan sen nimeksi tämä mikä on päätetty... No nyt ootetaan ensimmäistä lasta, ja poika tulossa!

Nimeksi tulee just se, mikä ollaan silloin yli 5 vuotta sitten päätetty.

Ja ei muuten ole kenelläkään kaverilla sitä nimeä poikalapsellaan. Ehkä meillä on parempia kavereita? Tai kertakaikkiaan tuuria, että on erilainen nimimaku kavereiden kanssa? :)

Noh, ehkä teillä on parempia kavereita ainakin siinä mielessä, että kukaan ei häveliäisyyssyistä ole kehdannut sanoa teille suoraan kuinka noloa on varata nimi kaveriporukan sisällä yli 5 vuotta ennakkoon.

Sehän on vain nimi.

Vähän sama kuin sanoisitte, että alamme säästää autoa varten ja ehkä viiden vuoden päästä ostamme valkoisen Audin. Ihan sama vaikka joku teistä ostaaa ennen meitä samanlaisen, me ollaan päätetty että valkoinen Audi tulee, ja nauran kaikille päin naamaa, jos joku hommaa valkoisen Audin ennen meitä, se on sitten noloa vaan teidän kannaltanne, jos kopioitte meidän autoidean. Ja, bytheway, ei oo siis ollenkaan varmaa, että ostetaan autoa koskaan, tää on siis vaan, jos me päätetään se auto hommata, että tiedätte sitten millanen on tulossa, bitches.

Ehkä teillä on tosi hyviä kavereita, tai sitten et tiedä mitä teistä oikeasti ajatellaan.

Jaahas joo, tämä sama oli täällä aikoja sitten. Tai sitten on yleistäkin että kaverit pöllii nimiä... Porvoossa?

Mun etunimi on Antti, mutta mua ei ole koskaan kutsuttu sillä nimellä vaan toisella. Mulla oli myös kaveri, joka oli syntynyt vuotta mua myöhemmin, ja vaikka meidän äidit oli vanhoja kavereita, sekin oli nimetty Antiksi. En koskaan edes ajatellut, että meillä on sama etunimi tai nimi olisi minulta kopioitu, koska se joksi minua kutsuttiin oli aina ollut jotain muuta. Luovuin tuosta etunimestäni myöhemmin, koska en ollut koskaan sitä edes käyttänyt.

Isäni oli aikoinaan alkanut käyttää toista nimeäni juuri siitä syystä, että 70-80-lukujen vaihteessa joka toisella oli nimenä Antti. Että jos parvekkeelta huutaa pihalle, että Antti kotiin syömään, puolet leikkikentän lapsista lähtee liikkeelle.

N28 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N28 kirjoitti:

Itse en ainakaan ala tekemään omien lasteni nimien kanssa kompromisseja siksi, että joku on varannut syntyvälle tai haavevauvalleen nimen + vielä kaksi seuraavaakin nimeä.

Ja oottakaa kun pääsette tähän vaiheeseen missä ootatte kolmatta ja kaikilla kavereilla ja sukulaisillakin alkaa olla väh. 2 kakaraa. Kyllä ne kaikki hyvät nimet on siinä kohtaa jo varattu. Enkä ajatellut antaa omalleni mitään jämänimiä, vaan just sen kauniin nimen minkä ikinä haluan!!

Olet kyllä vähän huvittava. Vai että ihan jämänimiä on nimet joita kaverit ja sukulaiset eivät ole lapsilleen valinneet. Suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa on tällä hetkellä 873 nimeä. Kaikki eivät tietysti jokaista miellytä mutta kyllä toi on aika suuri määrä nimiä. Suomenruotsalaisessa kalenterissa on nimiä 714. No näissä on tietysti yhteneväisyyksiä, mutta varmastikin puolet näistä on sellaisia jotka eivät suomenkielisessä kalenterissa esiinny. Eli yhteensä 1230 erilaista nimeä. Näidenkin kalenterissa olevien nimien lisäksi on käytössä aika paljon nimiä jotka ovat vierasperäisiä tai itse muunneltuja siten, että niitä ei kalenterista löydy. Mutta jos nyt oletataan, että sulla on ystävä- ja sukulaispiireissä 40 pariskuntaa, joilla on kaikilla jopa se 3 lasta. 1230 kalenterista löytyvästä nimestä on käytetty 120 olettaen, että jokaisella on eri nimi :D Kyllä olet oikessa _kaikki hyvät nimet on jo varattu!!!!!_. Loput 1110 nimeä ovat kyllä aivan täyttä kuraa!!!!!

Noh. Jokainen tietysti valitsee omalle lapselleen juuri sen nimen kun haluaa, mutta jotai suhteellisuuden tajua olis hyvä olla. Hyvän ystävän valitsemaa nimeä ei ole tarvetta varastaa sillä perusteella, että "hyvät nimet on loppu"

Haluan suomalaisen. 843. Siitä sanotaan että vaikka puolet on naisten, puolet miesten nimiä. Jää jäljelle reilu 400 nimeä. En halua oman ikäluokan nimiä, en vanhempieni ikäluokan nimiä. Haluan vanhan nimen, en ns. uutta/ keksittyä nimeä. Nimi ei kuitenkaan saa olla outo, oli se sitten vanha tai uusi. Ja haluan että siinä on paljon vokaalia ja se äännetään pehmeästi -> sointuu hyvin sukunimeen.

Ei niitä suomalaisia nimiä - jotka sopii omaan makuun - ihan oikeasti loppupeleissä ole paljoakaan. Ja ne kauneimmat yleensä roikkuu suosittujen nimien listalla. Ei niitä voi kuvitella varaavansa 😂

Vähän paremmin voin ymmärtää tuohtumuksen, jos vanhemmat kaivamalla on kaivaneet / keksineet lapselleen jonkun uppo-oudon friikkinimen, ja paras kaveri haluaa just sen saman. Tusinanimet / kalenterinimet on vapaata riistaa.

Ymmärrän pointtisi, toki nimen valintaan vaikuttaa todella moni tekijä eikä munkaan mielestä ole sopivaa "varata" suunnilleen syntymättömälle lapselle nimeä joka keikkuu sijalla 3 suosituimmissa etunimissä. Tai voi niin yrittää tehdä ,mutta lapsellista loukkaantua, jos joku muukin sen valitsee lapselleen tuttavapiirissä. MUTTA koitan nyt ihan totta muistuttaa, että suomalainen nimistö on rikastunut ihan hurjasti viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi väestörekisterikeskus pitää tilastoa suosituimmista nimistä. Jos katsotaan vuoden 2016  top 50 tilastoa suosituimmista _ensimmäisistä_ tyttöjen etunimistä, joita on annettu suomenkielisille lapsille niin paljastuu, että 50 suosituinta nimeä on annettu yhteensä 38,36% kaikista nimistä. Eli edelleenkin reippaasti yli puolet viime vuonna syntyneistä suomenkielisistä tytöistä on saanut jonkun muun nimen kuin suositun hittinimen, jos edes voi sanoa hittinimeksi nimeä, jonka on saanut alle puoli prosenttia koko ikäluokan tytöistä, ja näitähän nimiä listalla on runsaasti. Toki kaikista suosituimmat nimet keikkuvat yleensä vuodesta toiseen melkoisen suosittuina, mutta siltikin vaihtoehtoja on.

On ihmisillä ongelmat...Tälläkin hetkellä ihmiset kärsivät nälkää maassamme, pitkäaikaissairailla ei ole varaa lääkkeisiin, ihmisiä asuu kadulla...

Vierailija kirjoitti:

Lokakuussa äiskä kirjoitti:

Me ainakin päätettiin miehen kanssa jo ennen häitämme (yli 5 vuotta sitten) että jos joskus saataisiin poika niin mikä sen nimeksi tulisi. Silloin osa kavereista jo sai lapsia, ja nimistä kun oli puhe niin ihan suoraa sanoin sen nimen kaikille, että meilläkin on jo mahdollisesti poikalapselle nimi päätetty, kun löydettiin tälläinen nimi mistä molemmat tykätään!

Naureskelin vaan kavereille ihan suoraa, että mulle on ihan sama vaikka jokainen teistä saa pojan ja laittaa tämän  nimen pojalleen, mutta jos joskus me saadaan poika niin silti laitetaan sen nimeksi tämä mikä on päätetty... No nyt ootetaan ensimmäistä lasta, ja poika tulossa!

Nimeksi tulee just se, mikä ollaan silloin yli 5 vuotta sitten päätetty.

Ja ei muuten ole kenelläkään kaverilla sitä nimeä poikalapsellaan. Ehkä meillä on parempia kavereita? Tai kertakaikkiaan tuuria, että on erilainen nimimaku kavereiden kanssa? :)

Noh, ehkä teillä on parempia kavereita ainakin siinä mielessä, että kukaan ei häveliäisyyssyistä ole kehdannut sanoa teille suoraan kuinka noloa on varata nimi kaveriporukan sisällä yli 5 vuotta ennakkoon.

Sehän on vain nimi.

Vähän sama kuin sanoisitte, että alamme säästää autoa varten ja ehkä viiden vuoden päästä ostamme valkoisen Audin. Ihan sama vaikka joku teistä ostaaa ennen meitä samanlaisen, me ollaan päätetty että valkoinen Audi tulee, ja nauran kaikille päin naamaa, jos joku hommaa valkoisen Audin ennen meitä, se on sitten noloa vaan teidän kannaltanne, jos kopioitte meidän autoidean. Ja, bytheway, ei oo siis ollenkaan varmaa, että ostetaan autoa koskaan, tää on siis vaan, jos me päätetään se auto hommata, että tiedätte sitten millanen on tulossa, bitches.

Ehkä teillä on tosi hyviä kavereita, tai sitten et tiedä mitä teistä oikeasti ajatellaan.

Ymmärrän että nettikirjoittelussa on helppoa saada väärä käsitys asioista, kun en jaksanut romaania aiheesta kirjoittaa :)

Mutta korjaan sen verran, että tilanne silloin 5 vuotta sitten oli ennemminkin sellainen illanistujainen, jossa kaikki kertoilivat vuorollaan suosikkinimiään ja nimimieltymyksiään, jolloin paljastin myös meidän valitseman nimen. Ja tosiaan sanoin että ei mulle ole väliä vaikka kaikki heistä haluaisivat sen saman nimen, niin me laitettaisiin kyllä silti se nimi. Eli ei kyse ole mistään "varaamisesta" :D kuten sinä asian ilmaisit. Kerroin vain että mikäli sattuu heistä joku tykkäämään samasta pojannimestä, niin että eivät sitten ihmettele kun meillekin tulee sen niminen poika, kun se nimi on valittu jo vuosia etukäteen!

Meillä lapsen nimi tulee suvusta ja aiomme antaa sen siitä huolimatta, vaikka joku sen "varaisi" omalle lapselleen.

Ei kai se nyt ole niin kauheaa, jos kaveripariskunnan lapsilla on sama nimi? Lapsista sellainen voi olla tosi jännääkin - saattavat suhtautua suurella kiinnostuksella kaimaansa ja samannimisyyteen. Minulla on eräs sukulainen, jonka erittäin läheinen ystävä on samanniminen kuin hän itse, ovat molemmat "Tiinoja", ja sehän on vain hauskaa. Sitä paitsi voihan olla, ettette enää viiden tai kymmenen vuoden päästä ole enää kovin paljon tekemisissä toistenne kanssa, kuka sen tietää.

Kuinka moni vielä miettii, miksi naiset eivät saa mitään aikaan, samalla kun miehet muuttavat maailmaa? Tulee muuten myös olemaan niin niin kauan kuin naiset keskittävät energiansa näinkin "olennaisiin" asioihin ;D

Voi kauhistus sentään!

Vierailija kirjoitti:

Annat todellakin nimen jonka sinä päätit ensin!

Kyllä! Ja sitten vielä keksimään lapselle joku aivan hurmaava lempinimi, jonka tuo mölöpää jälleen omii omalleen.

Eräs sukulaisnainen teki meille tämän saman... itse alkoi raskaana ollessaan puhua nimistä ja kysellä meidän suosikkinimiä. Sanoimme että jos saamme tytön, annamme nimen Elida tai Eliida. Kappas vaan, heidän vauvastaan tuli muutaman viikon päästä juuri sen niminen. Mistään sattumasta ei voine puhua noin harvinaisen nimen kohdalla, etenkin kun lapsi kastettiin aika pian keskustelumme jälkeen.

Me nimesimme lapsemme toisella nimellä sitten myöhemmin. Emme kyllä myöskään ole missään tekemisissä em. naikkosen kanssa enää.

Tulee mieleen lapsuuden leikit kun mietittiin et tytöstä tulee Anna ja pojasta tulee Ensio. Ja sitten ei saanut laittaa samaa nimeä omille lapsilleen vaan piti keksiä omat. Kun ei saa matkia.

Aikuiset toki hoitavat asiat eri tavalla. Me emme puhuneet suosikkinimistä mitään ystäväpiirissä vaan mietimme miehen kanssa raskausaikana keskenämme. Tai lähipiiri yritti arvailla nimiä ja kertoivat suosikkinimiään meidän vauvalle/kavereiden vauvalle. Me emme kommentoineet sillä kun se oikea nimi loksahti kohdalleen niin taikauskoisina ei todellakaan sanottu sitä kenellekään ennen kastetta! Eikä jännittänyt yhtään että tuleeko lähipiirin vauvoista samannimisiä - mitä merkitystä sillä olisi ollut?

Suomalaisen kansanuskon mukaan Saatana vie lapsen mennessään jos kuulee vauvan nimen ennen kastetta. Siksi sitä ei perinteisesti ole kerrottu ääneen ennen kastetta (paitsi maistraattiin ja papille).

Vierailija kirjoitti:

On ihmisillä ongelmat...Tälläkin hetkellä ihmiset kärsivät nälkää maassamme, pitkäaikaissairailla ei ole varaa lääkkeisiin, ihmisiä asuu kadulla...

Ja sä luulet, että meillä ei ole muuta elämää? Mä ainakin teen ihan konkreettisesti asioita esim. huonompiosaisten ystävieni hyväksi. Olen mm. hakenut ja vienyt näitä paljon puhuttuja ilmaiskasseja ja auttanut muutenkin.

Kaikki itselleni tarpeettomat vaatteet/tavarat pesen ja lahjoitan eteenpäin. Ja niitä onkin lähtenyt matkaan aikas paljon, kun olen melkein puolet itsestäni laihduttanut. Ruokaakin olen antanut ja jopa yösijan sitä kaipaavalle (ei ventovieraalle kuitenkaan). Rahaakin antaisin, jos sitä olisi.

Satun myös olemaan aito roskisdyykkari, joka ottaa kaiken käyttökelpoisen (ei ruokaa) ja antaa eteenpäin. Ja voi tsissus mitä kaikkea hyvää ja ihan uuttakin pois heittävät.

Ota värit avuksi, maailma ei ole mustavalkoinen! (Turha kysyä, että luuletko olevasi joku marttyyri, en ole.)

Sano tälle 'ystävälle' että annat joka tapauksessa sen nimen minkä olet aikonut ja valitettavasti myös ääneen sanonut,  Jos hän antaa saman et voi mitään mutta voit ilmoittaa että et muuta nimeä sen vuoksi että toinen otti sinun sanoman nimen.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin ystävän kanssa samaan aikaan raskaana. Tai no minä olen vieläkin, mutta ystävä synnytti n. viikko sitten. Hän kertoi tulevan lapsensa nimen, joka oli sama nimi, jonka olin itse sanonut, että annan omalleni. Kysyin sitten kohteliaasti, että eikö hän muista, että vastaikään sanoin, että ajattelin antaa saman nimen omalle tulevalle lapselleni. Ystävä totesi, että hän nyt tykästyi samaan nimeen. Kai etsitään sitten meidän lapselle uusi nimi, mutta kyllä tämä nyt vähän harmittaa...

Annat sen nimen minkä aioit. Jos joku kysyy että miksi samat nimet niin selityshän tuossa valmiinam Alkakaa nyt jo kutsua lasta omalla nimellään, ei siihen tarvi mitään juhlia odotella, monessa maassa on tällainen tapa joka tapauksessa.

Kätevää vaan leikkipuistossa huudella että Aslakit, tulkaa tänne. Ei kai kukaan ystäviään lasten nimien perusteella valitse edes joten mitä väliä. Olkaa tekemisissä sen verran kun olette mutta nyt vaihtamalla nimeä saat vaan katkeruuden matkakumppaniksi.

Meillä vähän samanlainen tilanne aikanaan, paitsi että ystävä oli jo päättänyt antaa ihan toisen nimen lapselleen, mutta sitten ristiäisissä nimeksi paljastui täysin sama jota me oli kaavailtu omalle lapselle. Joo tiedän nimiä ei periaatteessa voi varastaa, mutta kyllä otti päähän, jokaiselle nimelle oli ns. merkityskin, että miksi juuri se.

Lopulta ei annettu täysin samaa nimeä, jonka tämä ystäväni "varasti" vaan hiukan muunneltiin sitä ja näin jälkikäteen tämä muunneltu versio tuntuu jollain lailla paremmalta. Ystävyys kärsi kovan kolauksen tuosta ja nykyään ollaan enemmänkin hyvän päivän tuttuja.