Sanotko asiat suoraan vai vihjailetko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen joutunut toteamaan että naiset ei koskaan, siis KOSKAAN sano suoraan nettideittailussa/tinderissä asioita.

Naiselta et tule kuulemaan koskaan sanoja "ei kiitos".

Vaikka nainen haluaisi sanoa ei niin hän sanookin vihjaillen että:

"voinko miettiä asiaa"

"kuulostaa tosi kivalta mutta mun ensi viikko on tosi kiireinen"

"tuli yllättävä työkokous, mennään sitten paremmalla ajalla"

"sairastuin flunssaan joten en pääse huomenna treffeille"

"tuliko sullekin tunne että oltaisiin vain kavereita"

"ollaan yhteyksissä"

Niin, yrittävät olla kohteliaita. Jos ne sanois sulle aina että ei kiitos, niin kävisit täällä haukkumassa kuinka töykeitä kaikki ämmät on.

Siitä on kohteliaisuus kaukana, että keksii jonkun tekosyyn ja pitää toista turhaan odotuksessa, vaikka ei olisi aikomustakaan tavata.

En jaksa kaivamalla kaivaa ihmisistä heidän mielipiteitään, en todellisia tai kuviteltuja. Asiat on pystyttävä ilmaisemaan verbaalisesti ja selkeästi, näin kenellekään ei jää epäselvyyksiä. Ei kukaan pysty selvittämään aina ja joka kerta, mistä jonkun ihmisen mököttäminen tai tinttailu tai oikkuilu milloinkin johtuu, että johtuuko se huonosta päivästä, siskon tai veljen sanomisista tai jostain mitä minä sanoin tai tein. Ei kenenkään aika ja mielenkiinto riitä sellaiseen. Oikuttelijat ja vihjailijat voivat mennä vihjailemaan sellaisille ihmisille, joka jaksaa aina ja joka kerta selvittää, että mikä on nyt hätänä. Lapset oikuttelevat ja tinttailevat. Ennemmin loukkaannun hetkeksi jostain mitä sanottiin suoraan ja että asiaan tulee jokin muutos sillä tavoin. En lähde tulkitsemaan oikkuilijoiden mielentiloja. Eihän minulle jää enää muuta tehtävää sen jälkeen jos tällaiseen suostun.

Ja kyllä olen minäkin niellyt kiukkuani monet kerrat sen takia mitä joku teki. Sanoi tai jätti tekemättä.

Ratkaisu olisi ollut se että olisin pitänyt pääni ja tehnyt niinkuin itse näin parhaaksi. Ei se mitä joku toinen halusi tai tahtoi tai teki.

Jos asia liittyy minuun mitenkään (ravintolan valinta jossa seuraavaksi syödään), sanon suoraan. Jos asialla ei ole mitään tekoa mun kanssa (kaverin uusi kampaus) en sano mitään suuntaan enkä toiseen.

Joko sanon suoraan tai olen hiljaa. Vihjailu on vähän sama asia kuin vi**uilu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen joutunut toteamaan että naiset ei koskaan, siis KOSKAAN sano suoraan nettideittailussa/tinderissä asioita.

Naiselta et tule kuulemaan koskaan sanoja "ei kiitos".

Vaikka nainen haluaisi sanoa ei niin hän sanookin vihjaillen että:

"voinko miettiä asiaa"

"kuulostaa tosi kivalta mutta mun ensi viikko on tosi kiireinen"

"tuli yllättävä työkokous, mennään sitten paremmalla ajalla"

"sairastuin flunssaan joten en pääse huomenna treffeille"

"tuliko sullekin tunne että oltaisiin vain kavereita"

"ollaan yhteyksissä"

Niin, yrittävät olla kohteliaita. Jos ne sanois sulle aina että ei kiitos, niin kävisit täällä haukkumassa kuinka töykeitä kaikki ämmät on.

Siitä on kohteliaisuus kaukana, että keksii jonkun tekosyyn ja pitää toista turhaan odotuksessa, vaikka ei olisi aikomustakaan tavata.

Samaa mieltä tämän kanssa.

Tuohon edelliseen listaan muuten saan lisätä heti tänään ilmaantuneen uuden tekosyyn:

"mietin just että mulla on aika vähän aikaa nähdä ja sitten ensi viikolla mulla on se matka"

Pyrin sanomaan suoraan, mutta aina se ei ole esimerkiksi kohteliaisuussyistä mahdollista. 

Sanon suoraan ja siksi kylvän riitaa ympärilleni. Eikä se oo ees tarkotus.

Taidan itse olla varovainen vihjailija ja tarkkakorvainen toisten vihjeiden kuuntelija. Se on lapsuudesta opittua, kun silloin ei ollut turvallista ilmaista mielipidettään tai toiveitaan. Vihjailusta on vaikea oppia pois vaikka oikeasti haluaisinkin. On kuin minulla ei edelleenkään olisi oikeutta sanoa suoraan.