Jos kaikki olisivat kuin minä..
Tässä oma listani millainen maailma olisi, jos kaikki kokisivat raskauteen ja äitiyteen liittyvät asiat samalla tavalla kuin minä. Millainen on sinun listasi ;)?
1.Oppaat kertoisivat miten karmivaa raskaanaolo on fyysisesti, mutta lohduttavat sen olevan vaivan arvoista. Raskaanaolevien ei kerrottaisi " hehkuvan" , vaan lohduteltaisiin että rupsahdus olisi vaan väliaikaista.
2.Raskaanaoleville varattaisiin suosituimpien työmatkareittien varteen oksennuskoppeja ja välipalapisteitä.
3.Episiotomia ja synnytys kuuluisivat aina samaan pakettiin.
4.Synnytyksen kerrottaisiin olevan hieman väsyttävä, mutta lyhyt ja melko kivuton epiduraalin ansiosta. Synnytyksen jälkeisten viikkojen kerrottaisiin sen sijaan kipujen puolesta olevan helvetillisiä, mutta siitä varotettaisiin joka puolella etukäteen. Uimarengas äitiä (istumista) varten kuuluisi äitiyspakkaukseen.
5.Seksiä ei oppaiden mukaan kannattaisi edes harkita ensimmäiseen puoleen vuoteen synnytyksen jälkeen. Liukuvoidetta myytäisiin tuoreille äideille litroittain.
6.Imetysongelmista (vähäinen maidontulo, lapsi ei osaa imeä, allergiat tms) ei puhuttaisi, sillä niitä ei olisi.
7.Tuttipulloja ei olisi olemassakaan. Toisaalta niitä ei välttämättä tarvittaisi ja toisaalta lapset eivät kuitenkaan osaisi niitä käyttää.
8.Lapset eivät nukkuisi öitä. Tukilistoja ja apua unettomiin öihin olisi saatavilla helposti ympäri maata. Vanhemmille selvitettäisiin jo raskausaikana miten lapsen saisi nukkumaan edes jonkinlaisia yöunia. Jo sairaalassa synnytyksen jälkeen vanhempia opastettaisiin lasten nukuttamiseen.
9.Vauvojen äitejä ei näkyisi juuri missään. He olisivat kotona puolinukuksissa imettämässä.
10.Kaikkia lapsia rakastettaisiin yli kaiken :).
Kommentit (21)
3.Episiotomia ja synnytys kuuluisivat aina samaan pakettiin.
En kyllä automaattisesti ikinä valitsis tällaista, onneksi ei mun kohdalla tarvittu. Enkä olis tarvinnu rengasta istumiseen, ihan tavallinen tuoli riitti kun istui varovasti =)
Tipy =)
Minäkin allekirjoitan lähes jokaisen kohdan!!
Etenkin sen kuinka helppo nakki synnytys on verrattuna sen jälkeiseen aikaan!! Joo,uimarengas on hyvä idea äitiyspakkaukseen :D (ei toki toimi sektiolla synnyttäneille..) Ja tosiaan,eihän se pieni liukuvoidepakkaus riitä alkuunkaan!! :P
Mutta etenkin esikoisen odottajia pitäisi kehottaa NUKKUMAAN ja nukkumaan vielä kun VOIVAT!! Meillä typy oli varsinainen yökukkuja aluksi :P Ja olin aivan äimänä että mitä sille pitää tehä jotta ymmärtäisi yön ja päivän eron ;)
Niin ja siitäkin voitaisiin minusta varottaa kuinka PALJON imetys alussa voi SATTUA.Mä hampaat irvessä itkua tihrustin ekat 2vkoa kun sattui niin hemmetisti :( Lähellä oli etten luovuttanut heti alkuunsa.. (onneksi en,sen [siis kärsimyksen] ' tuloksena' onnistunut täysimetys 4kk)
Mutta hirveää se oli..ihan tulee kylmät väreet kun ajattelee rikkinäisiä, vertavuotavia, vesikelloisia nännejä ja kivuliasta maidonnousua sekä tunnin-parin välein ruokaa kiljuvaa lasta. Auuuts.. Itkin jo pelkästä ajatuksesta että kohta pitää taas imettää :P huh..
Mutta,onneksi aika parantaa haavat ja kultaa muistot!!! ;D
-Tiggr kera tyttösen *4kk :)
siis, oliko alkuperäinen listan idea " näin minulle kävi" vai " näin sen pitäisi olla" ? vai jotenkin sekä että?
Eli tarkoittiko tuo episiotomia juttu sitä että ap:lle tehtiin se ja niin oli hyvä, suosittelisi kaikille, vai että sitä ei tehty ja olisi halunnut?
Entäs imetys, siis oliko ap:llä noita ongelmia (ja toivoo tietty ettei olisi ollut) vai menikö imetys hyvin ja toivoo ettei muillakaan olisi noita ongelmia?
Nyt ihan oikeasti en vaan ymmärtänyt mitä ajettiin takaa. Voisin sitten oman listan tehdä...
tässä meni mullakin vähän sekasin joissain kohdissa, että näinkö _pitäisi_ olla vai näin on sulla ollut..? Taitaa meikäläisellä olla vaan pitkät piuhat ja iso ratas ruosteessa näin aikasin.. ;)
ei niinkään mikään " toivelista" (tuota episiotomiaakaan en tod lähtisi suosittelemaan, mutta pakkohan se on joillekin -kuten minulle- tehdä).
Pointtina oli lähinnä se miten erilaisia me ollaan. Joillekin imetys on helppo nakki ja se lapsen nukkumaan saaminen vaikeaa (täällä sitä on oltu hereillä jo tuntitolkulla..eikä " nukkumaanmenostakaan" niin kauan ole). Ainakin mulle esim. neuvolassa kerrottiin mun tapauksessa aina " vääriä" asioita: valmistettiin synnytyksen kivuliaisuuteen, ei sen jälkeiseen aikaan, korostettiin imetykseen liittyviä asioita (imetys meillä onnistui älyttömän helposti: mutta kukaan ei maininnut ettei lapsi välttämättä myöhemmin enää osaakaan juoda tuttipullosta tai huoli korviketta jne. tai nuku. ), seksielämää " kehoitettiin" aloittelemaan mahdollisimman nopeasti (sillä neuvolakerralla en pystynyt vielä edes kunnolla istumaan), raskaanaollessani muistettiin hehkuttaa " miten ihanaa aikaa se on" (itse oksensin raskauden puoliväliin, sitten alkoivatkin jo muut krempat). Mutta eihän kukaan etenkään noita vauvaan liittyviä etukäteen voinut tietää. Mutta jos kaikilla tämä menisi kuten minulla, näihin olisi tietysti voitu varautua :P. Eli siitä tämä lista..mutta jos menee ohi niin ei ihme..tällä nykyisellä aivokapasiteetilla en välttämättä kovin selkeää tekstiä saa tuotettua :).
että todellakaan en tarkoita että kaikilla pitäisi kaiken mennä niinkuin meillä (jos joku tämän niin ymmärtää).
Ajatusleikkinä vaan, millaista olisi, jos kaikilla asiat menisivät niinkuin sinulla/niinkuin sinä koet? Kaikki kun tuskin kellään sujuu niinkuin oppaissa ja esitteissä kerrotaan...(esimerkiksi Tikru_82 maailmassa äideille jaettaisiin enemmän tietoa imetyksen kivunlievityksestä ja siihen olisi myös enemmän keinoja (koska kaikki kokisivat sen samalla tavalla))
Aurinkoista aamua kaikille, me lähdetään ulkoilemaan :)!
1. Raskauspahoinvointia ei olisi olemassakaan. Ja raskaana olevia suositeltaisiin syömään kaikkea mitä kaupasta löytyy... :-)
2. Jokaisen raskaana olevan olisi ihan normaalia lihoa yli 20 kiloa raskausaikana.
3. Raskausaikana kehoitettaisiin passuuttamaan miehiä oikein ylenpalttisesti.
4. Synnytyksen kerrottaisiin olevan suhteellisen helppo juttu ilokaasuhöyryssä ja epiduraalin voimalla. Niin ja synnytys kestäisi kaikilla ilta kymmenestä seuraavan päivän iltaan. Hitaasti hyvää tulee.
5. Äitiyspakkaukseen lisättäisiin " miten äidille jää aikaa huolehtia itsestään? -opas" Ja lapsen isille kehoitettaisiin antamaan äidille aikaa käydä ainakin silloin tällöin suihkussa...
6. Kaikissa lapsen hoito-oppaissa kerrottaisiin vauvojen olevan pääosin kilttejä pikkuenkeleitä...
1. Neuvolassa kerrottaisiin heti ekalla kerralla että supistelut kuuluu KOKO raskaus aikaan. Ja äitiysloma alkaisi jo 20rv. (koska silloin jo supistelisi niin paljon ettei muuta mahollisuutta olisi.)
2. Mahat näyttäisivät kaikilla pieniltä loppuun asti, vaikka olo olisi jo todella raskas.
3. Niitä välipala automaatteja raskaana oleville saisi olla kaikkien teitten varsilla, mielellään parin kilometrin välein.
4. Ensisynnyttäjille olisi normaalia että paikat aukeaa jo 35rv. Ettei lääkäreitten tarvi lupailla että vauva syntyy parin viikon sisään JOS se ei synny oikeasti.
5. Kaikki lapset syntyvät +-2päivää lasketusta päivästä.
6. Äitiyspakkaus sisältäsi kyllä sen uimarenkaan, ja ison kasan suklaata.
7. Ennen aikaisiin supistuksiin olisi monenlaiset kivunlievitys jutut, ja lääkkeet.
8. Joka paikassa muistutettaisiin siitä että pienet vauvat syövät tunnin välein ja eivät nuku sen pitempiä pätkiä.
joka ainakin avautui mulle, just näin!
Kun jaksaisi itse vääntää tuon oman versionsa, mutta ei ihan nyt irtoa. Pointtihan on mielestäni se, että kaikki koemme nämä asiat jokainen omalla tavallamme, joku asia on toiselle ongelma ja toiselle ei. Miten erilaisia raskaus- ja äitiyskokemuksemme ovat.
Tää aloitus on hyvä vastaus esim. tuolla synnytyspuolella olleeseen avaukseen " miksei kukaan kertonut että synnytys on ...." en nyt muista tarkkaa otsikkoa, mutta ihmetteli, ettei hänen synnytyksessään kokemistaan asiosta oltu kerrottu etukäteen.
1. Alkuraskaudessa töihin ei tarvitsisi mennä ennen klo 10, aamut on varattu oksentamista ja syömistä varten.
2. Loppuraskaudessa kaikille äideille jaettaisi golfkärryjä liikkumista varten ja isoja kenkiä, kun muut eivät mahdu jalkaan turvotuksen takia.
3. Kaikki äidit kävisivät pelkopolilla ja kaikki saisivat epiduraalin heti kun sitä toivovat. Kaikilla nimittäin olisi onneton kivunsietokyky.
4. Ensimmäiset 3 kuukautta vauvan syntymän jälkeen olisi pyhitetty äidin ja vauvan lähes yhtäjaksoiselle itkemiselle ja valvomiselle. Sen jälkeen kaikki äidit pääsisivät kampaajalle, jalkahoitoon, hierojalle, kasvohoitoon ja pukeutumisneuvojalle.
Jos kaikki olisivat kuin minä:
1. Kaikkialla kerrottaisiin kuinka ihanaa ja iloista aikaa raskaus on. Muistutettaisiin myös siitä, että vaikka muuten tavallisesti tykkää mässäillä karkkia ja pullia tms. turhanpäiväistä, raskauden ajaksi mieliteot muuttuvat todella tervellisiksi: kaikkea haluamaansa voi syödä.
2. Varoitettaisiin siitä, että koska Kela pakottaa äitiyslomalle 30 arkipäivää (Ihan Liian Aikaisin) ennen laskettua aikaa, kannattaa varata paljon kivaa tekemistä johon voi purkaa ylimääräisen energiansa.
3. Varoiteltaisiin kovasti yliaikaisuuden aikana tapahtuvan äkkinäisen mielenmuutoksen vaaroista iloiselle mielelle ja harmonialle.
4. Varoitettaisiin siitä, että synnytys voi olla häkellyttävän positiivinen kokemus. Aivan erityisesti varoitettaisiin heti synnytysvuoteella äkkiyllättäen puhkeavasta uudesta, erityisen vaarallisesta ja voimakkaasta vauvakuumeesta.
5. Varoitettaisiin siitä, että vauva on ihan heti oma, ihana itsensä - ei geneerinen vauva. Varoitettaisiin myös siitä, etteivät vauvat välttämättä itke eivätkä kyynelehdi eikä äiti täten voi oppia tunnistamaan oman vauvan itkua tai nälkä-, väsy- tms. itkuja.
6. Aivan erityisesti varoitettaisiin mahdollisesta maidon riittämättömyydestä ja vauvan mahtavasta ja kärsivällisestä imuhalusta. Suurin osa perhevalmennusajasta pitäisi käyttää maidonriittämättömyys- ja selviytymisjuttujen läpikäymiseen.
7. Varoitettaisiin myös siitä, että imetysaikana imettäjän ruokahalu on niin mahtava, että jos ei ole tiivisenergisiä ruokapellettejä saatavana, imettäjästä tuntuu siltä, että meinaa tukehtua jatkuvaan syömiseen. Tämä koskee myös aikaisemmin turhanpäiväisestä mässäilystä nauttineita yksilöitä.
Tää on hauska ketju ja itsekin jaksoin sepustaa pitkän sepustuksen, mutta se katosi johonkin! Kylläpä nyt harmittaa!
Jos kaikki olisivat kuin minä...
1. Alkuraskaus sujuisi Arabiaa halaillen ja viinirypäleitä syöden. Näitä oireita ei kuitattaisi " raskaus ei ole sairaus" kommenteilla, vaan työnantajat ymmärtäisivät raskaanaolevan tuntoja ja vapauttaisivat heidät monista töistä alkupahoinvoinnin ajaksi.
2. Neuvolassa kulutettaisiin puolisen tuntia per kerta keskustelemalla erilaisista peloista koskien sikiön vointia alkuraskaudessa.
3. Neuvolassa opastettaisiin miehiä naisen hellimiseen ja palvelemiseen raskausaikana. Naisilla olisi jatkuva hellyyden kaipuu ja se otettaisiin huomioon myös miehien työpaikoilla.
4. Naisille kerääntyisi raskauskiloja reippaasti ja se olisi normaalia ja jopa toivottua. Niistä ei kannettaisi huolta, sillä ne häviäisivät lopputarkastukseen mennessä kokonaan. Mieletön makeannälkä loppuraskaudessa olisi normaalia ja miehet kipaisisivatkin harmistuneina iltaisin kioskille hakemaan sen hetkistä himotusta.
5. Seksuaalisuus korostuisi raskausaikana ja naiset näkisivät joka yö (jopa päiväunilla) seksiunia, eikä tässä olisi mitään kummasteltavaa.
6. Vauvat olisivat perätilassa ja menisivät pari viikkoa yliaikaisiksi, kunnes sektioitaisiin käynnistymättömyyden vuoksi. Synnärillä olisi aina joku valmiina kuuntelemaan äidin pelkoja koskien lapsen maailman saattamista.
7. Leikkauksessa tunto palaisi puolessavälissä, eikä nukutusta saisi verenpaineen romahdettua.
8. Kipu muuttuisi merkityksettömäksi lapsen nähdessä ja siitä kerrottaisi jo tilanteessa, jota kohta 7 kuvaa.
9. Leikkauksen jälkeisestä olotilasta informoitaisiin selkeästi ja jokainen äiti olisi siihen valmistautunut.
10. Paraneminen sujuisi hujauksessa ja kaikki tuska unohtuisi muutamassa päivässä.
11. Imettäminen sujuisi kuin tanssi ja imetysopaskirjasen tilalle äitiyspakkaukseen tulisikin kirjanen koskien naisen ylitsepursuavaa seksuaalisuutta raskausaikana.
13. Äidin valmisteltaisiin kolmen kuukauden unettomuuteen ja vauvan itkuun. Isät kuorsaisivat tyytyväisinä kylkeä kääntäen öisin, jolloin äidin narskuttelisivat hampaitaan kiukusta, mutta lapsensa nähdessään taas tyyntyisivät.
14. Vauvan täytettäessä 3 kk taivas aukeaisi. Itku loppuisi ja vauvat nukkuisivat heräämättä klo 20-06.
12. Kaikki vauvat olisivat maailman ihanimpia ja varmasti kauneimpia koko maailmassa (tämä taitaa kyllä jo olla totta).
1.varotettaisiin että tuulenvirekin voi alkaa kuvottaan ja jo raskausaikana voi totutella pahoihin hajuihin
2.Sairasloma alkaisi jo rv20 kun on niin rampa
3.Luvattu vakityöpaikka ei olekaan vaki vaan loppuu ennen äitiyslomaa
4.Ihmiset ei välttämättä huomaa että olet raskaana,luulevat että muutenvaan olet niin hidas ja omituinen syöppö ja hormoonimötti
5.Voit kerrankin leikkiä leijonaa,karjua täyttä kurkkua sairaalassa :)
6.kerrottaisiin että vauva syntyy kunhan olet ensin valvonut muutaman yön ja sairaalaan pääsee vasta kun on vedet mennyt ja kivunlievitystä saat kun on noin tunti aikaa että on vauva rinnalla,eli tarvii olla tarpeeksi poikki että voi alkaa nauttia ihanasta vauvasta
7.rintatulehdus=imetys=rintatulehdus
8.imetys=lypsäminen+pullo
Tällaista tuli mieleen mutta kaikki on kyllä kannattanut kärsiä niin on suloinen tämä tyttö (joka just huutaa sylissä) :)))
Meikäläisen versio:
1. Vauva tulisi vaimon mahasta, itse ei tarvitsisi kuin tuikata tällit perille ja odotella 9kk.
2. Kaikki pysyttelisivät alkuraskaudesta metrin säteellä vaimosta ja kyselisivät jokaisen vessareissun jälkeen kuulumisia: Eihän vuoda? Eihän tullut keskenmenoa?
3. Työpaikoilla olisi erityiset kopit, joista huolestuneet ei-synnyttävät vanhemmat voivat synnytyksen lähestyessä soitella vaimoille viiden minuutin välein supistuksista kysellen ilman, että häiritsevät turhaan työkavereita.
4. Synnytys olisi kauhea kokemus, joka kestää yli 30h, jossa ei voi tehdä yhtään mitään auttaakseen ja jonka jälkeen on ehkä ikuisesti velkaa vaimolle...
5. " Isyysloma" ja vanhempainvapaakauden aloitus ajoittuisivat sopivasti suuriin urheilutapahtumiin (lapset syntyisivät juuri ennen yleisurheilun mm-kisoja, vanhempien vuoronvaihdot tapahtuisivat talviolympialaisten aikaan ja vanhempainvapaa jatkuisi jalkapallon mm-kisojen yli. Tosin tämä edellyttäisi, että kaikki lapset syntyisivät neljän vuoden välein, mikä voisi olla ongelmallista..)
6. " Isyysloman" jälkeen työteho-oletus laskettaisiin noin 30%:iin alkuperäisestä, koska kaikilla vauvoilla olisi koliikki eivätkä ne nukkuisi öisin vaan huutaisivat.
7. Koliikin tutkimus- ja hoitolaitoksia olisi joka maassa useita ja koliikin syyt ja hoitomuodot olisi paikallistettu aikaa sitten, joten edellisen kohdan voisi oikeastaan mitätöidä.
8. Imetys olisi vaimolle kauheaa ja traumaattista, mutta sen loputtua lyhyeen kaikki vanhemmat voisivat viettää lastensa kanssa paljon vapaammin aikaa, kun lapsen ruokinta ei olisi tissistä kiinni.
9. Kaikki äidit palaisivat innosta hihkuen töihin 6kk synnytyksestä ja jättäisivät myös-uraorientoituneet siippansa kotivanhemmiksi.
10. Kotivanhemmuuden aloittamisen kriisivaiheesta (olen turha, hyödytön, yhteiskunnalle tarpeeton ja itse asiassa kukaan ei pidä minusta enkä koskaan enää tapaa ketään aikuisia, ystävistä ja työkavereista puhumattakaan) puhuttaisiin neuvolassa laajasti ja avoimesti - sitä ei joutuisi etsimään Riku Siivosen Nyt-liitekolumnin sivulauseista.
11. Kaikki lapset olisivat maailman ihmeellisimpiä, älykkäimpiä ja upeimpia, ja niiden ensimmäinen sana olisi lausuttu tänään minun äidinkielelläni!
että kaupoissa hyllyt notkuisivat vispipuuroa ja salmiakkia,voisi olla vaikka opastuskyltti -raskaanaolevien osasto-,toinen osasto imettäville,suklaata ja keksejä...
0. Kerrottaisiin, että raskaus ei todellakaan ole mitään ihanaa aikaa. Kerrottaisiiin, että et saa syödä oikein mitään mistä pidät (tuorejuustot, homejuustot, pakastevihannekset, katkaravut ym.ym.), ja että iho ei tule kuulaaksi vaan suorastaan kukkeaksi finneistä. Rinnat sattuvat törkeästi ja närästys on heti alkuraskaudesta asti aivan ultimaalista ja pahenee vaan loppua kohti.
1. Kerrottaisiin enemmän siitä, kun synnytys alkaa ilman supistuksia täysin yhtäkkiä vedenmenolla (meidän valmennuksessa puhuttiin vain supistuksista ja miten menetellä, kun ne alkaa jne... lopussa mainittiin, että jos vedet menee, niin sitten vaan sairaalaan) ja siitä, että silloin voi joutua ypöyksin, ilman miestä osastolle odottelemaan synnytyksen käynnistymistä.
2. Ei väitettäisi, että supistukset ovat synnytyksessä se pahempi osa ja ponnistus " helppo nakki" , vaan kerrottaisiin, että ponnistusvaihe sattuu niin paljon, että pää melkein räjähtää ja, että se sattuu todellakin paaaaljon enemmän, kun episetomiaa ei tehdä, eikä paikat repeä, vaan venyvät, venyvät ja venyvät...
3. Kerrottaisiin, että kärsittyäsi tuon em. mainitun hirveyden, paranet paljon nopeammin, kuin episetomian tai repeämän jäljiltä ja voit mennä spinningiin kolme viikkoa synnytyksen jälkeen (sen kivun olisi varmasti kestänyt paremmin, jos olisi tiennyt, että odottaa tällainen palkinto!)
4. Neuvottaisiin mitä tehdä, kun maitoa tulee aivan liikaa ja imetys epäonnistuu sen takia
5. Annettaaisiin kaikille vauvoille sairaalassa jo tutti ja annettaisiin niiden syödä sitä ihan koko ajan (omamme huoli tutin vasta 5 kk:n iässä)
6. Käskettäisiin juottaa vauvalle joka päivä vähän vettä (meillä se suunnilleen kiellettiin neuvolassa ja nyt tyttö 11kk ei juo sitä vieläkään)
Kerrottaisiin, että sen rintatulehduksen saa muustakin kuin kylmästä ilmasta tai tuulesta. että se voi tulla ihan vaan muuten vaan, kun rinnat on niin täynnä ja vaikka kolme kertaa kuukauden sisällä....
0. Kaikilla naisilla olisi hillitön vauvakuume
1. raskaustestit olisi tarpeettomia koska naiset muutenkin tietäisivät olevansa raskaana
2. Oppaissa kerrottaisiin että raskaana olo on ok, henkisesti ihanaa, mutta fyysisesti todennäköisesti rv 15 jälkeen on aivan rempallaan. Liitoskipujen varoiteltaisiin alkavan jo viimeistään rv 15 ja selkäkipujen jo rv 6. Pyöräily olisi raskaana olevilta kiellettyä koska se pahentaa liitoskipuja. Naiset myös laihtuisivat raskausaikana, olisi ihan normaalia että paino ei nouse ensimmäisiin 20 viikkoon.
4.Synnytyksen kerrottaisiin kestävän vähintään 20 tuntia, joskin vain viimeiset parit tunnit olisivat helvetillistä tuskaa. Neuvolassa kannustettaisiin että ne kyllä kestää koska ihan kohta se vauva on jo sylissä.
5.episiotomia olisi tarpeeton, samoinuimarenkaat äitiyspakkauksessa koska kipuja ei olisi muutamaa päivää kauempaa, jos sitäkään.
6.Sairaalassa varoiteltaisiin ettei kannata lypsää kovin usein eikä ainakaan pumpulla ettei maitoa nouse liikaa. Lapsille annettaisiin lisämaitoa ja verensokereita tarkkailtaisiin. Kaikki hoitajat toteaisivat vaan että kyllä se maito kohta nousee. Kenelläkään se ei kuitenkaan nousisi kunnolla vaan pikkuhiljaa niin että kun sitä tulisi, ei se enää lapselle kelpaa kun pullo on parempi.
7. Kaikki lapset kapaloitaisiin 3 kk ikään asti nukkumaan. Lapset myös nukkuisivat pienestä asti pitkiä unia.
8. äideille kerrottaisiin että vauvakuume voi nousta piankin synnytyksen jälkeen. Että ensin kaipaa raskaana oloa, sitten synnytystä (vaikka olisi vannonut ettei enää...), sitten kun vauva on vähän isompi tulee varsinainen vauvakuume. Sitten joko sitä lasta aletaan toivomaan tai ajatus hiipuu hiljalleen pois.
9.Vanhemmille kerrottaisiin että lapsi voi nousta seisomaan ja kävellä tukea vasten ennen kuin osaa istua tai kontata. Ja sanottaisiin että nauti nyt kun se ei vielä liiku, kohta juokset sen perässä koko ajan.
Kaikinpuolin yhteenvetona, olen päässyt todella helpolla, toivon että muutkin pääsisivät. Ainoastaan imetyksen epäonnistuminen (x2) on harmittanut. Pitkä synnytyskään ei ole ollut kauhukokemus.
Jos listaan lisättäsiin kymmenes kohta " näin sen pitäisi olla" niin se olisi:
10. isät osaisivat lukea äitien ajatuksia, ja tekisivät myös tasan niin ;)
Toi lista oli aika kattava...
Lisäyksenä:
-Äitiyspakkaukseen stressilelu tms., johon äiti voi purkaa turhautumisen kun vauva vaan huutaa ja huutaa ja huutaa....