Miten vanhempanne olisivat toimineet tässä tilanteessa?
Jokunen vuosi sitten olin lapsuudenkodissa käymässä ja menin normaalisti nukkumaan omaan vanhaan huoneeseeni. Vanhempani olivat viihteellä.
Aamulla herään ja kauhukseni huomaan että huoneessani on vieras mies. Joku vanhempieni ikäinen. Hän istuu sängylleni ja itse makaan järkyttyneenä ja vedän peittoa päälleni. En ole edes varma olenko herännyt oikeasti. Hän yrittää tulla viereen ja alkaa kopeloida. Onneksi pystyn työntämään hänet pois ja hän poistuu huoneesta.
Itse en pysty lähtemään edes vessaan vaan makaan sängyssä jotenkin lamaantuneena pitkälle iltapäivään. Kuulen kuinka vierasta kahvitetaan alakerrassa. Kun lopulta on pakko hiippailla pois huoneesta ja näen vanhempani ja kysyn mikä hemmetin äijä se oli. Kerron myös miten hän tuli ahdistelemaan. Äitini mielestä säikähdin turhaan koska "olethan jo täysi-ikäinen" ja isästäni oli vain hauskaa että noin pääsi käymään ja olisi pitänyt vain antaa miehen tehdä mitä haluaa. Kyseinen mies oli joku bändin jäsen jonka vanhempani olivat ottaneet meille yöksi.
Olen ajatellut tätä aina välillä ja pikkuhiljaa tajunnut että vanhempani ovat mielenvikaisia ja eivät välitä kuin itsestään. Lisäksi isäni on pitkin vuosia kiusannut minua soittamalla sen bändin, johon tuo mies kuului, musiikkia :(
Kommentit (6)
Vanhempasi tekivät väärin. Omituista käytöstä. Vakavan keskustelun paikka. Itse todennäköisesti katkaisisin välit vanhempiin kunnes ymmärtäisivät asian oikean laidan.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempasi tekivät väärin. Omituista käytöstä. Vakavan keskustelun paikka. Itse todennäköisesti katkaisisin välit vanhempiin kunnes ymmärtäisivät asian oikean laidan.
En usko että ymmärtävät ikinä. Ja kun nyt vuosien jälkeen olen yrittänyt asiasta vielä puhua niin sanovat että olen vain ylireagoinut.
Tämäkin asia on nyt pyörinyt mielessä kun olen miettinyt lapsuuskotini dynamiikkaa ja nykyistä henkistä oirehtimistani.
Mutta joka tapauksessa helpottavaa kuulla mielipiteenne että vanhempani eivät suhtautuneet asiaan normaalisti ja oikein. Kellekään kaverille en ole tästä voinut puhua.
Ap
Omani ois lohduttanu ja soittanu sille äijälle et mitä on käyny?
oma isäni ois varmaan sanonu että ei helvetti ja lähtenyt nylkemään äijän. ei normaalia sekään, mutta vaihtoehtoja siis on...
Me keksimme itsellemme muistoja osin siksi, että voisimme kokea olevamme jotenkin tärkeitä tai väärinkohdeltuja. Osa meistä tekee kuten ap eli kehittelee muistoja, joilla voi loukata muita. Kun vakuutat itsellesi uudestaan ja uudestaan, että noin kävi, niin alat itsekin uskoa mielikuvitusmuistoon.
Seksuaalista häirintää. Tee rikosilmoitus.