Voiko ihmisen älykkyyden päätellä katseesta?

Ihan tosissaan, onko jonkun mielestä ainoa älykkyyden mittari älykkyystesti?

"Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live its whole life believing that it is stupid."

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissaan, onko jonkun mielestä ainoa älykkyyden mittari älykkyystesti?

"Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live its whole life believing that it is stupid."

No, hyvin suuren osan vauvan kommentoijakannasta. Ainakin eri ihmisiä pannaan älykkyysjonoon juurikin tuon testin perusteella.

Te nyt sekoitanne kauneuden älykkyyteen.

Teen omaa älykkyys-havaitsemis-analyysiäni nettitreffipalstalla. Katseesta arvioin miesten älykkyyttä. Ja kyllä se vaan totta on. Skarppi katse = älykäs profiiliteksti. Tai jos henkilöllä on tyhjänä toljottavat silmät niin eipä siellä esittelytekstissäkään mitään fiksua lue, jotain perusperttiä huttua yhdys sana virheineen. Miksi muuten joillakin (monilla) onkin niin passiivisen toljottava katse niissä profiilikuvissa? Kun luulisi että edes siihen kuvaan tsemppaa terävää ilmettä, millä lookilla vaimoa metsästää???

Ei, mutta mielisairaus näkyy toisinaan ammottavista silmistä. Tinderissä olen muutaman kiiluvasilmäisen naisen ottanut parikseni ja kaikki ovat olleet sekaisin. 

Se "läsnä oleminen" on älykkäälle usein vaikeaa sosiaalisissa tilanteissa, joissa jutustellaan niitä näitä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisestä ei voi päätellä yhtään mitään pelkän katseen tai kasvonilmeiden perusteella. Tai tietysti voi päätellä, jos niin haluaa, mutta päättelyt osuvat oikeaan aivan yhtä usein kuin menevät pieleenkin.

Jotkut ihmiset ovat luettavissa. Jotkut ovat sisältä juuri sitä mitä näyttävät päältäpäin olevansa. Toiset taas ovat aivan vastakkaista, kuin miltä näyttävät. Kun tapaat ihmisen ensi kertaa, et voi mitenkään tietää, kummanlainen henkilö on kyseessä.

Ja minulla pistää vihaksi ne, jotka väittävät näkevänsä pelkästä katseesta tai kasvonilmeistä jotain merkityksellistä. Jotkut kurtistavat kulmiaan siksi, koska he ovat pahoja ihmisiä ja vihaavat kaikkea. Toiset kurtistavat kulmiaan siksi, koska heillä on kakkahätä. Laskeutukaas "ajatustenlukijat" takaisin maan tasalle.

Kyllä jotkut ihmiset osaavat oikeasti lukea ihmisiä paljon enemmän kuin toiset. Itse ainakin huomaan näkeväni paljon sellaista ihmisistä, jota muut eivät näe. Jos ei puhuta valokuvista, vaan ihan livenä ihmisen seuraamisesta, niin hänen reaktioistaan pystyy kyllä lukemaan todella paljon, vaikka hän ei puhuisi mitään. Valokuvista ihmisen arviointi menee varmasti useammin pieleen, mutta niistäkin usein ääritapaukset erottaa kohtalaisella tarkkuudella.

Näitä asioita on hyvin hankala selittää toisille, koska kyseessä ei ole mikään yksittäinen asia, vaan kokonaisuus, jonka ihminen viestii.

Lajin selviämisen kannalta on olennaisen tärkeää, että osataan lukea toisen tunnetiloja ilmeiden ja eleiden kautta. He tulevat toimeen muiden kanssa paremmin, jotka osaavat näitä lukea hyvin ja muokata omaa käyttäytymistääns en mukaisesti. Esimerkiksi itse osaan tunnistaa potentiaalisen aggression hyvin aikaisin ja siten olen ehtinyt poistua tilanteesta ennen kuin tappelu alkaa. Joistakin ihmisistä näkee jo suoraan heidän vastaan kävellessään, että kyseinen henkilö tulee tappelemaan ennemmin tai myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi! Älykkäällä ihmisellä on sellainen tutkiva ja joskus pistäväkin katse, kuin hän näkisi suoraan sieluusi. Silmistä sen näkee.

Samoilla linjoilla. Jotenkin siinä katseessa on enemmän sellaista tarttumapintaa. Muutamalla miehellä tällaiset silmät tavannut, ja se mitä herrojen suusta on tullut, on vahvistanut katseesta syntyneen ensivaikutelman. Aika myyty olen ollut.

Oletko prostituoitu?

Vierailija kirjoitti:

Läsnäolo, tutkivuus, terävä välke, keskittyminen, nopea oivaltaminen. Kyllä nämä päänsisäiset prosessit näkyy katseesta, silmät todella on sielun peili.

Jos näin, niin silloin olisi mahdollista kehittää konenäkö, joka voisi luotettavasti arvoida ihmisen älykkyyden pelkästään lukemalla ihmisen silmiä.

En tiedä, voiko normaaliälyisen erottaa kasvojen perusteella hyvin älykkäästä. 

Mutta se on selvä, että vajaaälyisyys näkyy naamasta. Mitä syvempi kehitysvamma, niin tylsämielisempi katse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läsnäolo, tutkivuus, terävä välke, keskittyminen, nopea oivaltaminen. Kyllä nämä päänsisäiset prosessit näkyy katseesta, silmät todella on sielun peili.

Jos näin, niin silloin olisi mahdollista kehittää konenäkö, joka voisi luotettavasti arvoida ihmisen älykkyyden pelkästään lukemalla ihmisen silmiä.

Mutta sitten alkaisi ilmetä bugeja, kun laite kohtaisi henkilön, jolla ei alun perin ollut silmiä lainkaan, vaan hänelle tehtiin lapsena silmäkuopat ja laitettiin niihin proteesit.

Ihmisen keskittyneisyyttä voi varmaan arvoida katseen ja kasvojen lihasten perusteella. Älykkäillä ihmisillä on usein kyky olla keskittyneitä terävästi johonkin, joten jotakin korrelaatiota voi sitä kautta olla. Samoin tietty itsevarmuus käytöksessä ja puhetavassa voi antaa vaikutelman älykkyydestä.

Mutta ihminen voi varmasti olla erittäin älykäs, vaikkei onnistu sellaista vaikutelmaa antamaankaan ihan ensi kohtaamisella.

Muistan fysiikan proffan Teknillisestä korkeakoulusta, ei hänestä huokunut mitään suurta älykkyyttä. Kuitenkin, luentojen perusteella oli varmasti huippuälykäs.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi! Älykkäällä ihmisellä on sellainen tutkiva ja joskus pistäväkin katse, kuin hän näkisi suoraan sieluusi. Silmistä sen näkee.

Sehän on päinvastoin sinä näet hänen "sieluunsa" koska tulkitset jo noin. Kyseisen katseen omaava on tutkiskeleva mutta miksi se on pistävä, johtuu juuuri tämän katseen haltijasta jota ajattelet?

On olemassa sanonta "silmät ovat sielun peili" eli ihmisestä voi nähdä paljon asioita pelkästään katsomalla silmiin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotkut ihmiset osaavat oikeasti lukea ihmisiä paljon enemmän kuin toiset. Itse ainakin huomaan näkeväni paljon sellaista ihmisistä, jota muut eivät näe. Jos ei puhuta valokuvista, vaan ihan livenä ihmisen seuraamisesta, niin hänen reaktioistaan pystyy kyllä lukemaan todella paljon, vaikka hän ei puhuisi mitään. Valokuvista ihmisen arviointi menee varmasti useammin pieleen, mutta niistäkin usein ääritapaukset erottaa kohtalaisella tarkkuudella.

Näitä asioita on hyvin hankala selittää toisille, koska kyseessä ei ole mikään yksittäinen asia, vaan kokonaisuus, jonka ihminen viestii.

Lajin selviämisen kannalta on olennaisen tärkeää, että osataan lukea toisen tunnetiloja ilmeiden ja eleiden kautta. He tulevat toimeen muiden kanssa paremmin, jotka osaavat näitä lukea hyvin ja muokata omaa käyttäytymistääns en mukaisesti. Esimerkiksi itse osaan tunnistaa potentiaalisen aggression hyvin aikaisin ja siten olen ehtinyt poistua tilanteesta ennen kuin tappelu alkaa. Joistakin ihmisistä näkee jo suoraan heidän vastaan kävellessään, että kyseinen henkilö tulee tappelemaan ennemmin tai myöhemmin. 

Isoisäni on suuri ja pelottavannäköinen mies, jolla on synkkä katse. Hän tekee paljon äkkinäisiä liikkeitä ja puhuu välillä hyvin aggressiivisen kuuloisesti, aivan liian kovaan ääneen. Tätini aviomies taas on mukavasti hymyilevä ja tuikkivasilmäinen veijari. Arvaapa, kumpiko hakkasi humalassa kumman?

Isoisäni on aina ollut kaikin tavoin raitis ja niin oikeamielinen, että veti aikoinaan kunnioitettavan uran poliisina. Koskaan ei ole tietääkseni syyllistynyt mihinkään ikävään. Tätini aviomies sen sijaan on lapsia kiusaava kännikala joka pahoinpitelee sekä vaimoaan että vaimonsa sukulaisia.

Ja haluatteko kuulla siskostani? Hänellä on yleensä aika poissaoleva ilme kasvoillaan, mutta kun hänelle tulee eteen jotain haastavaa mietittävää, muuttuu hänen katseensa aivan tyhjäksi ja tylsäksi. Hänellä on suukin aina raollaan, mikä myös oli jonkun mielestä vajaaälyisyyden merkki. Kun hän oikein keskittyy johonkin, hän näyttää aivan siltä kuin olisi nukahtamaisillaan. Ja siskoni siis opiskelee kemiaa yliopistossa (erinomaisin arvosanoin), puhuu sujuvasti neljää kieltä, soittaa kolmea eri instrumenttia ja hänellä on aivan uskomattoman hyvä muisti.

Turha väittää, että "no tietysti poikkeuksia aina on ömmömmöö". Ne "poikkeukset" ovat tämän koko jutun pointti. Kuten sanoin aikaisemmin, joitain ihmisiä voi lukea paremmin ja joitain huonommin, ja sen takia ei tulisi koskaan erehtyä luulemaan tietävänsä jostain ihmisestä jotain pelkän ulkonäön perusteella. Ihmisiä voi lukea jonkin verran (evoluution vuoksi, kuten sanoit), mutta virheitä sattuu hyvin usein. Suurimmaksi osaksi tunnistamme vain sen, jos joku ihminen on meille itsellemme hyödyksi tai vaaraksi (ja joskus senkin väärin), mutta esimerkiksi älykkyyttä ei voi nähdä pelkästään silmiin katsomalla tai elekieltä seuraamalla, sillä jokaisella on oma älykkyydenlajinsa ja tapansa ilmaista omia luonteenpiirteitään. Jos tutustuisitte kunnolla kaikkiin niihin ihmisiin, joista olette päätelleet jotain pelkän ulkonäön perusteella, tulisitte huomaamaan, kuinka usein erehdytte.

Ja yksi keskustelukaan ei muuten yleensä ole tarpeeksi toisen henkilön älykkyyden arviointiin. Jos toinen puhuu erityisen älykkään kuuloisesti yhdestä aiheesta, voi se johtua siitä, että hän on juuri lukenut aiheesta jonkun fiksun kirjoittaman artikkelin. Ja fiksukin voi vaikuttaa tyhmältä, jos hän on väsynyt, tai jos hän vaikka ei vain ole kiinnostunut aiheesta.

Arvauksia saa esittää, mutta omia arvailujaan ei tässä asiassa saisi koskaan pitää luotettavana tietona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotkut ihmiset osaavat oikeasti lukea ihmisiä paljon enemmän kuin toiset. Itse ainakin huomaan näkeväni paljon sellaista ihmisistä, jota muut eivät näe. Jos ei puhuta valokuvista, vaan ihan livenä ihmisen seuraamisesta, niin hänen reaktioistaan pystyy kyllä lukemaan todella paljon, vaikka hän ei puhuisi mitään. Valokuvista ihmisen arviointi menee varmasti useammin pieleen, mutta niistäkin usein ääritapaukset erottaa kohtalaisella tarkkuudella.

Näitä asioita on hyvin hankala selittää toisille, koska kyseessä ei ole mikään yksittäinen asia, vaan kokonaisuus, jonka ihminen viestii.

Lajin selviämisen kannalta on olennaisen tärkeää, että osataan lukea toisen tunnetiloja ilmeiden ja eleiden kautta. He tulevat toimeen muiden kanssa paremmin, jotka osaavat näitä lukea hyvin ja muokata omaa käyttäytymistääns en mukaisesti. Esimerkiksi itse osaan tunnistaa potentiaalisen aggression hyvin aikaisin ja siten olen ehtinyt poistua tilanteesta ennen kuin tappelu alkaa. Joistakin ihmisistä näkee jo suoraan heidän vastaan kävellessään, että kyseinen henkilö tulee tappelemaan ennemmin tai myöhemmin. 

Isoisäni on suuri ja pelottavannäköinen mies, jolla on synkkä katse. Hän tekee paljon äkkinäisiä liikkeitä ja puhuu välillä hyvin aggressiivisen kuuloisesti, aivan liian kovaan ääneen. Tätini aviomies taas on mukavasti hymyilevä ja tuikkivasilmäinen veijari. Arvaapa, kumpiko hakkasi humalassa kumman?

Isoisäni on aina ollut kaikin tavoin raitis ja niin oikeamielinen, että veti aikoinaan kunnioitettavan uran poliisina. Koskaan ei ole tietääkseni syyllistynyt mihinkään ikävään. Tätini aviomies sen sijaan on lapsia kiusaava kännikala joka pahoinpitelee sekä vaimoaan että vaimonsa sukulaisia.

Ja haluatteko kuulla siskostani? Hänellä on yleensä aika poissaoleva ilme kasvoillaan, mutta kun hänelle tulee eteen jotain haastavaa mietittävää, muuttuu hänen katseensa aivan tyhjäksi ja tylsäksi. Hänellä on suukin aina raollaan, mikä myös oli jonkun mielestä vajaaälyisyyden merkki. Kun hän oikein keskittyy johonkin, hän näyttää aivan siltä kuin olisi nukahtamaisillaan. Ja siskoni siis opiskelee kemiaa yliopistossa (erinomaisin arvosanoin), puhuu sujuvasti neljää kieltä, soittaa kolmea eri instrumenttia ja hänellä on aivan uskomattoman hyvä muisti.

Turha väittää, että "no tietysti poikkeuksia aina on ömmömmöö". Ne "poikkeukset" ovat tämän koko jutun pointti. Kuten sanoin aikaisemmin, joitain ihmisiä voi lukea paremmin ja joitain huonommin, ja sen takia ei tulisi koskaan erehtyä luulemaan tietävänsä jostain ihmisestä jotain pelkän ulkonäön perusteella. Ihmisiä voi lukea jonkin verran (evoluution vuoksi, kuten sanoit), mutta virheitä sattuu hyvin usein. Suurimmaksi osaksi tunnistamme vain sen, jos joku ihminen on meille itsellemme hyödyksi tai vaaraksi (ja joskus senkin väärin), mutta esimerkiksi älykkyyttä ei voi nähdä pelkästään silmiin katsomalla tai elekieltä seuraamalla, sillä jokaisella on oma älykkyydenlajinsa ja tapansa ilmaista omia luonteenpiirteitään. Jos tutustuisitte kunnolla kaikkiin niihin ihmisiin, joista olette päätelleet jotain pelkän ulkonäön perusteella, tulisitte huomaamaan, kuinka usein erehdytte.

Ja yksi keskustelukaan ei muuten yleensä ole tarpeeksi toisen henkilön älykkyyden arviointiin. Jos toinen puhuu erityisen älykkään kuuloisesti yhdestä aiheesta, voi se johtua siitä, että hän on juuri lukenut aiheesta jonkun fiksun kirjoittaman artikkelin. Ja fiksukin voi vaikuttaa tyhmältä, jos hän on väsynyt, tai jos hän vaikka ei vain ole kiinnostunut aiheesta.

Arvauksia saa esittää, mutta omia arvailujaan ei tässä asiassa saisi koskaan pitää luotettavana tietona.

Nuo esimerkit eivät kerro mitään muuta kuin sen, että olet itse huono arvioimaan ihmisiä ja tunnut arvioivan heitä paljon ammatin ja saavutusten perusteella, joka on järjetöntä jos arvioidaan ihmisten persoonallisuuspiirteitä, kuten aggressiivisuuteen taipuvaisuutta.

Eihän kaikista ihmisistä tietenkään näe kaikkea, mutta joitakin asioita pystyy tietyissä tilanteissa ihmisistä aivan helposti lukemaan ja moni tuntuu olevan näille selville viesteille täysin sokeita.

Älykkyys ei ole todellakaan helpoimpia asioita ihmisestä tunnistaa ja älykkyys on muutenkin erittäin hankala määritellä ja jokaisella on oma määritelmänsä sille. Minua ei hevin sivistyssanoilla hämätä, vaan huomaan yleensä nopeasti jos joku vain toistelee muiden puheita tai heidän juttunsa ovat epäloogisia tai ohi aiheen. Tietenkin se on hankalaa jos he puhuvat aiheesta, josta en itse mitään tiedä, mutta tyhjänpuhujan tunnistaa yleensä yksipuolisesta julistamisesta.

Ei minulla ole mitään pakottavaa tarvetta analysoida jokaista ihmistä, mutta tietyt ominaisuudet vain pistävät silmään ja yleensä nämä vahvistuvat ajan myötä. Toki voi miettiä, että kuinka paljon itse poimii ihmisen käytöksestä omaa ennakkoasennettaan tukevia asioita, koska ihmisillä on tapana hakea vahvistusta mielipiteelleen, eikä pyrkiä kumoamaan sitä. Yritän kuitenkin ajatella mahdollisimman objektiivisesti ja olen siinä paljon keskimääräistä parempi. Tämän seurauksena voin vaihtaa helposti mielipidettäni jos huomaan olleeni väärässä. En tosin muista, että olisi aggressiivisuuden suhteen tarvinut koskaan olla väärässä. 

Vierailija kirjoitti:

Nuo esimerkit eivät kerro mitään muuta kuin sen, että olet itse huono arvioimaan ihmisiä ja tunnut arvioivan heitä paljon ammatin ja saavutusten perusteella, joka on järjetöntä jos arvioidaan ihmisten persoonallisuuspiirteitä, kuten aggressiivisuuteen taipuvaisuutta.

Eihän kaikista ihmisistä tietenkään näe kaikkea, mutta joitakin asioita pystyy tietyissä tilanteissa ihmisistä aivan helposti lukemaan ja moni tuntuu olevan näille selville viesteille täysin sokeita.

Älykkyys ei ole todellakaan helpoimpia asioita ihmisestä tunnistaa ja älykkyys on muutenkin erittäin hankala määritellä ja jokaisella on oma määritelmänsä sille. Minua ei hevin sivistyssanoilla hämätä, vaan huomaan yleensä nopeasti jos joku vain toistelee muiden puheita tai heidän juttunsa ovat epäloogisia tai ohi aiheen. Tietenkin se on hankalaa jos he puhuvat aiheesta, josta en itse mitään tiedä, mutta tyhjänpuhujan tunnistaa yleensä yksipuolisesta julistamisesta.

Ei minulla ole mitään pakottavaa tarvetta analysoida jokaista ihmistä, mutta tietyt ominaisuudet vain pistävät silmään ja yleensä nämä vahvistuvat ajan myötä. Toki voi miettiä, että kuinka paljon itse poimii ihmisen käytöksestä omaa ennakkoasennettaan tukevia asioita, koska ihmisillä on tapana hakea vahvistusta mielipiteelleen, eikä pyrkiä kumoamaan sitä. Yritän kuitenkin ajatella mahdollisimman objektiivisesti ja olen siinä paljon keskimääräistä parempi. Tämän seurauksena voin vaihtaa helposti mielipidettäni jos huomaan olleeni väärässä. En tosin muista, että olisi aggressiivisuuden suhteen tarvinut koskaan olla väärässä. 

On hyvä asia, ettet pidä omia luulojasi absoluuttisena totuutena, kuten jotkut tekevät, koska pitäisihän sitä aikuisten ihmisten ymmärtää, että ulkonäkö voi pettää, kun niinhän meille opetetaan jo lastenohjelmissa. Minä itse olen ihmisten arvioinnissa aivan keskiverto, en erityisen huono, enkä ikinä väittäisi olevani mikään ajatustenlukijakaan. (Ja omista sukulaisistani pystyin kuvailemaan teille lähinnä heidän tekojaan, koska en tietenkään voi kuvailla teille kovin tarkasti, miltä he näyttävät. Niin tarkka verbaalinen kuvaus vaatisi monien aanelosten verran tekstiä. Kuvaukset heidän teoistaan ovat vain yksiä esimerkkejä, jotka puhuvat heidän ominaisuuksiensa puolesta. Pointti oli se, että ystävällisen näköinen "setäni" on todistetusti väkivaltarikollinen ja pelottavan näköinen isoisäni on todistetusti rehellinen ja luotettava kansalainen.)

Ihmisillä menee usein sekaisin sellaiset asiat kuin pelko ja viha, mietteliäisyys ja negatiivisuus sekä iloisuus ja hermostuneisuus. Näitä tunteita ilmennetään usein melko voimakkaasti, ja ne tulkitaan monesti ristiin, sillä niiden aiheuttamat tunnereaktiot näyttävät usein samoilta. Luonteenpiirteistä taas puheliaisuus ja tyhmyys sekä oma-aloitteisuus ja älykkyys tulkitaan monesti ristiin, koska ihminen yhdistää mielessään yhdet piirteet toisiin piirteisiin opittujen stereotypioiden mukaisesti, vaikkei kyseisillä piirteillä olisikaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Se, että esimerkiksi pistävä katse merkitsisi älykkyyttä on sama asia kuin sanoisi, että silmälaseja käyttävä ihminen on älykäs.

Kuten olen koko ajan sanonut: Ihmisistä voi halutessaan heittää arvioita, mutta ne osuvat oikeaan yhtä usein kuin menevät pieleenkin. Arvailujen muuttuessa yksityiskohtaisemmiksi virheittenkin lukumäärä kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo esimerkit eivät kerro mitään muuta kuin sen, että olet itse huono arvioimaan ihmisiä ja tunnut arvioivan heitä paljon ammatin ja saavutusten perusteella, joka on järjetöntä jos arvioidaan ihmisten persoonallisuuspiirteitä, kuten aggressiivisuuteen taipuvaisuutta.

Eihän kaikista ihmisistä tietenkään näe kaikkea, mutta joitakin asioita pystyy tietyissä tilanteissa ihmisistä aivan helposti lukemaan ja moni tuntuu olevan näille selville viesteille täysin sokeita.

Älykkyys ei ole todellakaan helpoimpia asioita ihmisestä tunnistaa ja älykkyys on muutenkin erittäin hankala määritellä ja jokaisella on oma määritelmänsä sille. Minua ei hevin sivistyssanoilla hämätä, vaan huomaan yleensä nopeasti jos joku vain toistelee muiden puheita tai heidän juttunsa ovat epäloogisia tai ohi aiheen. Tietenkin se on hankalaa jos he puhuvat aiheesta, josta en itse mitään tiedä, mutta tyhjänpuhujan tunnistaa yleensä yksipuolisesta julistamisesta.

Ei minulla ole mitään pakottavaa tarvetta analysoida jokaista ihmistä, mutta tietyt ominaisuudet vain pistävät silmään ja yleensä nämä vahvistuvat ajan myötä. Toki voi miettiä, että kuinka paljon itse poimii ihmisen käytöksestä omaa ennakkoasennettaan tukevia asioita, koska ihmisillä on tapana hakea vahvistusta mielipiteelleen, eikä pyrkiä kumoamaan sitä. Yritän kuitenkin ajatella mahdollisimman objektiivisesti ja olen siinä paljon keskimääräistä parempi. Tämän seurauksena voin vaihtaa helposti mielipidettäni jos huomaan olleeni väärässä. En tosin muista, että olisi aggressiivisuuden suhteen tarvinut koskaan olla väärässä. 

On hyvä asia, ettet pidä omia luulojasi absoluuttisena totuutena, kuten jotkut tekevät, koska pitäisihän sitä aikuisten ihmisten ymmärtää, että ulkonäkö voi pettää, kun niinhän meille opetetaan jo lastenohjelmissa. Minä itse olen ihmisten arvioinnissa aivan keskiverto, en erityisen huono, enkä ikinä väittäisi olevani mikään ajatustenlukijakaan. (Ja omista sukulaisistani pystyin kuvailemaan teille lähinnä heidän tekojaan, koska en tietenkään voi kuvailla teille kovin tarkasti, miltä he näyttävät. Niin tarkka verbaalinen kuvaus vaatisi monien aanelosten verran tekstiä. Kuvaukset heidän teoistaan ovat vain yksiä esimerkkejä, jotka puhuvat heidän ominaisuuksiensa puolesta. Pointti oli se, että ystävällisen näköinen "setäni" on todistetusti väkivaltarikollinen ja pelottavan näköinen isoisäni on todistetusti rehellinen ja luotettava kansalainen.)

Ihmisillä menee usein sekaisin sellaiset asiat kuin pelko ja viha, mietteliäisyys ja negatiivisuus sekä iloisuus ja hermostuneisuus. Näitä tunteita ilmennetään usein melko voimakkaasti, ja ne tulkitaan monesti ristiin, sillä niiden aiheuttamat tunnereaktiot näyttävät usein samoilta. Luonteenpiirteistä taas puheliaisuus ja tyhmyys sekä oma-aloitteisuus ja älykkyys tulkitaan monesti ristiin, koska ihminen yhdistää mielessään yhdet piirteet toisiin piirteisiin opittujen stereotypioiden mukaisesti, vaikkei kyseisillä piirteillä olisikaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Se, että esimerkiksi pistävä katse merkitsisi älykkyyttä on sama asia kuin sanoisi, että silmälaseja käyttävä ihminen on älykäs.

Kuten olen koko ajan sanonut: Ihmisistä voi halutessaan heittää arvioita, mutta ne osuvat oikeaan yhtä usein kuin menevät pieleenkin. Arvailujen muuttuessa yksityiskohtaisemmiksi virheittenkin lukumäärä kasvaa.

Oli aivan järjetöntä lähteä edes yrittämään perustella näkökantaasi esimerkilläsi, koska sen merkitys kaatuu jos et ole hyvä lukemaan ihmisiä, jota kohtaan viittaa se, että isovanhempasi onnistui huijaamaan sinua olemaan mukava mies. Toki ihmisellä on eri rooleja eri ihmisten seurassa ja etenkin lapsena on voinut olla hankala huomata aggressiivisia piirteitä jos hän ei niitä sinulle näyttänyt.

Kuten sanoin aiemmin, niin kyse on kokonaisuuksista, eikä tuollaisessa asioiden paloittelemisessa ole mitään järkeä. Silmät ovat vain pieni osa kehonkieltä ja yhdellä ihmisellä on lukuisia erilaisia katseita. Kaikki on kiinni siitä millaisen katseen hän luo missäkin tilanteessa ja mihin hän katseensa luo jne. 

No sinäkin kuitenkin päätit kuvailla meille isoisääsi pelottavannäköiseksi ja setääsi tuikkivasilmäiseksi. Me voisimme kuvailla heitä hiukan toisin, ts heistä löytyisi myös totuuden kertovia piirteitä. Minunkin exääni voisi kuvailla nappisilmäksi, kuinka siis silti vaistosin hänen olevan väkivaltaisuuteen taipuvainen? Ehkä nappisilmäisyys olikin kiiluvasilmäisyyttä? Veitikkamaisuus epävakautta?

Vierailija kirjoitti:

Oli aivan järjetöntä lähteä edes yrittämään perustella näkökantaasi esimerkilläsi, koska sen merkitys kaatuu jos et ole hyvä lukemaan ihmisiä, jota kohtaan viittaa se, että isovanhempasi onnistui huijaamaan sinua olemaan mukava mies. Toki ihmisellä on eri rooleja eri ihmisten seurassa ja etenkin lapsena on voinut olla hankala huomata aggressiivisia piirteitä jos hän ei niitä sinulle näyttänyt.

Kuten sanoin aiemmin, niin kyse on kokonaisuuksista, eikä tuollaisessa asioiden paloittelemisessa ole mitään järkeä. Silmät ovat vain pieni osa kehonkieltä ja yhdellä ihmisellä on lukuisia erilaisia katseita. Kaikki on kiinni siitä millaisen katseen hän luo missäkin tilanteessa ja mihin hän katseensa luo jne. 

Siis hetkinen, kuka isovanhemmistani on muka onnistunut huijaamaan minua olevansa mukava ihminen? Miten voit sanoa, että minä olen huono tulkitsemaan omaa isoisääni, jonka olen tavannut tuhansia kertoja, jos sen jälkeen sanot, että sinä itse tiedät pelkästään minun kirjoittamani perusteella hänen olevan paha ihminen?

Entä viitsisitkö sitten selittää siskoni? Aiotko sanoa, että hänkin aivan takuuvarmasti näyttää älykkäältä ja teräväkatseiselta, koska minä vain olen niin huono lukemaan että näen hänet tylsäkatseisena vaikka hän on oikeasti nero? Koska siltä minusta alkaa tässä tuntua, että sinä haluat vain päästä haukkumaan minua siksi, koska sanon, että ihmisten ilmeiden ja eleiden tulkitsemisessa tapahtuu usein virheitä.

Miten sitten selität hurmaavan näköiset kirvesmurhaajat? Ne, jotka charmillaan, älykkyydellään ja ystävällisyydellään huijaavat monia aivan tavallisia ihmisiä seuraamaan perässä ja sitten pilkkovat heidät kappaleiksi. Miten selität sen, että heidän koko naapurustonsa yllättyy pahanpäiväisesti, kun saavat tietää sen mukavan ja kiltinnäköisen tuttunsa olleen niin kammottava rikollinen? Entä vastaavanlaiset pedofiilit, hakkerit, ihmissalakuljettajat, huumekauppiaat ja muut vastaavat? Ovatko kaikki heidänkin uhrinsa, naapurinsa, tuttavansa ja sukulaisensa yhtä huonoja lukemaan ihmisiä kuin minä olen, koska eivät huomanneet hänestä selkeästi läpikuultavaa pahuutta ja rikoksenhimoa? Vai voisiko kenties, saattaisiko ehkä sittenkin olla kyse siitä, että kaikki ihmiset eivät vain ole luettavissa?