Te jotka elitte aikaa ennen nettiä, olitteko yhtä perillä asioista kuin nykyään?

Mä oon 35v ja nyt on kyllä helppoa kun on netti aina mukana. Esim. Meikkaamaan piti opetella lehdistä ja kirjaston kirjoista, ei ollut mitäään videoita. Samoin ruokaohjeet piti iitse etsiä kirjoista, ja sit jos jollain oli joku hyvä, se kopsattiin ruutuvihkoon. Ja kaikista mukavinta on, että kaikki lempimusiikki on aina saatavila.

Olin enemmän perillä kuin nyt. Luin lehtiä. Nykyisin en tilaa lehtiä, mutta en seuraa uutisia netin kauttakaan.

Ei oltu läheskään yhtä perillä asioista kuin nyt VOITAISIIN olla. Oli (erikois)kirjastoja ja tietysti ihmiset tunsivat toisia ihmisiä. Mutta mutta... Asioiden päivittyvyys oli hidasta, ja katsantokanta oli kapea.

Joka tapauksessa vaikka tietoa on, niin ihan samaan roskaan luotetaan lähteenä kuin ennen nettiäkin. Ala-asteen opettajat ovat auktoriteettejä, ja mielipideautomaatit tietävät totuuden.

Ei oltu yhtä perillä asioista, mutta ei se tahtia haitannut (kun ei paremmasta tiedetty).

Musta tuntuu että nykyisin tiedän paljon asioita, joita ilmankin pärjäisi. On myös toisinaan hankalaa löytää oikeaa tietoa roskan seasta. Joukkoäly onkin usein joukkoääliömäisyyttä. Epätodesta tulee tosi, kun riittävän moni sitä linkkaa.

Toisaalta nykyäänkään useimmat eivät ole oikein perillä mistään, sillä se että kykenee kattavasti etsimään netistä asioita vaatii melko laajat pohjatiedot.

Lähdekritiikkikään ei ole useimmilla kovinkaan kehittynyttä.

Ennen nettiä tarvitsi "olla perillä" niistä asioista, jotka oli siinä lähipiirissä ja -ympyröissä vain. Kaikki in- ja muotijutut tuli siten. Ja lehdistä ja tv:stä.

Netti on suuresti auttanut selvittämään, mitä on lasten kaltoinkohtelu ja henkinen väkivalta. Uhri ei tiennyt olevansa uhri nuorena kun ei ollut tietoa. Oli vai paha olla kotona, kun vanhemmat eivät olleet normaaleja.

No itse asiassa olin enemmän perillä asioista kuin nyt ja tähän on syynä tiedon pirstoutuminen. Ennen tiedon hakeminen ja vertaaminen oli melko yksinkertaista, seurasi paria kotimaista (mieluiten eri poliittista suuntauksista) ja muutamaa ulkolaista lehteä (Times, Guardin, Le Monde ja Stern, esimerkiksi) ja muodosti niiden perusteella oman näkemyksensä. Lehdet, radio ja TV oli täynnä kaikenlaista uutista, ei ollut niin erikoistunutta kuin nykyään, joten pakostakin kuuli ja näki kaikennäköistä, nyt voi suoraan valita mitä haluaa kuunnella tai nähdä. 

Ja aika hyvin sitä pysyi kartalla: ei ole tullut yllätyksiä, et ai niinkö se olikin. Samoin joitakin asioita pystyi ennakoimaan, mm. N-liiton romahdus ja sota Balkanilla, molempia ennusteltiin ja molemmista varoiteltiin. Kuka kuunteli, kuka ei. Se joka ei N-liiton romahdusta pystynyt ennustamaan, laittoi kaikki roponsa idänkauppaan ja menetti 90-luvun lamassa ehkä sen kaiken.

Nykyään tulee kaikkea kaikkialta mutta suuri osa on roskaa minkä ennen hoitivat pari juorulehteä. Nykyään tieto tulee nopeammin mutta en tuntenut olevani paitsiossa 70-luvulla.

Ei tietenkään oltu. Mutta ei silloin ollut mitään tarvettakaan olla tietoinen kaikesta mahdollisesta. Elämä oli oikeastaan paljon helpompaa kuin nykyisin. Varsinkin, kun nykyisin ihan kaikesta on täysin ristiriitaistakin tietoa saatavilla. Nykyisin ihmisillä on mielipide ja sitten sen mielipiteensä tueksi haetaan netistä julkaisuja, jotka tukevat omaa mielipidettä. Suurin osa tiedosta on arkielämässä täysin hyödytöntä. 

Ainoa mistä en tiennyt oli kuinka tyhmiä ihmiset oikeasti ovat, kuvittelin että ainoa oikeasti tyhmä ihminen on naapurin rouva, jonka idiotismeisita voisi kirjoittaa kirjan.

Nyt nämä tyhjäpäät ovat julkkiksia, jotka esittelevät tissejä ja pumpattuja lihaksia mediassa ja heidän mielipiteillään on yhteiskunnassa joku arvo, ennen heidät olisi luku-ja kirjoitustaidottomina hymyilty hiljaisiksi.

Musta tuntuu, että netti suorastaan tyhmentää. Ennen asioita piti oppia ja jos etsi jostain asiasta tietoa, se haettiin tietosanakirjoista ja siihen paneutui huolellisemmin ja muisti sen ehkä huomennakin. Nyt vaan pikaisesti googlaa ja silmäilee ekasta osumasta että aha, joo.

Uutisten suhteen oli tarjonta toki paaljon kapeampaa, mutta kukaan ei osannut edes kaivata jotain katkeamatonta uutis-feediä. Ei sitä kokenut, ettei olisi saanut tarpeeksi tietoa. Nyt tietoa tulvii liikaakin. En todella haluaisi tietää jostain Berlöfeistä ja Aitolehdistä sun muista turhimoista, mutta kun joka tuutista tulvii, niin kyllä sitä sit otsikkotasolla tietää.

Mutta onhan netti ihan mieletön juttu ja älypuhelinten myötä kaikki kulkee taskussa.

Olen syntynyt vuonna 1971, nettiä käyttänyt vuodesta 1996 (muistaakseni. Viimeistään siitä)

Olin paremmin asioista perillä. Ennen pystyi paremmin luottamaan saamaansa tietoon. Nyt asioista on niin monia eri variaatioita liikkeellä, ettei tiedä mihin uskoa. Huhut ja väärä tieto leviää nopeasti somen kautta jne. Kuten joku aiempi sanoi, niin nuorena tuli luettua myös lehtiä ja kirjoja, nyt lähinnä otsikkotason vilkuilua.

En ehkä pitäisi seiskan lukemista vaatimuksena "asioista perillä olemiseen". Silloin ei ollut informaatioähkyä samalla tavalla kuin nykyisin. Lehdet, televisio ja radio olivat paljon tärkeimmässä roolissa kuin nykyisin. Loppujen lopuksi, ei ihminen käytännössä hyödy monenkaan uutisen katsomisesta netistä livenä, jos sen ennen vanhaa näki vasta aamulla lehdestä. Nykyisin on paljon enemmän kaikkea täysin turhaa tietoa. Siksi näkisin että ennen asiat oli monella tapaa paremmin

Vierailija kirjoitti:

No itse asiassa olin enemmän perillä asioista kuin nyt ja tähän on syynä tiedon pirstoutuminen. Ennen tiedon hakeminen ja vertaaminen oli melko yksinkertaista, seurasi paria kotimaista (mieluiten eri poliittista suuntauksista) ja muutamaa ulkolaista lehteä (Times, Guardin, Le Monde ja Stern, esimerkiksi) ja muodosti niiden perusteella oman näkemyksensä. Lehdet, radio ja TV oli täynnä kaikenlaista uutista, ei ollut niin erikoistunutta kuin nykyään, joten pakostakin kuuli ja näki kaikennäköistä, nyt voi suoraan valita mitä haluaa kuunnella tai nähdä. 

Ja aika hyvin sitä pysyi kartalla: ei ole tullut yllätyksiä, et ai niinkö se olikin. Samoin joitakin asioita pystyi ennakoimaan, mm. N-liiton romahdus ja sota Balkanilla, molempia ennusteltiin ja molemmista varoiteltiin. Kuka kuunteli, kuka ei. Se joka ei N-liiton romahdusta pystynyt ennustamaan, laittoi kaikki roponsa idänkauppaan ja menetti 90-luvun lamassa ehkä sen kaiken.

Sanomalehtiä lukemalla on perillä asioista? Ajalla ennen nettiä ja varmaan nykyisinkin, jos on tarvetta, yliopistoissa varoitettiin ankarasti käyttämästä lehtiä lähteinä. Ihan hyvistä syistä.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mistä en tiennyt oli kuinka tyhmiä ihmiset oikeasti ovat, kuvittelin että ainoa oikeasti tyhmä ihminen on naapurin rouva, jonka idiotismeisita voisi kirjoittaa kirjan.

Nyt nämä tyhjäpäät ovat julkkiksia, jotka esittelevät tissejä ja pumpattuja lihaksia mediassa ja heidän mielipiteillään on yhteiskunnassa joku arvo, ennen heidät olisi luku-ja kirjoitustaidottomina hymyilty hiljaisiksi.

Tämä! Ennen vuotta 2001 ja hevostalli.nettiä luulin suurimman osan ihmisistä ajattelevan suht samalla tavalla tärkeistä asioista ja olevan fiksuja, mutta maailmankuvani romuttui täysin. Eikä ole sen jälkeen palannut entiselleen.

Vierailija kirjoitti:

Aloin miettimään kuinka pihalla ennen taidettiin olla. Ainoina tietolähteinä olivat Yle, Hesari ja jotkut juorulehdet. Jos Yle ja Hesari harrastivat silloinkin samanlaista sensuuria kuin nykyään, ihmiset elivät tietämättöminä erilaisista asioista.

Itse olen syntynyt 2001 ja minun on mahdotonta edes kuvitella elämää ilman nettiä.

Siis sinä olet sitä mieltä ettei esimerkiksi  kirjastoon tullut muita lehtiä kuin nuo mainitsemasi tai ettei televisiosta näkynyt muita kanavia kuin suomalaiset?

Kuinka tietämätön sinä olet?Kasvanut jossain takahikiällä?

Voin kertoa että olet ihan väärässä. Kanavatarjonta oli monipuolinen kaupungeissa jo 15 vuotta ennen sinun syntymääsi ja kirjastossa pääsi lukemaan miltei mitä vaan varsinkin jos osasi muutakin kuin suomea.

Uskoisin myös että minä olen tottunut tsekkaamaan asiat monipuolisemmin eri lähteistä kuin sinä ja suhtaudun tarjottuun tiedoon kriittisemmin kuin sinä.

Emme me missään uutispimennossa ole eläneet, omia aivoja sai  ja voi käyttää vapaammin kuin nykynuorilla on tapana - tämän osaan hyvin päätellä  tästä aivopierustasi.

Pian netti lagaa noin maailmanlaajuisesti kyberhyökkäyksien vuoksi. Sitten palataan entiseen, kirjekyyhkyihin kun ei älytv:t toimi ja lehtiä ei enää tilata. Sitä odotellessa🙊

Minä luin kirjoja, joten olin paremmin asioista selvillä kuin moni, joskin olin silloin nuorempi eikä tietoa ja kokemusta ollut kerääntynyt niin paljon.

Yritäpä nykypäivänä tietää ja selvittää jotain; kuten että miten syöpä parhaiten parannetaan. Löydät artikkeleita, joissa sanotaan että se paranee aprikoosinsiemenillä. Löydät artikkeleita, joissa varoitetaan uskomasta luontaisparannushuijauksiin. Löydät tutkimuksia molempiin suuntiin, ja niiden tulkintaan sinulla ei ole välttämättä tarvittavia pohjatietoja. Sitäpaitsi netissä olet kuullut myös varoiteltavan, että syöpä on bisnestä ja tutkimukset lääkefirmojen rahoittamia.

Sitten on vielä lääkärisi mielipide. Ehkä hän tietää parhaiten, miten juuri sinun syöpäsi kannattaa hoitaa. Hänellä on kokemusta. Mutta onko hän orion pharman kouluttama ja lahjoma? Onko hänellä välttämättä muutenkaan uusinta ja parasta tietoa syövästä, kun uusien lääkkeiden testaaminen ja markkinoille saaminen kestää vuosia?

Menneinä vuosina mahdollisia ratkaisuja esimerkiksi tällaiseen asiaan oli paljon vähemmän. Nyt tietoa ja hölynpölyä on tarjolla niin paljon kuin jaksaa lukea, mutta se ei tee tiedon soveltamisesta ja ongelmien ratkaisusta kovin helppoa ja tehokasta.