Lue keskustelun säännöt.
Sinkkuutesi syyt?
01.07.2017 |
Miski olet sinkku--oma valinta vai eikö kukaan kelpaa? Jos haet suhdetta, mutta ei onnistu, niin millaista itseanalyysia olet tehnyt eli onko jotain luonteessa tai vastaavaa "vialla".
Itse olen elänyt pitkän avioliiton ja sinkkuna nykyään. Olen kyllä avoimin mielin liikenteessä, mutta myönnän vaatimustasoni kasvaneen ja en edes halua enää mitään yhteisasumista. Luonteeni on toisaalta kiltti ja miellyttävä, toisaalta olen tiptop ja jääräpää tietyissä asioissa ja vaadin paljon itseltäni ja muilta.
Kommentit (72)
Huonot kokemukset parisuhteissa, en pysty luottamaan naiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole tehnyt vuosiin oikeastaan yhtään mitään löytääkseni kumppania parisuhteeseen eikä kukaan ole tullut kotoa raahaamaan sellaiseen joten tässä ollaan.
-sinkkum
Aikalailla sama juttu. Mitään en ole tehnyt, missään en ole käynyt, eikä ovellakaan ole miehiä näkynyt. Parisuhde ei haittaisi, mutta en koe tärkeäksi osaksi elämää, joten mitäpä sitä enempää etsimään.
Edellinen suhde oli kauhea. Mies vaati uskollisuutta, luotettavuutta ja sitoutumista. Samaan aikaan toimi päinvastaisesti. Slogan oli: suomalaiseen naiseen ei voi luottaa /työ on ainoa, johon voi luottaa.
Oli tosin työtön.
En ole kellekään kelvannut. Olen hoikka, ihan nätti, ystävällinen ja mielestäni vaatimatonkin (materia, sisustaminen, kallis asuminen yms ei kiinnosta). Ei ole vuosiin tehnyt mieli yrittää löytää deittiseuraa kun aina saa kuulla ettei ole kemiaa, "oot ihan kiva mutta...", tai "etsin toisenlaista seuraa".
On tämä ikuinen vastentahtoinen sinkkuus kyllä kurjaa.
24-vuotiaana en ole ollut parisuhteessa. Joku voisi varmaan juurikin sanoa, ettei kukaan kelpaa, mutta tuntuu vain väärältä antaa toisen ymmärtää olevansa kiinnostunut suhteesta, vaikka ei ole. Eli syynä on, ei ole osunut oikeaa kohdalle :-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi edellistä miestä ryhtyi eron jälkeen vainoamaan. Lisäksi uhkailua, piinaamista ja nimittelyä. Ei enää ikinä parisuhdetta minulle.
Olen sinkku, koska haluaisin pitkäaikaisen kumppanin ja lapsia ja olen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikä, koko, ulkonäkö ja kaksi lasta.
Kymmenen vuotta sitten olisin sanonut, että syy on yrityksen puutteessa.
Nyt sanoisin, että parisuhteen puute on tuon kymmenen vuoden tapahtumattomuuden syy.
Lisäksi minulla on hyvin karvainen takamus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edellinen suhde oli kauhea. Mies vaati uskollisuutta, luotettavuutta ja sitoutumista. Samaan aikaan toimi päinvastaisesti. Slogan oli: suomalaiseen naiseen ei voi luottaa /työ on ainoa, johon voi luottaa.
Oli tosin työtön.
Melkein sama. Mies oli mustasukkainen huoritteleva paska joka vaati uskollisuutta, olikin sitten itse kuitenkin naimisissa kaiken aikaa!
Kokemukset miehistä ovat sellaisia, että en voi luottaa helposti. Omien havaintojeni mukaan suurin osa on pettäjiä ja valehtelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen vuotta sitten olisin sanonut, että syy on yrityksen puutteessa.
Nyt sanoisin, että parisuhteen puute on tuon kymmenen vuoden tapahtumattomuuden syy.
Lisäksi minulla on hyvin karvainen takamus.
Mitä vikaa on karvaisessa takamuksessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lihava ja itsetunto-ongelmainen. Nämä tosin johtuvat pitkälti huonosta parisuhteesta, jossa laitoin itseni kokonaan peliin ja sain vain märän rätin vasten kasvoja. Sen jälkeen lähti lohtusyöminen ja juominenkin hetkeksi aikaa vauhtiin enkä ole saanut fysiikkaa kuosiin enää. Nyt ei oikeastaan edes kiinnosta enää parisuhde. En luota naisiin.
Ei ole vain sattunut sellaista kohdalle jonka kanssa "kolahtaisi". Enkä nyt koe menettäneeni siinä mitään, osaan kyllä elää itseksenikin.
Ja ennen kuin joku tulee rutisemaan siitä surullisenkuuluisasta nirsoilusta, niin ei, minulla ei ole mitään vaatimuslistoja joiden kanssa kuljen ympäriinsä. Jos ei kemiat kohtaa, niin ne vain ei kohtaa, enkä ala väkisin enää yrittämään että "josko se lempi leiskahtaa vasta alkujännityksen jälkeen". No ei leiskahda, tuli tuotakin kokeiltua kun kerran deittailin lyhyen aikaa muuten mukavaa miekkosta joka kuitenkin tuntui minulle enemmän kaverilta, ja kyllä siitä lopulta jäi huono fiilis. Omat tunteet ei siitä parista tapaamisesta muuttuneet miksikään, mutta mies ihastui entisestään ja oli entistä kamalampi olo kun joutui sanomaan ettei valitettavasti tunne samoin. Eli ei ikinä enää. Jos edes pientä vetoa ei tunnu heti niin en ala kokeilla mitään muiden tunteiden kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Deittailu alkoi vain totaalisesti puuduttaa. Oma vaatimustaso kumppanille ja parisuhteelle on huonojen kokemusten vuoksi liian korkea. Omat lapset on parempaa seuraa kuin useimmat aikuiset miehet. Sinkkuna on vaan niin paljon huolettomampaa eikä tarvitse miellyttää ketään. Some ja Netflix luo illuusion etten ole koskaan yksin.
En jaksa tehdä asialle mitään enää. Kaikki suhteet on olleet max 3kk, kun olen jo sanonut heippa. En vaan jaksa enää yrittää. Olen aseksuaali introvertti enkä oikeastaan nauti läheisyydestä ja ennemmin luen illalla kirjaa kuin halailen yms. Ikää mulla 22 ja suku painostaa kyllä että onko ketään kiikarissa ja millon lapsia.
Olen ulkonäköni puolesta aika mitäänsanomaton ja minulle tulee harvoin luontevia tilaisuuksia tutustua uusiin naisiin. Joudun keräämään kuukausitolkulla rohkeutta ennen kuin uskallan ilmaista mielenkiintoni. Pakkien jälkeen voi mennä vuosia ennen kuin uskallan yrittää uudelleen.
Porno on mahtavaa niin normi naiset ei enää kiinnosta.M37
Se on totta, että jos lempi ei leiskahda niin sitten ei. Naisia syytetään nirsoilusta, mutta miten voisi väkisin alkaa suhteeseen jos ei tunne muuta kuin kaveruutta? Itse olen tavannut ihan mukavia miehiä, mutta en tunne mitään romanttista kiinnostusta jostain syystä. Oman havaintoni mukaan Suomessa miehet yleensäkin ovat hyvin kaverillisia ja tietynlainen jännite puuttuu. Ulkomailla ollessani olen monesti tuntenut suurempaakin kiinnostusta helpommin kuin täällä, koska Suomessa miehet ovat hailakoita ja hyvin mitäänsanomattomia. Monissa muissa maissa ovat tummia ja miehisiä, eli puoleensavetävimpiä. Näin esim. Kreikassa, Italiassa ja Kroatiassa.
Sairaalloinen ujous. Saan miehiltä paljon huomiota ja lähestymisyrityksiä, mutta menen joka kerta paniikkin ja käyttäydyn miestä kohtaan ylimielisesti tai töykeästi. Kaikki johtuu pelosta ja paniikista mutta eiväthän miesparat sitä tiedä.
En ole tehnyt vuosiin oikeastaan yhtään mitään löytääkseni kumppania parisuhteeseen eikä kukaan ole tullut kotoa raahaamaan sellaiseen joten tässä ollaan.
-sinkkum