Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sinkkuutesi syyt?
01.07.2017 |
Miski olet sinkku--oma valinta vai eikö kukaan kelpaa? Jos haet suhdetta, mutta ei onnistu, niin millaista itseanalyysia olet tehnyt eli onko jotain luonteessa tai vastaavaa "vialla".
Itse olen elänyt pitkän avioliiton ja sinkkuna nykyään. Olen kyllä avoimin mielin liikenteessä, mutta myönnän vaatimustasoni kasvaneen ja en edes halua enää mitään yhteisasumista. Luonteeni on toisaalta kiltti ja miellyttävä, toisaalta olen tiptop ja jääräpää tietyissä asioissa ja vaadin paljon itseltäni ja muilta.
Kommentit (72)
Kaksi pidempää suhdetta takana. Olen jätetty sekä jättäjä. Kumpikaan ero ei ollut helppo. Sydän on vielä edellisessä suhteessa vaikka järki käskee jatkamaan matkaa.
N34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen vuotta sitten olisin sanonut, että syy on yrityksen puutteessa.
Nyt sanoisin, että parisuhteen puute on tuon kymmenen vuoden tapahtumattomuuden syy.
Lisäksi minulla on hyvin karvainen takamus.
Mitä vikaa on karvaisessa takamuksessa
Se kutittaa kasvoja.
Eikö se just ole kivaa?
Ei tapaamieni naisten mielestä. Höylä oli heti kädessä, kun minä olisin vain tahtonut peppumakailla.
No johan on. Pitänee aloittaa joku Karvat voittoon! -kampanja, että saadaan niihin naisiin tolkkua.
Kun manifestisi on valmis lähete se mulle, niin liimaan lyhtypylväisiin kissa kadonnut -ilmoituksien viereen.
Muista sinä sitten laittaa oma seuranhakuilmoitus samaisiin tolppiin, karvamanifestin lukenut saattaa innostua takamuksestasi ja ottaa yhteyttä.
Olen homo ja kaapissa enkä aio tulla täältä ulos vielä aikoihin.
Huonot kokemukset lapsuudessa isän ja äidin väliltä sekä miehet. Olen varmaan sellainen nyjyajan ihanne eli treenattu ja kaunis, ilman lisäkkeitä, miehiä on jonoksi mutta kukaan ei kiinnostu minusta itsestäni. Luonteesta ja siitä, että olen fiksu. No jospa josku vielä tulee vastaan, olen seurustellut viimeksi 8 vuotta.
Mietitäänpäs niitä syitä ihan realistisesti, olen siis 23-vuotias nainen:
-Olen ruma kasvoistani (siis oikeasti häiritsevällä tavalla ruma). Ihmiset ovat vaivautuneita seurassani, välttelevät minua, kommentoivat ulkonäköäni negatiiviseen sävyyn, heistä huokuu toisinaan huvittuneisuus kun he katsovat minua.
-Olen ylipainoinen. Tälle asialle voi tehdä jotain ja niin olen tekemässäkin mutta ei vartaloni tulee olemaan siinä kunnossa, että voisin olla kenenkään miehen kanssa intiimisti.
-Epäsosiaalinen, hankala, ujo, aggressiivisuuteen taipuvainen, neuroottinen, pelokas ja omituinen persoona.
-MT-ongelmia kuten vakava-asteinen masennus ja ahdistuneisuus, ihmispaljouden pelko.
-Ei koulutusta eikä työpaikkaa.
-Ainoat sosiaaliset suhteeni minulla on netissä, satunnaisten nettituttavien muodossa. IRL minulla ei ole yhtäkään ystävää.
-Onneton ja traumaperäinen lapsuus takana, vaikeus luottaa ihmisiin, äärimmäisen alhainen itsetunto.
Kuka tällaista naista vaivoikseen haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kyllä olisi kelvanneet vuosien aikana monetkin miehet, mutta itse en ole kelvannut kenellekään.
Minulla samanlaisia syitä kuin kirjoittajalla 47. Kun tietää jo nuorena, että ei saa ikinä kokea parisuhdetta tai edes mitään lyhyempää, on kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonteeni on toisaalta kiltti ja miellyttävä, toisaalta olen tiptop ja jääräpää tietyissä asioissa ja vaadin paljon itseltäni ja muilta.
Tässäpä varsinainen kilttinainen, joka on omasta mielestään maailman paras. Huh, pysykää kaukana miehet!!
Jakautunut persoona. Haluaisin tottakai parisuhteen, mutta koska en löydä kompromissia keskenäni, en ryhdy suhteeseen. Takana muutama suhde, mutta kun dissosiaatio tapahtuu, koen usein mieheni kertakaikkiaan vastenmielisiksi.
Edes psyyke lääkkeet eivät ole auttaneet : / Dissosiaatioon kyllä, mutta eivät siihen, että sisimmässäni on ristiriita seksuaallisesta suuntautumisestani. En jaksa enää vetää yhtään miestä tämän myllyn läpi joten parempi olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kellekään kelvannut. Olen hoikka, ihan nätti, ystävällinen ja mielestäni vaatimatonkin (materia, sisustaminen, kallis asuminen yms ei kiinnosta). Ei ole vuosiin tehnyt mieli yrittää löytää deittiseuraa kun aina saa kuulla ettei ole kemiaa, "oot ihan kiva mutta...", tai "etsin toisenlaista seuraa".
On tämä ikuinen vastentahtoinen sinkkuus kyllä kurjaa.
Tässä ap:n lisäksi toinen kilttinainen. Beaware, miehet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonteeni on toisaalta kiltti ja miellyttävä, toisaalta olen tiptop ja jääräpää tietyissä asioissa ja vaadin paljon itseltäni ja muilta.
Tässäpä varsinainen kilttinainen, joka on omasta mielestään maailman paras. Huh, pysykää kaukana miehet!!
Et voi tietää millainen hän oikeasti on tuon kirjoituksen perusteella. Siksi nettideitti ei toimi...
Mielestäni tää itä tuo ensimmäinen kirjoittaja kuvasi kuvaa ainakin puolia ihmisistä....!
Suurin osa meistä on nimittäin aika kilttejä, mutta jotkut asiat joista haluamme pitää kiinni saavat jääräpään esiin ja kaikilla on niitä tiptop juttujakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonteeni on toisaalta kiltti ja miellyttävä, toisaalta olen tiptop ja jääräpää tietyissä asioissa ja vaadin paljon itseltäni ja muilta.
Tässäpä varsinainen kilttinainen, joka on omasta mielestään maailman paras. Huh, pysykää kaukana miehet!!
Et voi tietää millainen hän oikeasti on tuon kirjoituksen perusteella. Siksi nettideitti ei toimi...
Mielestäni tää itä tuo ensimmäinen kirjoittaja kuvasi kuvaa ainakin puolia ihmisistä....!
Suurin osa meistä on nimittäin aika kilttejä, mutta jotkut asiat joista haluamme pitää kiinni saavat jääräpään esiin ja kaikilla on niitä tiptop juttujakin.
Mikäs kommentti tämä nyt oli?! Palstallahan tiedetään 100% varmuudella, kuka on kilttimies ja kuinka paha hän oikeasti on. Nytkö se onkin sitten toisinpäin, ettei voi tietää? Ei siitä naisten logiikasta turhaan puhuta.
En yksinkertaisesti löydä ketään, enkä ole ikinä edes seurustellut vaikka täytän kohta "jo" 22.v. En osaa vastata miehien flirttailuun tai tehdä itse aloitteita, koska olen ujo ja minulla on huono itsetunto. Olen terve, normaalipainoinen, kehutaan jopa kauniiksi, mutta ei se auta, kun olo on yhtä epätoivoinen kuin Bridget Jonesilla. Luonteeltani olen rauhallinen ja kiltti, viihdyn kotona paremmin kuin baareissa. Kaiken edellä mainitun lisäksi minulla ei ole kunnon ystäväpiiriä, jonka kautta voisin tutustua ihmisiin ja käydä ulkona enemmän, yksin en kehtaa lähteä. Käyn vakituisesti päivätöissä, mutta työpaikaltakaan ei ole löytynyt ketään vapaata ikäistäni miestä. Olen jo henkisesti varautunut siihen, että joudun viettämään koko loppuelämäni yksin, joka on kieltämättä kauhistuttava ja surullinen ajatus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinkkuna on hyvä. Suhteissa ei ollut.
Olen luonteeltani hieman nuuskamuikkunen (jonkin verran introvertti ja kaipaan omaa tilaa), teini-iässä tapahtui eräs asia joka hajotti luottamukseni miehiin (olen asiassa jo voiton puolella) ja en ole supersosiaalinen, itsevarma seurapiiriperhonen (olen tormännyt miehiin, jotka sellaisen haluaisivat).
Viihdyn hyvin yksin mutta parisuhde olisi myös asia, johon tarttuisin.
En pysty luottamaan miehiin. Minua on petetty, tuttavapiirissä paljon pettäviä miehiä (toki myös joitain naisia, mutta enimmäkseen miehiä), aina kuulee miten joku on pettänyt tai jotain muuta. Melkein tuntuu jo, että "kaikki" miehet ovat samanlaisia. Tapailusuhteissa miehille on kelvannut vain seksi kanssani (vaikka aluksi väittivät muuta). En pysty ottamaan yhdenkään miehen iskuyritystä enää tosissaan, kun varaudun jo siihen, että seksiä se vaan on vailla.
Ja olen mielestäni aika hyvännäköinen nainen, ystävällinen ja työssäkäyvä. Elämäni on siis aika mallillaan. Paljon ystäviä ja läheinen perhe, niin ei sitä miestä halua siihen ainakaan nyt taas romuttamaan elämääni tyhjillä lupauksillaan.
Paljon olisi ottajia kyllä, mutta eipä niistä suhteista mitään tulisi, kun ensimmäinen olettamus minulla on, että mies on joko vain seksin perässä TAI pettää minua suhteen edetessä.
Mä en enää ala suhteeseen. Avioeron jälkeen ollut monta parisuhdetta. Nyt riitti.
N47
Sinkkuuteni syy on yksinkertaisesti se, että haluan ehdottomasti olla vapaa.
EN halua parisuhdetta, EN sitoutua kehenkään. Haluan olla vapaa kuin taivaan lintu, ja nautin elämästäni. Minulla kuten kaikilla muillakin on vain tämä yksi elämä, ja se on minulle niin arvokas että haluan käyttää sen parhaalla mahdollisella tavalla.
Minulle on tärkeää että saan päättää kaiken itse ja yksin. Voin mennä ja tulla ja käyttää rahani niin kuin tahdon. En siedä ripustautujia enkä kontrollia.
Olen itse omilla avuillani hankkinut aseman työelämässä, ja minulle urani on etusijalla. Valinta on omani.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vain sattunut sellaista kohdalle jonka kanssa "kolahtaisi". Enkä nyt koe menettäneeni siinä mitään, osaan kyllä elää itseksenikin.
Ja ennen kuin joku tulee rutisemaan siitä surullisenkuuluisasta nirsoilusta, niin ei, minulla ei ole mitään vaatimuslistoja joiden kanssa kuljen ympäriinsä. Jos ei kemiat kohtaa, niin ne vain ei kohtaa, enkä ala väkisin enää yrittämään että "josko se lempi leiskahtaa vasta alkujännityksen jälkeen". No ei leiskahda, tuli tuotakin kokeiltua kun kerran deittailin lyhyen aikaa muuten mukavaa miekkosta joka kuitenkin tuntui minulle enemmän kaverilta, ja kyllä siitä lopulta jäi huono fiilis. Omat tunteet ei siitä parista tapaamisesta muuttuneet miksikään, mutta mies ihastui entisestään ja oli entistä kamalampi olo kun joutui sanomaan ettei valitettavasti tunne samoin. Eli ei ikinä enää. Jos edes pientä vetoa ei tunnu heti niin en ala kokeilla mitään muiden tunteiden kustannuksella.
Tämä sama.
En halua harrastaa seksiä, ellei ole aitoa vetoa ja sitä taas ei ole lähes kenenkään kanssa. On miellyttävämpää olla ilman kuin ryhtyä ikäönkuin parittamaan itsen vastentahtoisesti jollekin, joka ei kolahda. Yäk. Lisäksi minulla on hyvät tulot enkä kaipaa elättäjää ja viihdyn niin hyvin itsekseni, joten pitäisi saada jotain huomattavaa henkistä tmskompensaatiota siitä valtavasta haitasta, että ottaisin jonkun toisen ihmisen kotiini asumaan. Ei ole vielä koskaan tullut vastaan sellaista ihmemiestä.
Alue: Aihe vapaa
Kun manifestisi on valmis lähete se mulle, niin liimaan lyhtypylväisiin kissa kadonnut -ilmoituksien viereen.