Lue keskustelun säännöt.
Montako amistaustaista yliopisto-opiskelijaa tiedät ja millaisia ne on?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Joku uskoo näitä "amiksen autopuolelta professoriksi" juttuja?
Kas kun sattuu olemaan se amispohjalta tohtoriksi väitellyt juuri autopuolelta. Professoriksi ei ehtinyt, kun väitteli vasta eläkepäivillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan se olla vaikea uskoa, koska harvinaistahan se tuollainen on (professoriksi ilman yo-tutkintoa). En todellakaan kuitenkaan laita tänne veljeni nimeä, luulisi sen nyt ymmärtävän vähän hölmömpikin.
Mikä tuo yksi inttäjä on, joka ei millään usko, että amispohjalta voi päästä yliopistoon, väitellä tohtoriksi ja päästä professoriksi? Jos hän oikeasti Aalto-yliopiston kanslisti olisi, hän kyllä tietäisi, että sinnekin ei-ylioppilaita tulee. Vai onko hän sittenkin vain Aalto-opiston kanslisti?
Oikeasti kukaan ei ole enää kiinnostunut valmiin maisterin tai tohtorin taustoista, onko ylioppilas vai ei. Hyvin harvoin kukaan on minulta kysynyt, milloin tai missä olen kirjoittanut ylioppilaaksi, vaikka sitä itsestään selvänä pidetäänkin. Mutta kun en ole.
Vierailija kirjoitti:
Veljen poika opiskeli maisteriksi amis-pohjalta ja entinen koulukaveri emäntäkoulupohjalta ponnisti professoriksi asti. Kun on vain riittävän sinnikäs ja tekee töitä, niin vain taivas on rajana.
Minkä ikäinen sinä olet, jos sinun koulukaverisi on käynyt emäntäkoulun? Tai siis onhan joku 1970-luvulla emäntäkoulun käynyt voinut tulla sinun kurssikaveriksi amikseen myöhemmin. Pelkkä vuoden emäntäkoulu ei nimittäin riittänyt siihen aikaan yliopistoon vaan piti olla opisto, esimerkiksi metsä-, kauppa-, sairaanhoito- tai tekninen opisto.
Terveisin emäntäkoulun ja opiston käynyt maisteri.
Lääketieteellisiä on muuten muuallakin kuin Helsingissä. Mitkä ovatkaan amispohjaisten sisäänpääsyprosentit muualla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden. Oli muistaakseni datanomi ja sitten tuli yliopistoon opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä, kauppatieteitä jne. Nörtihtävä, oikein mukava kaveri.
Mun ystävä on vaatetusalalta amiksesta valmistunut ja nyt opiskelee arkkitehdiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on valtiotieteiden maisteri ja yliopistoon lähti kauppispohjalta, tosin usean työelämässä vietetyn vuoden jälkeen. Tuskin erottui porukasta mitenkään.
Silloin kauppis ei ollut amiksessa vaan opistotasoinen koulutus.
Tiedän yliopistotaustaisen (VTM) amislaisen. Nimittäin itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku uskoo näitä "amiksen autopuolelta professoriksi" juttuja?
Olen pahoillani, että elinympäristösi on niin pieni ettet tunne tällaisia ihmisiä. Itse tunnen useampia. Olenhan itsekin "samaa sarjaa". Harva oppiaine on niin vaikea etteikö lujalla tahdolla ja perslihaksilla pääsisi sisään.
Aalto-yliopistossa ei ainakaan ole yhtä ainutta professuuria, jota hallitsisi ei-ylioppilas. Olen kanslisti ja näen siis ansioluetteleoista taustan.
Epäilen siis näitä "tunnen monta ja olen itsekin" -juttuja. Mutta voithan laittaa nimet, täysin julkista tietoa nämä koulutustaustat ovat.
Siellä on amistaustaisia dippi opiskelijoita osa
Vierailija kirjoitti:
Täältä Hesingin oikeustieteellisestä en tiedä yhtäkään.
En kyllä sen paremmin muualtakaan. Eli täytyy se perin harvinaista olla ja varmaan "pehmeillä" aloilla nämä yksilöt ovat. Kuulin huhun kyllä yhdestä psykaa lukevasta amispohjaisesta, mutta en tiedä, onko se totta.
On hyvä, että tämä mahdollisuus on annettu, mutta käytännssä se ei toimi.
Tiedän oikkarista yhden ja muualta useita (myös jo valmistuneita). Maalaisjärkeä löytyy ja ovat todellisia työmuurahaisia. Ainoastaan hyvää sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hulvatonta amislaisten valehtelua koko ketju täynnä. Ja vielä ovat niin järrrkyttyneitä, kun joku ei usko valheita. Voi amispellejä!
Yhden muistan ja hän on kiva ja fiksu. Ruotsin kurssilla hän koki stressiä läpipääsemisestä, koska ei ollut opiskellut lukion oppisisältöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tiedän useammankin muiden muassa kaksi väitellyttä. - Mutta nykyään pääsee yliopistoon niin monen näköistä ja kokoista porukkaa, että vaikea minun olisi yleisemmin kenenkään ulkonäöstä sanoa, mitä itse kukin on opiskellut tai on ollut opiskelematta. Vai mistä te katukuvasta erotatte he, joilla opiskeluja takana? Jos ihminen käyttäytyy huonosti, niin asiasta ei tee yhtään hyväksyttävämpää se, että hän on opiskellut, pikemminkin päinvastoin.
Lehdessä on ollut vuoden sisään juttua ainakin 3:sta yo-taustaisesta lääkisopiskelijasta. Yhdellä oli ainakin sähkömiehen tausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on valtiotieteiden maisteri ja yliopistoon lähti kauppispohjalta, tosin usean työelämässä vietetyn vuoden jälkeen. Tuskin erottui porukasta mitenkään.
Silloin kauppis ei ollut amiksessa vaan opistotasoinen koulutus.
Sisään koulutukseen kuitenkin pääsi perus/kansakoulupohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on valtiotieteiden maisteri ja yliopistoon lähti kauppispohjalta, tosin usean työelämässä vietetyn vuoden jälkeen. Tuskin erottui porukasta mitenkään.
Silloin kauppis ei ollut amiksessa vaan opistotasoinen koulutus.
Sisään koulutukseen kuitenkin pääsi perus/kansakoulupohjalta.
- Tässä lienee kyse kielellisestä erosta. Olen ollut huomaavinani, että osa puhuu "kauppiksesta" edelleen tarkoittaen sillä vain ja ainoastaan sillä kauppaopistoa, eli kauppa oppilaitosta. Esimerkiksi Suomen Liikemiesten Kauppaopisto (engl. Helsinki Business College) on Helsingissä toimiva yksityinen kaupallisen alan ammatillinen oppilaitos.
Vastaavasti "kauppiksesta" osa puhuu tarkoittaen sillä Kauppakorkeakoulua, joka on itsenäinen korkeakoulu tai yliopiston tiedekunta, joka keskittyy pääasiassa kauppatieteiden, liiketaloustieteiden ja kansantaloustieteen opetukseen ja tutkimukseen. - Suomessa oli 2000-luvun alkuun saakka kaksi suomenkielistä kauppakorkeakoulua, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Turun kauppakorkeakoulu. Nykyisin Helsingin kauppakorkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa ja Turun kauppakorkeakoulu osa Turun yliopistoa. Vaasan kauppakorkeakoulu laajeni jo aiemmin monialaisemmaksi Vaasan yliopistoksi. Helsingissä toimii edelleen ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan (Hankken).
Kuulijan vastuulla on sitten, että miten tai kuinka hän ymmärtää, kun joku kertoo käyneensä kauppiksen.
Kuriositeetti: Kauppis-Heikki, oik. Heikki Kauppinen (1862–1960), oli suomalainen kirjailija. Vaan kenestä ennätys tuottelias muusikko ja sanoittaja laulaja Kari Peitsamo mahtaa laulaa, kenties tunnetuimmassa kappaleessaan: Kauppaopiston naiset (https://www.youtube.com/watch?v=0OwO_glCwxU)
Vierailija kirjoitti:
Lehdessä on ollut vuoden sisään juttua ainakin 3:sta yo-taustaisesta lääkisopiskelijasta. Yhdellä oli ainakin sähkömiehen tausta.
Olisiko peräti yhteensä kolme haastattelua amistaustaisista yo-opiskelijoista, joista kaksi on käynyt sähköpuolen amiksen ja toinen niistä opiskelee lääkiksessä.
Tiedän yhden, joka haki opettajakorkeaan amiksen jälkeen. Ei päässyt lähellekään pisteissä. Lähti suorittamaan lukiota.
Kiitos kun kysyit. Elämässä sattuu kaikenlaista eivätkä asiat aina mene juuri niinkuin olet suunnitellut. Sairastuin ja jouduin jättämään lukion kesken, ei siis ollut oma valintani. Myöhemmin toivuttuani päätin opiskella kestoltaan lyhyimmän mahdollisen ammattitutkinnon saadakseni korkeakoulukelpoisuuden juurikin siksi, että voin päästä valintakokeen kautta sisään. En halunnut enää tuhlata enempää vuosia elämästäni käymällä lukiota, kun ilmankin pärjään.