Mikä terveydellinen ongelma rasittaa eniten elämääsi?
Kommentit (171)
Vielä ei ole selvinnyt :( jatkuvasti lamaannuttavia kipuja, jotka säteilee alaselästä jalkoihin. Ei siis kykene ollenkaan liikkumaan useampaan tuntiin. Noin 5 vuotta etsitty diagnoosia ties mistä. Lähes työkyvytön olen tätä nykyä, mutta ei oikein madollisuuksia saada tarvittavaa tukea ilman sitä pirun diagnoosia. No, saapahan pötkötellä kaiket päivät, jos ei muuta hyvää tähän keksi :)
Polymyalgia eli monilihastulehdus. Alkoi yhtäkkiä lihasten jäykistymisenä. Aiheuttajaa ei tiedetä. Hoito kestää pitkään. Kortisonilääkitys ja sen ikävät sivuvaikutukset huolestuttavat. Eikä syyttä, on jo ilmennyt kaihi jne.
Jäkitys kirjoitti:
Yläselän massiiviset kivut ja jumit, jotka johtuvat päätetyöskentelystä. Kaikenlaisia ergonomisia apuvälineitä on kokeilu töissä, mutta ei auta. Lomalla selkä on oireeton. Unelmoin taloudellisesta riippumattomuudesta jotta minun ei tarvitsisi enää koskeakaan tietokoneeseen.
Minulla auttoi se, että vaihdoin tuolityypin sellaiseen, jossa on selkänojana vain kapea levy, eikä olkapäille tule sivusuunnassa tukea. Ja sitten kun siinä on kallistus, vaihtelen istuma-asentoa usein. Nojailen taaksepäin näppis polvilla. Jos olen pidempään etukumarassa kädet pöydän varassa, olkapäät jumittavat. Ja puheluita soittaessa usein nousen kävelemään.
Pakko kommentoida että tällä hetkellä olen onnekas, ei mitään sairauksia tai muista terveydellisiä ongelmia..
Persoonallisuushäiriö. Useimmiten elämä ja kaikki kanssakäyminen ihmisten kanssa tuntuu v***n vaikealta.
Mua surettaa eniten äitini sairaus, selkäranka on reuman seurauksena romahtanut. Äiti asuu naapurissa ja autan parhaani mukaan. Tänä kesänä hän ei enää mökillekään oikein pääse kanssani, vaikka on vasta 60+
Itseltä jos pitää mainita, niin likinäköisyys on kovaa luokkaa, vaikka eipä se niin häiritse.
Välilevyn rappeuma ja neuropaattiset kivut sen takia, paniikkikohtaukset.
Jamsemi kirjoitti:
Ahdistuneisuushäiriö
Minulla sama, sekamuotoinen ahdistuneisuushäiriö. Ja siihen lisäksi paniikkikohtaukset. Ai kun elämä helppoa ja mistään ei saa kunnollista apua.
Väsymys, johon ei löydy syytä. Tai ei edes etsitä. Kaikki energia menee töissä, vapaa-aika menee levätessä.
Krooninen masennus, vähäisestäkin stressistä paheneva ahdistuneisuus ja pakko-oireisuus. Pakko-oireet liittyvät pääasiassa itsensä pakonomaiseen tarkkailuun, mutta heti jos elämässä on pientä epätasapainoisuutta tai stressiä niin pakonomaiset tarkastelurutiinit alkavat.. Löytyy myös vaativan persoonallisuushäiriön piirteitä.
Ulospäin tämä ei minusta varsinaisesti näy ja pyrin sitä ihan tiedostomattakin peittelemään. Harmittaa, että olen antanut itsestäni kunnianhimoisen ja tavoitteellisen kuvan ja että olen lähtenyt opiskelemaan yliopistoon, jossa selviän vuosi vuodelta huonommin. Haaveilen, että voisin asua rauhallisessa paikassa maaseudulla, olla luonnon ja yksinkertaisten asioiden ympäröimänä ja tehdä vaikka osa-aikaisesti jotain helppoa työtä.
Hajataitteisuus silmissä ja "laiskan silmän" huomattavasti huonontunut näkö.
Ikivanha polvivamma joka äityy välillä todella pahaksi.
Vierailija kirjoitti:
Somaattisesti refluksi, henkisesti riippuvuus rauhoittavista.
Mistähän nykyään saa rauhoittavia? Itsellä riittää yksi pakkaus vuosikausia. En ota helposti.
Kannattaa lopettaa koska kohta ne kielletään kokonaan, luulen niin.
Itseä stressas kans refluksi, nyt parempi. Rytmihäiriöitä joskus, kolesteroli korkea, mutta lääkkeillä kuris. Väsymys ja saamattomuus ehkä stressaa, jalkakivut.
Reumasta johtuva tulehduksellinen jatkuva kuume ja ahdistuneisuushäiriö.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja astma. Jotain positiivistakin: juuri tänä aamuna mietin, miten 5v sitten tehty FESS-leikkaus paransi elämänlaatua huomattavasti, pääsin eroon 10v kestäneestä ikiflunssasta.
Jumiutuneet hartiat, en enää jaksa laskea vuosia kauanko vaivannut
Reuma - enkä voi syödä sytostaatteja.
Yläselän massiiviset kivut ja jumit, jotka johtuvat päätetyöskentelystä. Kaikenlaisia ergonomisia apuvälineitä on kokeilu töissä, mutta ei auta. Lomalla selkä on oireeton. Unelmoin taloudellisesta riippumattomuudesta jotta minun ei tarvitsisi enää koskeakaan tietokoneeseen.