Mies ei voi olla niin hyvä ystävä naiselle kuin toinen nainen

Höpö höpö. Naiset on niin kaksnaamasia kuspäitä, että pysyn kaukana. Oma mies paras ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Naiset on niin kaksnaamasia kuspäitä, että pysyn kaukana. Oma mies paras ystävä.

Isolla osalla miehistä on taka-ajatuksia kaverinaisten suhteen, ei kannata olla liian luottavainen.

Nojaa. Parhaat ystävät on miehiä, eivätkä he kyllä näe mua naisena. Toki mulla on yks naisystävä jonka kans jutellaan kaikesta. Muunmuassa panoista.

N26

Vierailija kirjoitti:

Nojaa. Parhaat ystävät on miehiä, eivätkä he kyllä näe mua naisena. Toki mulla on yks naisystävä jonka kans jutellaan kaikesta. Muunmuassa panoista.

N26

Pidä varasi, huppelissa saattaa jonkun käsi eksyä sisäreidellesi.

Parhaimmat ystävät mulla on ne miehet, jotka ovat mua panneet (ex-miehet). Vaikka ei ole mitään enää. Kai siinä on joku optio vielä, tiedä häntä. Siis mulla on hyviä naiskavereita, mutta miehiltä saa parhaimman sympatian. Naisilla on jotain pahansuopaisuutta aina siinä, jos toisella menee hyvin, tai huonosti. Kireä hymy.

Nainen

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Naiset on niin kaksnaamasia kuspäitä, että pysyn kaukana. Oma mies paras ystävä.

Pisin ja luotettavin ihmissuhteeni mulla on mieheni kanssa. On rakas, rakastajani ja paras ystävä 23 vuotta.

Yksikään nainen ei ole siihen pystynyt, jossain vaiheessa tulee puukkoa selkään ja reilusti. Äiti ja sisko mukaan luettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Naiset on niin kaksnaamasia kuspäitä, että pysyn kaukana. Oma mies paras ystävä.

Pisin ja luotettavin ihmissuhteeni mulla on mieheni kanssa. On rakas, rakastajani ja paras ystävä 23 vuotta.

Yksikään nainen ei ole siihen pystynyt, jossain vaiheessa tulee puukkoa selkään ja reilusti. Äiti ja sisko mukaan luettuna.

Sama. Yhtäkään luotettavaa naista en ole tavannut. Aina idea on hyväksikäyttää tai kehittää joku draama. Olen karsinut oikeasti naiset elämästäni, ei jaksa eikä pysty. Oma äiti ja anoppi pahimmat, auttaisivat eivätkä heittäisi vettä myllyyn, vaikka noin lasten kanssa, mutta ei, sehän on kivaa nähdä kun toinen nainen mokaa ja voi voi pikkuharmi jos nyt lapsenlapset siinä kärsii, saapahan draamaa ja toinen napautuksen.

Yläasteella ja lukiossa mun parhaat ystävät oli poikia. Oli yksi nainenkin, jonka kanssa tultiin poikkeuksellisen hyvin toimeen. Koin vaan tuohon aikaan parit draamat takana, että jätkien kanssa sitä samaa draamaa ei tule. Miehet sanoo suoraan. Ei selän takana jauhamista ja sitten esittämistä.

Nykyäänkin suurin osa kavereista on miehiä. Omaa miestä ei häiritse yhtään. Onhan hän mut näihin kavereihin tutustuttanut.;D Ja on ymmärtänyt, kun olen kannastani kertonut. Mulla on nykyjään 1 naispuolinen kaveri, jota näen suht usein ja sen puoleen 5 miespuolista.

Että näin.

Toki oma aviomieheni on myös ystäväni, mutta silti eräällä tasolla mulla on vieläkin parempi ystävä, sellainen joka ymmärtää katseesta, jonka kanssa saan olla naiivi maailmanparantaja, jonka kanssa juodaan pussikaljaa rannalla auringonnousuun (jollei olla siinä välissä nukahdettu sylikkäin). No sillä on munat. Mutta ei me panna toisiamme. Vaimokin sillä on. Niinkuin mulla mies. Me ollaan YSTÄVIÄ. Ollaan tutustuttu päiväkodissa 5-vuotiaina, leikitty penskoina yhdessä. Joku vuosi oli toisenlaista, kun tuli tälläiset "poikia yäk" -vuodet, mutta yläasteella yhden aika vakavan tilanteen myötä meistä tuli ihan parhaat ystävykset. Sitä ei vaan voi unohtaa, kun toinen on kantanut romahtaneen omaan kotiinsa ja pitänyt kasassa yön yli, ja sitten vielä jatkossakin tukenut toista. Kuunnellut vaikka keskellä yötä kun möröt hyökkää kimppuun.

Ollaan me teineinä pussattu, mutta molemmat todettiin, että siskot ja veljet ei pussaile.

Elämä kuljetti molemmat omiin suuntiinsa, mutta ystävyys ja yhteys jäi.

Naiset ovat toistaiseksi kolahtaneet henkisellä tasolla mulle miehiä paremmin. He avautuvat, kommentoivat ja keskustelevat kanssani monipuolisemmin. Kaipa se johtuu siitä, että mies ei saisi näyttää minkäänlaisia tunteita ja pelkoja tai leimautuu nössöksi. Toisaalta uskon siihen, että miehenkin kanssa voi kolahtaa, sillä ystävyyteni ei ole kiinni sukupuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteella ja lukiossa mun parhaat ystävät oli poikia. Oli yksi nainenkin, jonka kanssa tultiin poikkeuksellisen hyvin toimeen. Koin vaan tuohon aikaan parit draamat takana, että jätkien kanssa sitä samaa draamaa ei tule. Miehet sanoo suoraan. Ei selän takana jauhamista ja sitten esittämistä.

Mulla taas tulee miesten kanssa draamaa siitä, kun ne useimmiten ihastuu jossain vaiheessa. Naistenkin kanssa tosin joskus tullut jotain samasta syystä, mutta muuten ei.