Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitänyt palstailussa taukoa yli 10 v ja nyt palannut. Olen seurannut joitain ketjuja, mutta sitten yhtäkkiä ketjua ei vaan enää ole. Mistä tämä johtuu? Poistuuko ketjut jos niihin ei kommentoida tiettyyn aikaan?

Ketjut eivät poistu "vanhuuttaan", vaan siksi, että niitä poistatetaan täällä aktiivisesti. Joku siis harmistuu viestin tai ketjun sisällöstä ja ilmoittaa viestin asiattomaksi. Tällä tempulla poistuu pysyvästi joko yksittäisiä viestejä tai koko ketju.

Kiitos vastauksesta. Mutta onpa typerää tuollainen ilmoittelu 🙄 eikö turhan ilmoittelijatkin voisi poistaa.

Sinusta täällä sitten pitäisi antaa olla kaikki ihan sairaat jututkin ja jatkuvat toistuvat spammit? Puhumattakaan seksifilmi avatarista ja muusta törystä.

Välillä katoaa ketjuja ihan ilman järkevältä vaikuttavaa syytä. Monesti niissä on linkkailtu esimerkkinä eri nettikauppojen tuotteita, jolloin ne taidetaan katsoa täällä mainoksiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka nopeasti talo yleensä pitää tyhjätä jos kaupat on tehty? Meillä oli talo ns hiljaisessa myynnissä välittäjällä (ei siis ollut enää ilmoitusta missään sivuilla ja se oli poistettu) ja hän muisti talomme, kun eräät hakivat sellaista taloa. Kuitenkin tähän kaikkeen liittyen oli kiva, että talo meni viimein kaupaksi. Koimme vaan kauheaa painostusta sekä tulevien ostajien, että jopa välittäjän toimesta talon tyhjäyksen suhteen. Emme saaneet kuin noin pari viikkoa aikaa tyhjäykseen. Siinäkin aikana ostaja soitti monta kertaa ja vaati nopeuttamaan muuttoa. Meillä oli vaikea tilanne saada kaikkea pakattua niin nopeasti ja iso talo kyseessä. Toinen meistä vielä asui muualla ja työt yms piti yrittää järjestää. Muuttoautoakaan ei meinannut saada nopeasti. Tuo kaikki oli minusta liikaa ja ostajan painostus. Tuolloin ei siis ollut vielä mitään papereita tehty ja talo oli meidän nimissämme.

Asiaan vaikutti ostajan oman asumiseen liittyvät ongelmat ja sen vuoksi hän kiirehti muuton kanssa. Kuitenkaan emme olleet luvanneet mitään nopeaa talon tyhjäystä. Välittäjä ei ottanut mitään kantaa asiaan ja mieluummin painosti nopeuttamaan sitä kaikkea. Saimme juuri ja juuri kovalla työllä talon kaikkine tavaroineen noin kahdessa viikossa tyhjäksi. Ei ollut edes ketään avuksi ja siivous yms piti tehdä myös. Mietin silti monesti, että olisin perunut kaiken monta kertaa jo. Tuntui kuinka he väkisin pakottivat meidät kiirehtimään, vaikka tiesivät kuinka vaikeaa meidän oli pystyä tekemään kaikki niin nopeasti. Jos olisi ollut muita ostajia niin olisin mieluusti myynyt muille. Mietin vaan muiden kokemuksia asiaan liittyen ja onko muita hoputettu ja painostettu. Mietin, että esim kuukausi olisi hyvä aika tyhjäykseen jos iso talo kyseessä.

Minusta kyllä vastuu oli tässä enemmän teillä, koska tehän itse olitte laittaneet talonne myyntiin ja se oli myynnissä pitkän aikaa , kuten itse kirjoitit "talo meni viimein kaupaksi". Olisitte ihan hyvin voineet alkaa tyhjentämään taloa pikkuhiljaa heti kun sen kerran myyntiin laitoitte.

Lisäksi olisitte voineet etukäteen kertoa välittäjälle, että ostajalle annetaan tiedoksi, että tarvitsette myyntipäivästä tyhjentämiseen ajan, joka oli 1-2 viikkoa enemmän kuin tarvitsitte - silloin teille olisi jäänyt neuvotteluvaraa ja etu teidän puolellanne.

Mutta harvoinpa sitä taloa myy, joten opitte nyt seuraavaa kertaa varten ennakoimaan tämänkin. Jos kovasti haluaa saada myydyksi vaikeasti kaupaksi menevän talon, saattaa joutua tuollaiseen pakkorakoon. Ennakointi ja asioiden miettiminen loppuun asti olisi ollut fiksua. Nyt varmaan teette eri tavalla jos tulee ensi kerta.

Voin vastata tähän. Talo siis oli myynnissä ollut jonkin aikaa. Oli kuitenkin jo otettu pois kuvat sieltä välittäjän sivuilta eli vaan hiljaisessa myynnissä. Lisäksi näytöissä ei käynyt kuin pari katsomassa. Emme siis olleet saaneet mitään "vihjettä" siihen, että talo pitäisi tyhjätä nopeasti. Tämän lisäksi meillä ei ollut edes mitään paikkaa valmiina mihin tavarat viedä. Joku ehkä voi maksaa esim jostain säilytysvarastosta kuukausien ajan lisähintaa, mutta meille se olisi ollut sillä hetkellä liikaa. Olimme jonkin verran silti tyhjänneet etukäteen, mutta asuin itse silloin muualla ja töistä en voinut joustaa niin, että olisin kokoajan voinut olla paikalla.

Samoin kysyn oikeasti pystyykö teistä jokainen sitten tyhjäämään ison talon kahdessa viikossa. Ehkä sitten pystytte. Jokainen kun monesti oikeasti asuu siinä talossa loppuun saakka joten eihän se voi tyhjä valmiiksi olla. Välittäjä ei kysynyt tarkkaan kuinka kauan tarvitsemme aikaa tyhjäykseen. Lisäksi ostajalle oli aluksi kaikki ok. Sitten alkoi se painostus esim jo viikon tyhjäyksen jälkeen. Olimme siis viikon ajan kiireessä tyhjänneet ja toiset soittavat vihaisia puheluita ja painostavat. Eihän sekään ole oikein. Heillä oli vaikeuksia oman asumisensa kanssa, mutta ei sekään oikeuta tuollaiseen. Olivat itse peruneet viime hetkellä yhden talon oston ennen meitä (saimme tietää sen) ja panikoivat sitten meidän talon oston kanssa, kun olivat sitä ennen itse sössineet asumisensa täysin. Välittäjä ei ottanut kantaa asiaan. Silti kuuluuko ostajan edes soitella pitkin iltoja meille. Minusta ei. Kyllä se kaikki on kohtuutonta ja itsellä ei riittäisi pokka tuollaiseen. Toki mehän sen talon myimme. Ehkä se siis oli meidän vikamme, vaikka tuntui kuin meitä olisi ohjailtu ja pakotettu. Meidänhän se talo oli.

Samoin tarkoitat varmaan hyvää. Silti mietin oikeasti mitä olisimme voineet tehdä toisin. Jos viikon jälkeen alkaa jo se painostus. Ei kukaan pysty sitä kaikkea niin nopeasti tekemään. Samoin myynnissä olevissa taloissa nyt tuppaa olemaan ne tavarat paikoillaan. Toki siinä olet oikeassa, että meidän oli pakko se saada myytyä. Tämä olikin ainoa syy myydä heille se talo. Muuten koko homma olisi pistetty poikki jo aikoja sitten. Tähän liittyy vielä muitakin asiottomia ehdotuksia mitä he tekivät, mutta en nyt kirjoita niistä. Talomme oli myös ihan ok kunnossa ja ei siis mikään surkeakuntoinen huono talo yms. Toivon myös, ettei kukaan joudu kokemaan vastaavaa. Itse silti vieläkään myönnä, että asiat menivät oikein ja että meitä kohdeltiin asiallisesti. Toisaalta mitäpä sille voi. Jokainen voi miettiä samalla mikä on oikein. Palvella ostajaa mielin määrin ja kantaa niska limassa tavaraa kuin hullu toisten soitellessa joka ilta painostaen. Niin voisihan se myynnin ja oston toisinkin hoitaa. Hassua sinänsä, kun kirjoitat, että tehkää paremmin ensi kerralla. Olemme tätä ennen jo myyneet toisen talon. Silloin kaikki meni ihan toisin. Ostajat asiallisia ja saimme tarvittavan ajan. Ei ollut painostusta. Kaikesta jäi hyvä kuva. Nyt oli kaikki täysin toisin. Tähän loppuun vielä se, että toisaalta on jopa ikävää myydä ikäville ihmisille.

Yleensä asuntoa/taloa myydessä ilmoitetaan jo myynti-ilmoituksessa, että milloin vapautuu tai ainakin, että sopimuksen mukaan. Ja sitten sovitaan se itselle sopiva aika tai jos ostaja ostaa vain siinä tapauksessa että vapautuu lyhyemmässä ajassa, niin sitten mietitään, miten se saadaan hoidettua siinä ajassa, kuten vaikka muuttoapua palkkaamalla. Jos tietää, että tyhjennykseen menee kuukausi, niin silloin ilmoittaa jo myyntiehdoissa, että vapautuu kuukauden kuluttua.

-ohis-

Jos vaikka taulua ripustaessa iskee naulan sähköjohtoon vahingossa ja tietämättään, voiko siitä tulla sähköpalo vuosien päästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitänyt palstailussa taukoa yli 10 v ja nyt palannut. Olen seurannut joitain ketjuja, mutta sitten yhtäkkiä ketjua ei vaan enää ole. Mistä tämä johtuu? Poistuuko ketjut jos niihin ei kommentoida tiettyyn aikaan?

Ketjut eivät poistu "vanhuuttaan", vaan siksi, että niitä poistatetaan täällä aktiivisesti. Joku siis harmistuu viestin tai ketjun sisällöstä ja ilmoittaa viestin asiattomaksi. Tällä tempulla poistuu pysyvästi joko yksittäisiä viestejä tai koko ketju.

Kiitos vastauksesta. Mutta onpa typerää tuollainen ilmoittelu 🙄 eikö turhan ilmoittelijatkin voisi poistaa.

Keskustelupalstalla on säännöt, joten moderaattorit poistavat viestejä tai viestiketjuja, jos siellä joku alkaa kommentoida sääntöjen vastaisesti.

Toinen keskustelija voi ilmoittaa viestin asiattomaksi, jollain syyllä. Moderaattorit ilmeisesti sitten tekevät päätöksen rikkooko viesti sääntöjä yms.

Luulen että kokonaiset viestiketjut poistuvat siksi, että ketjuun pureutuu trolli, joka jatkuvasti tekee asiattomia viestejä sinne.

Tämä on mahdollista ja aika todennäköistäkin monessa tilanteessa, mutta joskus olen nähnyt ketjuja poistuvan niin nopeasti, ettei sinne ehdi tulla yhtään trolliviestiä, ja silti koko ketju katoaa sekunneissa. Usein aihe on joku sellainen, josta joku triggeröityy välittömästi, mutta monesti ihan viattomankin oloisia ketjuja poistuu salamavauhdilla.

Itse ilmoitan asiattomaksi vain selkeitä spämmejä, kuten näitä rahka ja eläkeläinen- tai poikalapsi -ketjuja. En koskaan sellaisia, joiden aiheesta olen eri mieltä.

1)Voiko sosiaalityötä tehdä joustavasti esimerkiksi 20% työajasta, eli yhden päivän viikossa, vai annetaanko virat vain sellaisille jotka voi tehdä 100%?

2)Voiko sosiaalityöntekijät tehdä vuokrafirmojen kautta keikkaa samalla tavalla kuin esim sairanhoitajat, vai onko siinäkin joku rajoitus, että pitää olla viranhaltija voidakseen kirjoittaa lausuntoja tms?

Vierailija kirjoitti:

Jos olisi vaaka, jonka toiseen kuppiin laitettaisiin kaikki rahat, joita ihmiset ovat epärehellisin keinoin saaneet itselleen erilaisina tukina, ja toiseen kuppiin varallisuus, jotka ns. varakkaat ja hyvätuloiset ovat saaneet rikollisin tai vähintään kyseenalaisin keinoin, kumpaan suuntaan vaaka kallistuisi?

Kysymykseen ei ole yhtä yksiselitteistä vastausta, koska:

1) se voi riippua siitä, tarkastellaanko asiaa Suomen tasolla vai koko maailman tasolla. Suomalainen työmarkkinatuelle pudonnut pitkäaikaistyötön kuuluu suurituloisimpaan viiteentoista prosenttiin maapallon asukkaista.

2) se voi riippua siitä, mihin kohtaan "varakkaiden ja hyvätuloisten" raja vedetään sen jälkeen, kun kysymykseen 1) on vastattu.

3) esimerkiksi osa yritystuista voidaan tarkastelutavasta riippuen luokitella joko lokeroon "rahat, joita ihmiset ovat epärehellisin keinoin saaneet itselleen erilaisina tukina" tai lokeroon "varallisuus, jotka ns. varakkaat ja hyvätuloiset ovat saaneet rikollisin tai vähintään kyseenalaisin keinoin".

4) kyseenalaisuus ja epärehellisyys ovat tulkinnanvaraisia käsitteitä. Kysymyksestä 3) vielä jatkaakseni, onko esimerkiksi yritystuki, jonka myöntäminen on perusteltu muodollisesti pätevällä argumentilla, jota kuitenkin on sovellettu enemmän tai vähemmän tarkoitushakuisesti, "saatu epärehellisin keinoin"?

Jos puhe on Kelan yms. myöntämien sosiaalitukien väärinkäytöstä Suomessa, se on kaikkien tutkimusten mukaan hyvin pientä, asian julkisessa keskustelussa jatkuvasti saamaan huomioon nähden itse asiassa minimaalisen pientä. Tukia luonnehtii päinvastoin lähinnä alikäyttö: ihmiset eivät hae niitä, koska eivät kehtaa tai eivät tiedä, että olisivat niihin oikeutettuja.

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka taulua ripustaessa iskee naulan sähköjohtoon vahingossa ja tietämättään, voiko siitä tulla sähköpalo vuosien päästä?

Kyllä siitä voi tulipalokin tulla kun oikein huono tuuri on ja vuotovirta hiillyttää rakenteita.

Usein käy niin, että vasta aikojen päästä johdot menee oikosulkuun, jolloin johdonsuojakytkin laukeaa tai perinteinen tulppasulake palaa (katkaisee virran) tai syntyy vuotovirta, joka laulaisee vikavirtasuojan. Esim. verkosta vaikkapa salaman aiheuttama ylijännitepiikki on lopullinen niitti ja läpäisee ohentuneen eristeen laukoen suojat.

Ja sitten ehkä ikävin vaihtoehto, naulan tai ruuvin kannassa on jännite ja siihen koskeva saa sähköiskun. Kaverin lapsi alkoi usein portaissa kontatessaan itkemään hysteerisesti. Lopulta syy selvisi kun portaita kostealla rätillä mopatessa siivooja sai sähköiskun. Yksi portaiden kiinnitysruuvi oli läpäissyt sähköjohdon ja ruuvin kannassa oli täys jännite. Talo oli sen verran vanha ettei vikavirtasuojia ollut. Toki uusissakin taloissa on seinien sisässä johtoja, jotka eivät ole vikavirtasuojan suojaamia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka taulua ripustaessa iskee naulan sähköjohtoon vahingossa ja tietämättään, voiko siitä tulla sähköpalo vuosien päästä?

Kyllä siitä voi tulipalokin tulla kun oikein huono tuuri on ja vuotovirta hiillyttää rakenteita.

Usein käy niin, että vasta aikojen päästä johdot menee oikosulkuun, jolloin johdonsuojakytkin laukeaa tai perinteinen tulppasulake palaa (katkaisee virran) tai syntyy vuotovirta, joka laulaisee vikavirtasuojan. Esim. verkosta vaikkapa salaman aiheuttama ylijännitepiikki on lopullinen niitti ja läpäisee ohentuneen eristeen laukoen suojat.

Ja sitten ehkä ikävin vaihtoehto, naulan tai ruuvin kannassa on jännite ja siihen koskeva saa sähköiskun. Kaverin lapsi alkoi usein portaissa kontatessaan itkemään hysteerisesti. Lopulta syy selvisi kun portaita kostealla rätillä mopatessa siivooja sai sähköiskun. Yksi portaiden kiinnitysruuvi oli läpäissyt sähköjohdon ja ruuvin kannassa oli täys jännite. Talo oli sen verran vanha ettei vikavirtasuojia ollut. Toki uusissakin taloissa on seinien sisässä johtoja, jotka eivät ole vikavirtasuojan suojaamia.

Mitä pitäisi tehdä, jos epäilee naulan tai taulukoukun olevan sähköjohtojen kannalta epäsuotuisassa paikassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka taulua ripustaessa iskee naulan sähköjohtoon vahingossa ja tietämättään, voiko siitä tulla sähköpalo vuosien päästä?

Kyllä siitä voi tulipalokin tulla kun oikein huono tuuri on ja vuotovirta hiillyttää rakenteita.

Usein käy niin, että vasta aikojen päästä johdot menee oikosulkuun, jolloin johdonsuojakytkin laukeaa tai perinteinen tulppasulake palaa (katkaisee virran) tai syntyy vuotovirta, joka laulaisee vikavirtasuojan. Esim. verkosta vaikkapa salaman aiheuttama ylijännitepiikki on lopullinen niitti ja läpäisee ohentuneen eristeen laukoen suojat.

Ja sitten ehkä ikävin vaihtoehto, naulan tai ruuvin kannassa on jännite ja siihen koskeva saa sähköiskun. Kaverin lapsi alkoi usein portaissa kontatessaan itkemään hysteerisesti. Lopulta syy selvisi kun portaita kostealla rätillä mopatessa siivooja sai sähköiskun. Yksi portaiden kiinnitysruuvi oli läpäissyt sähköjohdon ja ruuvin kannassa oli täys jännite. Talo oli sen verran vanha ettei vikavirtasuojia ollut. Toki uusissakin taloissa on seinien sisässä johtoja, jotka eivät ole vikavirtasuojan suojaamia.

Mitä pitäisi tehdä, jos epäilee naulan tai taulukoukun olevan sähköjohtojen kannalta epäsuotuisassa paikassa?

Sähkön kannalta epäsuotuisa paikka taulukoukulle on se, kun taulukoukun kiinnitysruuvi tai naula läpäisee sähköjohdon. Johdon vieressä se voi ja saa olla, se ei aiheuta vaaraa.

Koukkua kiinnitettäessä olis hyvä tutkia onko juuri sillä kohdalla sähköjohtoa. Erilaisia tutkia ja koestimia voi ostaa muutamalla kympillä. Ei ne kovin luotettavia kyllä ole mutta jotain vihjettä niistä voi saada.

Ilman tutkaa kannattaa tsekata mitä pistorasioita, valokytkimiä tai muita rasioita on suotaan koukkupaikan ylä tai alapuolella. Useimmiten johdot menee suoraan ylös kattoon tai alas lattiaan. Myös vaakasuora johto kahden rasian välillä voi olla, mutta harvoinpa sellaisia on ripustuskorkeudella.

Sähkökeskuksen/mittaritaulun lähellä on oltava erityisen varovainen, koska siinä johtoja menee joka suuntaan.

Useimmiten ihmiset luottaa tuuriin.

Tuuria voit maksimoida niin että et käytä liian pitkiä nauloja tai ruuveja. Kipsilevyseinään varovasti juuri levyn läpäise reikä, siihen kipsilevykiinnike js sopiva ruuvi.

Jos koukku on jo seinässä etkä ole saanut taulukoukusta tai taulusta iskua ja sähköt toimii normaalisti, niin nuku yösi rauhassa. Ei kannata olla hysteerinen.

Jos vielä kuitenkin epäilyttää, niin osta muutamalla kympillä koestuskynä, joka näyttää jännitteen ilman galvaanista kontaktia jo muutaman sentin etäisyydeltä ja myös seinäpintojen läpi.

Mutta jos ei ole mitään millä kokeilla, niin sipaise koukkua rystysillä. Jos ei tunnu mitään niin kaikki ok. Vähän voi säväyttää mutta ei siihen kuole kuivilla lattiapinnoilla kunhan et samalla nojaa, tiskipöytään, jääkaapin oveen, patteriin tai muuhun maadoitettuun metalliseen sähkölaitteeseen. (Tää ei sitten ole virallisten suositusten mukainen ohje).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka taulua ripustaessa iskee naulan sähköjohtoon vahingossa ja tietämättään, voiko siitä tulla sähköpalo vuosien päästä?

Kyllä siitä voi tulipalokin tulla kun oikein huono tuuri on ja vuotovirta hiillyttää rakenteita.

Usein käy niin, että vasta aikojen päästä johdot menee oikosulkuun, jolloin johdonsuojakytkin laukeaa tai perinteinen tulppasulake palaa (katkaisee virran) tai syntyy vuotovirta, joka laulaisee vikavirtasuojan. Esim. verkosta vaikkapa salaman aiheuttama ylijännitepiikki on lopullinen niitti ja läpäisee ohentuneen eristeen laukoen suojat.

Ja sitten ehkä ikävin vaihtoehto, naulan tai ruuvin kannassa on jännite ja siihen koskeva saa sähköiskun. Kaverin lapsi alkoi usein portaissa kontatessaan itkemään hysteerisesti. Lopulta syy selvisi kun portaita kostealla rätillä mopatessa siivooja sai sähköiskun. Yksi portaiden kiinnitysruuvi oli läpäissyt sähköjohdon ja ruuvin kannassa oli täys jännite. Talo oli sen verran vanha ettei vikavirtasuojia ollut. Toki uusissakin taloissa on seinien sisässä johtoja, jotka eivät ole vikavirtasuojan suojaamia.

Mitä pitäisi tehdä, jos epäilee naulan tai taulukoukun olevan sähköjohtojen kannalta epäsuotuisassa paikassa?

Sähkön kannalta epäsuotuisa paikka taulukoukulle on se, kun taulukoukun kiinnitysruuvi tai naula läpäisee sähköjohdon. Johdon vieressä se voi ja saa olla, se ei aiheuta vaaraa.

Koukkua kiinnitettäessä olis hyvä tutkia onko juuri sillä kohdalla sähköjohtoa. Erilaisia tutkia ja koestimia voi ostaa muutamalla kympillä. Ei ne kovin luotettavia kyllä ole mutta jotain vihjettä niistä voi saada.

Ilman tutkaa kannattaa tsekata mitä pistorasioita, valokytkimiä tai muita rasioita on suotaan koukkupaikan ylä tai alapuolella. Useimmiten johdot menee suoraan ylös kattoon tai alas lattiaan. Myös vaakasuora johto kahden rasian välillä voi olla, mutta harvoinpa sellaisia on ripustuskorkeudella.

Sähkökeskuksen/mittaritaulun lähellä on oltava erityisen varovainen, koska siinä johtoja menee joka suuntaan.

Useimmiten ihmiset luottaa tuuriin.

Tuuria voit maksimoida niin että et käytä liian pitkiä nauloja tai ruuveja. Kipsilevyseinään varovasti juuri levyn läpäise reikä, siihen kipsilevykiinnike js sopiva ruuvi.

Jos koukku on jo seinässä etkä ole saanut taulukoukusta tai taulusta iskua ja sähköt toimii normaalisti, niin nuku yösi rauhassa. Ei kannata olla hysteerinen.

Jos vielä kuitenkin epäilyttää, niin osta muutamalla kympillä koestuskynä, joka näyttää jännitteen ilman galvaanista kontaktia jo muutaman sentin etäisyydeltä ja myös seinäpintojen läpi.

Mutta jos ei ole mitään millä kokeilla, niin sipaise koukkua rystysillä. Jos ei tunnu mitään niin kaikki ok. Vähän voi säväyttää mutta ei siihen kuole kuivilla lattiapinnoilla kunhan et samalla nojaa, tiskipöytään, jääkaapin oveen, patteriin tai muuhun maadoitettuun metalliseen sähkölaitteeseen. (Tää ei sitten ole virallisten suositusten mukainen ohje).

Laatta ja betonilattoilla (mm. kylppärit yms. tilat) tuo viimeisin kantsii jättää väliin. Saattaa kirpaista enemmän.

Vierailija kirjoitti:

kynsien ihailija kirjoitti:

Tein toissa päivänä sellaisen asian, jota en ole koskaan aiemmin uskaltanut tehdä. Ravintolan kassalla ei ollut ruuhkaa, joten maksettuani kehuin kauniskyntisen kassatädin vaaleanpunaisia kynsiä kauniin värisiksi. Hän hymyili vienosti, katseli hieman käsiään ja vaikutti ihan ilahtuneelta. Se tuntui todella kivalta. Jälkikäteen kuitenkin mietin, oliko lopulta tilanne kuitenkin vain pelkästään vaivaannuttava. Itse olen sosiaalisissa tilanteissa todella kömpelö enkä oikein osaa "lukea" ihmisten reaktioita.

Pienet kivat kehut on mukava teko ja niistä tulee usein ihmisille hyvä mieli. Itse sain vuosia sitten tuntemattomalta kehuja paidastani ja sen jälkeen tuli hyvä mieli joka kerran kun puin paidan päälle.

Minusta teit ihan oikein, eikä kassakaan vaikuttanut vaivaantuneelta, eikö niin?. Kerran valintamyymälän kassa kehaisi silmälasinkehyksiäni ja se oli minusta mukavaa (olihan ne pokat nätit, vaikka ei minulla niiden suhteen ollut muuta ansiota, kuin kaivaa kuvetta). Mutta kivaa se oli silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä nimellä kutsutaan niitä 90-luvun(?) verhoja, jotka mm. Beethoven 2:ssa oli sen ilkeen muijan kodissa, sellaiset vaaleat kapeat suikaleet. Nykyään näkee enää tilitoimistoissa.

lamelliverhot?

Lamellikaihtimet. Vanhastaan niitä on käytetty julkisissa tiloissa ja toimistoissa. Tuossa linkki yhden valmistajan kuvaan, ehkä siitä selviää rakenne.

https://de.cdn-website.com/42cbe691e3444fd2a702bdde855d7427/files/uploa…

Miten Kekkonen pystyi olemaan niin kauan aikaa Suomen presidenttinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka taulua ripustaessa iskee naulan sähköjohtoon vahingossa ja tietämättään, voiko siitä tulla sähköpalo vuosien päästä?

Kyllä siitä voi tulipalokin tulla kun oikein huono tuuri on ja vuotovirta hiillyttää rakenteita.

Usein käy niin, että vasta aikojen päästä johdot menee oikosulkuun, jolloin johdonsuojakytkin laukeaa tai perinteinen tulppasulake palaa (katkaisee virran) tai syntyy vuotovirta, joka laulaisee vikavirtasuojan. Esim. verkosta vaikkapa salaman aiheuttama ylijännitepiikki on lopullinen niitti ja läpäisee ohentuneen eristeen laukoen suojat.

Ja sitten ehkä ikävin vaihtoehto, naulan tai ruuvin kannassa on jännite ja siihen koskeva saa sähköiskun. Kaverin lapsi alkoi usein portaissa kontatessaan itkemään hysteerisesti. Lopulta syy selvisi kun portaita kostealla rätillä mopatessa siivooja sai sähköiskun. Yksi portaiden kiinnitysruuvi oli läpäissyt sähköjohdon ja ruuvin kannassa oli täys jännite. Talo oli sen verran vanha ettei vikavirtasuojia ollut. Toki uusissakin taloissa on seinien sisässä johtoja, jotka eivät ole vikavirtasuojan suojaamia.

Mitä pitäisi tehdä, jos epäilee naulan tai taulukoukun olevan sähköjohtojen kannalta epäsuotuisassa paikassa?

Sähkön kannalta epäsuotuisa paikka taulukoukulle on se, kun taulukoukun kiinnitysruuvi tai naula läpäisee sähköjohdon. Johdon vieressä se voi ja saa olla, se ei aiheuta vaaraa.

Koukkua kiinnitettäessä olis hyvä tutkia onko juuri sillä kohdalla sähköjohtoa. Erilaisia tutkia ja koestimia voi ostaa muutamalla kympillä. Ei ne kovin luotettavia kyllä ole mutta jotain vihjettä niistä voi saada.

Ilman tutkaa kannattaa tsekata mitä pistorasioita, valokytkimiä tai muita rasioita on suotaan koukkupaikan ylä tai alapuolella. Useimmiten johdot menee suoraan ylös kattoon tai alas lattiaan. Myös vaakasuora johto kahden rasian välillä voi olla, mutta harvoinpa sellaisia on ripustuskorkeudella.

Sähkökeskuksen/mittaritaulun lähellä on oltava erityisen varovainen, koska siinä johtoja menee joka suuntaan.

Useimmiten ihmiset luottaa tuuriin.

Tuuria voit maksimoida niin että et käytä liian pitkiä nauloja tai ruuveja. Kipsilevyseinään varovasti juuri levyn läpäise reikä, siihen kipsilevykiinnike js sopiva ruuvi.

Jos koukku on jo seinässä etkä ole saanut taulukoukusta tai taulusta iskua ja sähköt toimii normaalisti, niin nuku yösi rauhassa. Ei kannata olla hysteerinen.

Jos vielä kuitenkin epäilyttää, niin osta muutamalla kympillä koestuskynä, joka näyttää jännitteen ilman galvaanista kontaktia jo muutaman sentin etäisyydeltä ja myös seinäpintojen läpi.

Mutta jos ei ole mitään millä kokeilla, niin sipaise koukkua rystysillä. Jos ei tunnu mitään niin kaikki ok. Vähän voi säväyttää mutta ei siihen kuole kuivilla lattiapinnoilla kunhan et samalla nojaa, tiskipöytään, jääkaapin oveen, patteriin tai muuhun maadoitettuun metalliseen sähkölaitteeseen. (Tää ei sitten ole virallisten suositusten mukainen ohje).

Yhdellä kaverillani on sulaketaulun alapuolella vaikka mitä peiliä, taulua ja härpäkettä ripustettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka taulua ripustaessa iskee naulan sähköjohtoon vahingossa ja tietämättään, voiko siitä tulla sähköpalo vuosien päästä?

Kyllä siitä voi tulipalokin tulla kun oikein huono tuuri on ja vuotovirta hiillyttää rakenteita.

Usein käy niin, että vasta aikojen päästä johdot menee oikosulkuun, jolloin johdonsuojakytkin laukeaa tai perinteinen tulppasulake palaa (katkaisee virran) tai syntyy vuotovirta, joka laulaisee vikavirtasuojan. Esim. verkosta vaikkapa salaman aiheuttama ylijännitepiikki on lopullinen niitti ja läpäisee ohentuneen eristeen laukoen suojat.

Ja sitten ehkä ikävin vaihtoehto, naulan tai ruuvin kannassa on jännite ja siihen koskeva saa sähköiskun. Kaverin lapsi alkoi usein portaissa kontatessaan itkemään hysteerisesti. Lopulta syy selvisi kun portaita kostealla rätillä mopatessa siivooja sai sähköiskun. Yksi portaiden kiinnitysruuvi oli läpäissyt sähköjohdon ja ruuvin kannassa oli täys jännite. Talo oli sen verran vanha ettei vikavirtasuojia ollut. Toki uusissakin taloissa on seinien sisässä johtoja, jotka eivät ole vikavirtasuojan suojaamia.

Mitä pitäisi tehdä, jos epäilee naulan tai taulukoukun olevan sähköjohtojen kannalta epäsuotuisassa paikassa?

Sähkön kannalta epäsuotuisa paikka taulukoukulle on se, kun taulukoukun kiinnitysruuvi tai naula läpäisee sähköjohdon. Johdon vieressä se voi ja saa olla, se ei aiheuta vaaraa.

Koukkua kiinnitettäessä olis hyvä tutkia onko juuri sillä kohdalla sähköjohtoa. Erilaisia tutkia ja koestimia voi ostaa muutamalla kympillä. Ei ne kovin luotettavia kyllä ole mutta jotain vihjettä niistä voi saada.

Ilman tutkaa kannattaa tsekata mitä pistorasioita, valokytkimiä tai muita rasioita on suotaan koukkupaikan ylä tai alapuolella. Useimmiten johdot menee suoraan ylös kattoon tai alas lattiaan. Myös vaakasuora johto kahden rasian välillä voi olla, mutta harvoinpa sellaisia on ripustuskorkeudella.

Sähkökeskuksen/mittaritaulun lähellä on oltava erityisen varovainen, koska siinä johtoja menee joka suuntaan.

Useimmiten ihmiset luottaa tuuriin.

Tuuria voit maksimoida niin että et käytä liian pitkiä nauloja tai ruuveja. Kipsilevyseinään varovasti juuri levyn läpäise reikä, siihen kipsilevykiinnike js sopiva ruuvi.

Jos koukku on jo seinässä etkä ole saanut taulukoukusta tai taulusta iskua ja sähköt toimii normaalisti, niin nuku yösi rauhassa. Ei kannata olla hysteerinen.

Jos vielä kuitenkin epäilyttää, niin osta muutamalla kympillä koestuskynä, joka näyttää jännitteen ilman galvaanista kontaktia jo muutaman sentin etäisyydeltä ja myös seinäpintojen läpi.

Mutta jos ei ole mitään millä kokeilla, niin sipaise koukkua rystysillä. Jos ei tunnu mitään niin kaikki ok. Vähän voi säväyttää mutta ei siihen kuole kuivilla lattiapinnoilla kunhan et samalla nojaa, tiskipöytään, jääkaapin oveen, patteriin tai muuhun maadoitettuun metalliseen sähkölaitteeseen. (Tää ei sitten ole virallisten suositusten mukainen ohje).

Yhdellä kaverillani on sulaketaulun alapuolella vaikka mitä peiliä, taulua ja härpäkettä ripustettuna.

Hän on ilmeisesti ollut varovainen kiinnityksessä. Ei niitä ripustamisia missään ole siihen kielletty, vaikka riski johtoon osumiseen onkin suurempi kuin muualla. Paljonhan se riippuu siitäkin, etä miten syvällä pinnasta johdot kulkevat ( siksi ei ylipitkiä ruuveja ja nauloja.) Uppokeskuksen tapauksessa ehkä syvemmällä kuin pintaan asennetun keskuksen tapauksessa. Mutta eipä sitä asukas voi varmasti tietää.

Samahan se on vesiputkien kanssa. Molempiin osutaan silloin tällöin.

Miksi incelit lukee mangaa ja katsoo animea?

Onko 1970-luvun kerrostaloissa sähköjohdot laitettu jonkinlaisten putkien sisään?

Vierailija kirjoitti:

Onko 1970-luvun kerrostaloissa sähköjohdot laitettu jonkinlaisten putkien sisään?

On. Mutta putken läpikin voi porata tai naulata.

Putketon asennus voi joissain tilanteissa olla parempi kuin putkellinen, sillä oikein asennettuna johto voi siirtyä naulan, ruuvin tai poran tieltä, toisin kuin jäykkä putki. Ainakin teoriassa.

Vierailija kirjoitti:

Kun te akateemiset olette tunnetusti analyyttisiä, niin selittäiskö mulle joku konkreettisemmin miten se analyyttinen ajattelu sitten tapahtuu? Onko kyse vain siitä, että asiaa lähestytään mahdollisimman monesta/tarkoituksenmukaisesta näkökulmasta vai jotain vielä muuta?

Tätä kysyn tosissani. Olen ymmärtänyt, että vain akateemisesti koulutettu kykenee tämän kaltaiseen ajatteluun ja olisi kiinnostavaa tietää millaista tuo analyyttinen lähestyminen voi olla.

No konkreettinen esimerkki riippuu vähän asiayhteydestä, mutta itse omassa työssä teen suunnitelman analyysista jo etukäteen ennen tutkimusta jossa kerään aineiston, jotta tiedän miksi käytän tiettyjä metodeja ja miten voin aineistoa hyödyntää ja millaista lopputulosta voisi olla odotettavissa (hypoteesi). Sekä pidän mielessä kohdeyleisön joille tuloksia esittelen ja millaista lähestymiskulmaa he arvostavat ja valitsen metodit ja tekniikat senkin mukaan. Ja mietin jatkuvuutta ja vertailukelpoisuutta ja millainen kokonaisuus tutkimusaineistoista rakentuu ajan kanssa. Kontekstini ei sinänsä ole akateeminen, vaan yritysmaailmasta. Arkielämän esimerkki voisi olla vaikka miten suhtautuu rahaan, että sijaan että ajattelee vaan että ei mulla ole tuollaiseen varaa miettii miten asia voisi olla mahdollinen, tekee laskelmia eri vaihtoehdoista ja lähtee toteuttamaan suunnitelmaa.

Suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä, viitseliäisyyttä tarkistaa yksityiskohtia, kykyä hahmottaa kokonaiskuva ja nähdä vertailla vaihtoehtoja, sitä esimerkiksi on minun mielestä analyyttisyys.

Vierailija kirjoitti:

Miksi incelit lukee mangaa ja katsoo animea?

Tuskinpa monikaan heistä tekee näin. Eiköhän he enimmäkseen kato pornoa.