Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani sanoo melkein aina, jos puhun jostain kauan sitten tapahtuneesta, että pitäisi elää hetkessä ja tätä päivää. Joka päivähän joku jossain puhuu jostakin menneestä tapahtumasta. Milloin menneestä tapahtumasta puhuminen on sitten takertumista ja milloin ei? Kyllä mielestäni osaan elää myös tätä päivää mutta minusta tuollainen menneestä puhuminen tuo myös jonkinlaista turvallisuuden tunnetta. Tänään sitä paitsi puhuin menneestä tapahtumasta, jonka tiedän tapahtuneen, mutta jota itse en muista ja kun minulle kerrottiin siitä aikoinaan, siitä oli varmasti jo muutama vuosi. Tapaus oli sellainen, joka on jäänyt mieleen siksi, koska siinä olisi voinut käydä huonosti, mutta onneksi ei käynyt.

Yleensä jos jatkuvasti muistelee menneitä negatiivisessa mielessä rasittaa se muita. Negatiivisesti joko muistelemalla miten ennen oli paremmin ja nyt huonosti. Tai muistelemalla menneisyydessä tapahtuneita pahoja tapahtumia, kuten sairauksia, onnettomuuksia, menetettyjä rakkauksia, kiusaamista jne.

Yksittäisen ihmisen kohdalla voi olla, että tapahtuma oli hänelle traumaattinen, jonka vuoksi ei halua sitä muistella. Mutta jos monet ihmiset seurassasi yrittävät ohjata keskustelun pois menneistä tai välttelevät aihetta, niin kannattaa miettiä omaa käytöstä. Kannattaa myös miettiä puhutko enemmän nykypäivästä kuin menneestä. Ja vatvotko jatkuvasti samoja tapahtumia vai kerrotko hyviä juttuja? hyvä juttu voi olla surullinen, jännittävä tai koskettavakin, mutta liittyy jotenkin keskusteluun tai on luonnollinen tapa aloittaa keskustelu (tyyliin: näin sellaisen koiran, josta tuli mieleen meidän mustin hassu tapa...).

Paljonko kilosta porkkanoita tulee mehua näillä kotilaitteilla, ja onko laitteissa eroa mehun määrän suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani sanoo melkein aina, jos puhun jostain kauan sitten tapahtuneesta, että pitäisi elää hetkessä ja tätä päivää. Joka päivähän joku jossain puhuu jostakin menneestä tapahtumasta. Milloin menneestä tapahtumasta puhuminen on sitten takertumista ja milloin ei? Kyllä mielestäni osaan elää myös tätä päivää mutta minusta tuollainen menneestä puhuminen tuo myös jonkinlaista turvallisuuden tunnetta. Tänään sitä paitsi puhuin menneestä tapahtumasta, jonka tiedän tapahtuneen, mutta jota itse en muista ja kun minulle kerrottiin siitä aikoinaan, siitä oli varmasti jo muutama vuosi. Tapaus oli sellainen, joka on jäänyt mieleen siksi, koska siinä olisi voinut käydä huonosti, mutta onneksi ei käynyt.

Kokemukseni mukaan näitä menneiden muisteluja ja tapahtumia kieltävä ja halveksiva on useimmiten sellainen, joka itse on käyttäytynyt erittäin huonosti jollakin tapaa, eikä siksi millään muotoa halua tulla omista tekosistaan muistutetuksi. Sellainen, jonka mielestä mistään ei koskaan saa kukaan muu loukkaantua vaikka toinen olisi sanonut tai tehnyt mitä ikävää. Onhan silloin mukavinta vain jutella nykypäivästä.

Jos menee kosmetologille brassivahaukseen, käytetäänkö siinä jotain suojaa, ettei kaikki näy? Kun varmaan tarttee ottaa muualtakin kuin edestä, ainakin mulla tarttis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko kuninkaan äitipuolella yleisesti millainen asema hovissa uuden kuninkaan kruunajaisten jälkeen? 

Riippuu täysin mistä maasta, kulttuurista ja aikakaudesta on kyse. Usein saattaa olla eroja myös ihan henkilöstä yms, johtuen.

Kysymyksesi on myös aika epäselvä sen suhteen että mitä tarkoitat "kuninkaan äitipuolella". Oletamme siis että kyse olisi siitä että kuninkaalla on poika, joka on kruununprinssi. Prinssin äiti, kuningatar on kuollut. Kuningas menee uusiin naimisiin ja prinssi saa äitipuolen. Kun kuningas kuolee, kruunuprinssi kruunataan uudeksi kuninkaaksi. Hänen äitipuolensa on tuossa vaiheessa siis leski.

Yleistäen voisi olettaa että tärkein seikka on se oliko äitipuoli kruunattu ennen leskeksi tuloaan kuningattareksi vai ei. Koska jos oli kruunattu, sitten hänen roolinsa on leskikuningatar.

Leskikuningattarilla on edelleen ollut merkittävä rooli kuningaskunnissa tai keisarikunnissa. Se, onko uuden kuninkaan biologinen äiti, ei ole merkitystä, vaan sillä onko kruunattu kuningatar. Hän siis edelleen nauttii leskenä samoja oikeuksia kuin kuningattarena. Tilanteesta riippuen siis on saattanut käyttää valtaakin. Kuningattaren roolithan vaihtelevat nekin: onko kyseessä hallitseva kuningatar vai kuninkaan puoliso. Joissain tapauksissa leskikuningatar on voinut omaksua hallitsevan kuningattaren roolin oltuaan kuninkaan puoliso-kuningatar, esim. jos uusi kruunattu kuningas onkin lapsi tai melko nuori.

On myös hyvä muistaa,että kumpi puolisoista on hallitsija. Englannissa tai Iso-Britanniassa Elisabeth II on hallitsija ja hän on kuningatar,mutta puoliso Philip on prinssi. Ei siis kuningas. Ruotsissa taas Kaarle Kustaa on hallitsija ja hän on kuningas. Silvia hänen puolisonsa ja on kuningatar.  Nainen on siis kuningatar,olipa hallitsija tai hallitsijan puoliso,mutta miespuolisen arvonimi vaihtelee, onko hallitsija vai hallitsijan puoliso....

Kuten edellä sanottiin: "Kuningattaren roolithan vaihtelevat nekin: onko kyseessä hallitseva kuningatar vai kuninkaan puoliso."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako huuliherpesrakkulan uudestaan nopeammin, jos sen parannuttua käyttää samaa hammasharjaa tai huulirasvapuikkoa? Vai kannattaisiko ne vaihtaa?

Herpesvirus on sinulla pysyvästi, kun olet sen kerran saanut, joten se saattaa aika ajoin näkyä rakkulana huulessa. Miksi se yhtäkkiä pamahtaa päälle, sitä ei tiedetä tarkkaan. Huulirasva ei sitä uudestaan siis aiheuta.

Huulirasva ja mahdollinen muu suun alueen kosmetiikka yms. kannattaa kuitenkin vaihtaa rakkulan parannuttua, koska voit tulehduduttaa silmäsi tai alapääsi, jos käyt samoilla sormilla koskemaan saastuneeseen huulirasvaan ja sitten silmään tai vesirajaan. Tai jos lainaat huulirasvaasi jollekin kaverillesi, hän voi saada herpeksen.

Eli kannattaa vaihtaa, mutta eri syystä kuin uumoilit!

Miten voi olla mahdollista ettei minulla ole herpesvirusta? Nuorena seurustelin pojan kanssa, joka kai oli käynyt vieraissa ja sai huulirakkulan joka aika ajoin oireili. Me suudeltiin, ja ....Olin niin tyhmä kai etten tajunnut että se on herpesrakkula. No onneksi erottiin muista syistä. Kaiken jären mukaan minun olisi pitänyt saada se myös, mutta ei ole. Miksi?

Mistä tiedät ettet ole saanut herpesvirusta? Oletko käynyt testeissä? Osahan ei oireile, mutta sairastaa virusta silti ja voi tarttuttaa sen eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Pystyisikö sipuleja kasvattamaan ympäri vuoden kotioloissa niin että olisi aina mahdollista käyttää "kevätsipuli"-vaiheessa olevia sipuleja ruoanlaitossa?

Kevätsipuli on oma sipulilajikkeensa, ei toisen sipulin "vaihe". Toki se muistuttaa paljon muiden sipulien "kevätversiota".

Oletan siis että sipulia voisi kasvattaa kotioloissa ympäri vuoden. Joidenkin tietojen mukaan se versoisi neljä kertaa sipulista ja sitten voisi jättää yhden sipulin kasvamaan siementä, joita voisi käyttää uusille kierroksille.

Näin kerrottaan netissä: "Kevätsipulia voi kasvattaa uudestaan kun jätät pienen palan vihreää sipulin varteen ja asetat sen vedellä täytettyn lasiin. Astiaa tulisi säilyttää valoisassa paikassa ja näin sipulit alkavat versoa uudelleen."

Vierailija kirjoitti:

Onko mitään mahdollisuutta saada 30 000 euron asuntolainaa (mieluiten 10 vuoden takaisinmaksuajalla, eli ei mitään 20+v.) pankista, jos on säästönä 10% haettavasta lainasummasta ja työskentelee säännöllisesti kausityössä noin 5-9kk vuodesta ja loppuvuoden ansiosidonnaisella (sis. mahdollisia keikkatöitä), mutta ei muuta omaisuutta, varallisuutta tai takaajia, ei asp-tiliä, vakituista kokoaikatyötä...?

Ikää jo 35 vuotta, ns. nuhteeton tausta, mutta pienipalkkaisena en sen kummemmin ole säästellyt. Aina asunut vuokralla eikä asunnon osto tai siihen säästäminen ole ollut ykkösprioriteetti. Nyt tuli vastaan kuitenkin sellainen tiedättehän, ns. loppuelämän unelmieni koti, jonka todella haluaisin, mutta nauraako ne pankista pihalle..?

Lainalaskurit näyttävät minimikuukausieräksi yo. tiedoilla 250e luokkaa -  tällä hetkellä minulla menee 750e kuussa asumismenoihin (vuokra, sähkö, vesi, autopaikka, laaja kotivakuutus), käteen jää 600-800e riippuen olenko työssä vai ansiosidonnaisella, mutta ei ole mitään ongelmaa pitää tuolla asumiskulujen jälkeisellä summalla autoakaan. Mielestäni varallisuuteni riittäisi siis lainaan, vaikka lainasumma olisi tuplat tuosta laskurin antamasta, mutta liekö mitään mahdollisuuksia pankin mielestä..? Jos jotain merkitystä, niin olen lapsesta saakka ollut yhden ja saman pankin asiakas.

Mistä aiot ostaa asunnon 30 000 eurolla? Mitkä ovat asunnon muut kulut, kuten yhtiövastike ja kiinteistövero, jätehuolto, yms.?

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttavani sanoo melkein aina, jos puhun jostain kauan sitten tapahtuneesta, että pitäisi elää hetkessä ja tätä päivää. Joka päivähän joku jossain puhuu jostakin menneestä tapahtumasta. Milloin menneestä tapahtumasta puhuminen on sitten takertumista ja milloin ei? Kyllä mielestäni osaan elää myös tätä päivää mutta minusta tuollainen menneestä puhuminen tuo myös jonkinlaista turvallisuuden tunnetta. Tänään sitä paitsi puhuin menneestä tapahtumasta, jonka tiedän tapahtuneen, mutta jota itse en muista ja kun minulle kerrottiin siitä aikoinaan, siitä oli varmasti jo muutama vuosi. Tapaus oli sellainen, joka on jäänyt mieleen siksi, koska siinä olisi voinut käydä huonosti, mutta onneksi ei käynyt.

Kyllähän ihan normaalisti ihmiset muistelevat menneitä ja viittavat jostakin tapauksesta puhuttaessa menneisiin samanlaisiin tapahtumiin. Tuttavasi kommentti on siis outo.

Hänellä ei ole mitään oikeutta toimia sinun keskustelusi ja ajattelusi portinvartijana.

Älä ota hänen kommenttejaan itseesi, sanot vaan tomerasti, että sinä puhut mistä haluat ja muistelet mitä haluat.

Vierailija kirjoitti:

Saako T-lausuntoja julkiselta puolelta (Helsingissä) vai onko pakko mennä yksityiselle? Terveysasemien sivustolla puhutaan vaan todistuksista asepalvelusta tai työkyvyttömyyttä varten, mutta ei mitään todistuksista työkyvystä. 

T-lausuntohan taitaa yleensä olla todistus, joka haetaan työnantajan pyynnöstä, sitä varten että on työhön kykenevä. Se ei siis liity varsinaisesti mihinkään terveydenhoitoon tai julkisiin etuisuuksiin. Siksi sen ilmeisesti saa vain omalla rahalla yksityiseltä lääkäriltä.

Vierailija kirjoitti:

Miten saa esim. (pakaste)uunijuurekset ja kalaruoan kypsymään samassa uunissa niin että ne valmistuisi suunnilleen yhtä aikaa, jos molempien ohjeessa on eri lämpötilat?

Kun en tiedä, missä määrin erilaisten ruokien lämpötiloja ja -aikoja voi muokata ohjeesta, jotta ruoka kuitenkin kypsyisi eikä pala tai mene muuten oudoksi.

Esim. 1:

- kalaruoan ohje: 210° 40-45 min

- uunijuuresten ohje: 225° 20-25 min

Esim. 2:

- sama kalaruoka kuin yllä

- eri uunijuuresten ohje: 250° 30 min

No uunissa on helppo tehdä niin, että kalan laittaa pieneen vuokaan uuniin kypsymään, siinä se kypsyy nopeasti. Uunijuurekset laittaa sitten syvälle uunipellille ja pelti uuniin sopivan ajan kuluttua.

Yleensä uuneissa on useampi pelti tai pelti ja ritilä. Ne voi laittaa niin että pidempikestoinen ruoka on alempana, nopeasti kypsyvä ylempänä.

Ei noiden lämpötilojen ja asteiden kanssa ole niin noko nuukaa. Uunitkin vaihtelevat, ja juuresten laatukin on erilainen. Tärkeintä on seurata itse omin aistein sen ruoan kypsymistä. Kala ei saa jäädä raa'aksi, muttei kuivua liikaa. Uunijuuresten pitää olla kypsiä, muttei palaneita. Ihan arkijärjellä noista selviää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyisikö sipuleja kasvattamaan ympäri vuoden kotioloissa niin että olisi aina mahdollista käyttää "kevätsipuli"-vaiheessa olevia sipuleja ruoanlaitossa?

Kevätsipuli on oma sipulilajikkeensa, ei toisen sipulin "vaihe". Toki se muistuttaa paljon muiden sipulien "kevätversiota".

Oletan siis että sipulia voisi kasvattaa kotioloissa ympäri vuoden. Joidenkin tietojen mukaan se versoisi neljä kertaa sipulista ja sitten voisi jättää yhden sipulin kasvamaan siementä, joita voisi käyttää uusille kierroksille.

Näin kerrottaan netissä: "Kevätsipulia voi kasvattaa uudestaan kun jätät pienen palan vihreää sipulin varteen ja asetat sen vedellä täytettyn lasiin. Astiaa tulisi säilyttää valoisassa paikassa ja näin sipulit alkavat versoa uudelleen."

Huimaa! Kiitos vastauksesta! Olin ihan vaan olettanut että kevätsipulilla tarkoitettaisiin vähän samaa kuin tosi pienenä nostettavaa, hurjan makeaa porkkanaa. Tulipahan opittua.

Vierailija kirjoitti:

eläksääki viäl kirjoitti:

Miten Turun murretta puhuvat ilmaisevat konditionaalin?

Kun normaalia suomea puhuvat sanovat esim. "mää sanosin", se on konditionaali, eli he tarkoittavat, että he sanoisivat xxx jos yyy.

Mutta turkulaisen suusta se tarkoittaa vain, että he ovat sanoneet jotain. Normaalin suomen konditionaalimuoto on siis varattu turkulaiseksi imperfektiksi eli menneeseen aikamuotoon.

Täytyyhän heidänkin jollain lailla ilmaista konditionaali, eikö täydykin?

Turkulaiset ilmaisevat konditionaalin aivan kuin muutkin, käyttämällä konditionaalimuotoa, vaikkapa siis että "sanoisin". Sanosin ja sanoisin ovat eri asia. Sanosin on murteellinen imperfektimuoto. Sanoisin on konditionaalimuoto jota käytetään myös Turun murretta puhuessa.

T. Turussa lukion käynyt, jonka lahtelainen äidinkielenopettaja ei älynnyt tätä eroa.

Turun ja lähiseudun murteissa konditionaalia muistuttavaa muotoa käytetään imperfektinä, eli "mää sanosi" (minä sanoin).

Siksi konditionaali on yleensä pitänyt erottaa tuosta menneestä muodosta ja Turun murteessa konditionaalimuoto onkin "mää sanosisi" (minä sanoisin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eläksääki viäl kirjoitti:

Miten Turun murretta puhuvat ilmaisevat konditionaalin?

Kun normaalia suomea puhuvat sanovat esim. "mää sanosin", se on konditionaali, eli he tarkoittavat, että he sanoisivat xxx jos yyy.

Mutta turkulaisen suusta se tarkoittaa vain, että he ovat sanoneet jotain. Normaalin suomen konditionaalimuoto on siis varattu turkulaiseksi imperfektiksi eli menneeseen aikamuotoon.

Täytyyhän heidänkin jollain lailla ilmaista konditionaali, eikö täydykin?

Turkulaiset ilmaisevat konditionaalin aivan kuin muutkin, käyttämällä konditionaalimuotoa, vaikkapa siis että "sanoisin". Sanosin ja sanoisin ovat eri asia. Sanosin on murteellinen imperfektimuoto. Sanoisin on konditionaalimuoto jota käytetään myös Turun murretta puhuessa.

T. Turussa lukion käynyt, jonka lahtelainen äidinkielenopettaja ei älynnyt tätä eroa.

Turun ja lähiseudun murteissa konditionaalia muistuttavaa muotoa käytetään imperfektinä, eli "mää sanosi" (minä sanoin).

Siksi konditionaali on yleensä pitänyt erottaa tuosta menneestä muodosta ja Turun murteessa konditionaalimuoto onkin "mää sanosisi" (minä sanoisin).

Aika tyhmän kuuloista. Ei luulisi, että turkulaisilla on varaa pilkata muiden murteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyisikö sipuleja kasvattamaan ympäri vuoden kotioloissa niin että olisi aina mahdollista käyttää "kevätsipuli"-vaiheessa olevia sipuleja ruoanlaitossa?

Kevätsipuli on oma sipulilajikkeensa, ei toisen sipulin "vaihe". Toki se muistuttaa paljon muiden sipulien "kevätversiota".

Oletan siis että sipulia voisi kasvattaa kotioloissa ympäri vuoden. Joidenkin tietojen mukaan se versoisi neljä kertaa sipulista ja sitten voisi jättää yhden sipulin kasvamaan siementä, joita voisi käyttää uusille kierroksille.

Näin kerrottaan netissä: "Kevätsipulia voi kasvattaa uudestaan kun jätät pienen palan vihreää sipulin varteen ja asetat sen vedellä täytettyn lasiin. Astiaa tulisi säilyttää valoisassa paikassa ja näin sipulit alkavat versoa uudelleen."

Huimaa! Kiitos vastauksesta! Olin ihan vaan olettanut että kevätsipulilla tarkoitettaisiin vähän samaa kuin tosi pienenä nostettavaa, hurjan makeaa porkkanaa. Tulipahan opittua.

Tästä kevätsipulista käytetään toisinaan myös nimeä vihersipuli. Toisin kuin muut monet muut sipulit, se siis pysyy keväisenä ja vihreänä aina.

Muistaako joku siirtopelin, jossa on noin 10-12 pahvista leikattua, toinen toistaan pienempää pyörylää, ja peliä sanottiin Baabelin torniksi?

Pyörylät kai asetettiin pinoihin pelaajien eteen ja niitä siirreltiin mutta vain kooltaan pienemmän pyörylän voi asettaa suuremman päälle, suurempaa ei voinut asettaa pienemmän päälle.

Kai siinä joitain muitakin sääntöjä oli?

Ja voittiko se, jolta pyörylät loppuivat, vai se, joka sai tehtyä Baabelin tornin valmiiksi eteensä siten, että kaikki pyörylät päätyivät hänelle oikeassa suuruusjärjestyksessä?

Tällaiset pyörylät oli isäni 1950-luvulla leikannut ja olen sitä peliä pelannut viimeksi joskus muinoin 1960-luvun keskivaiheilla.

Erilainen muori kirjoitti:

Muistaako joku siirtopelin, jossa on noin 10-12 pahvista leikattua, toinen toistaan pienempää pyörylää, ja peliä sanottiin Baabelin torniksi?

Pyörylät kai asetettiin pinoihin pelaajien eteen ja niitä siirreltiin mutta vain kooltaan pienemmän pyörylän voi asettaa suuremman päälle, suurempaa ei voinut asettaa pienemmän päälle.

Kai siinä joitain muitakin sääntöjä oli?

Ja voittiko se, jolta pyörylät loppuivat, vai se, joka sai tehtyä Baabelin tornin valmiiksi eteensä siten, että kaikki pyörylät päätyivät hänelle oikeassa suuruusjärjestyksessä?

Tällaiset pyörylät oli isäni 1950-luvulla leikannut ja olen sitä peliä pelannut viimeksi joskus muinoin 1960-luvun keskivaiheilla.

googleta Hanoin torni peli, näyttääkö samalta 

vieralija kirjoitti:

vierailija kirjoitti:

Onko mitään mahdollisuutta saada 30 000 euron asuntolainaa (mieluiten 10 vuoden takaisinmaksuajalla, eli ei mitään 20+v.) pankista, jos on säästönä 10% haettavasta lainasummasta ja työskentelee säännöllisesti kausityössä noin 5-9kk vuodesta ja loppuvuoden ansiosidonnaisella (sis. mahdollisia keikkatöitä), mutta ei muuta omaisuutta, varallisuutta tai takaajia, ei asp-tiliä, vakituista kokoaikatyötä...?

Ikää jo 35 vuotta, ns. nuhteeton tausta, mutta pienipalkkaisena en sen kummemmin ole säästellyt. Aina asunut vuokralla eikä asunnon osto tai siihen säästäminen ole ollut ykkösprioriteetti. Nyt tuli vastaan kuitenkin sellainen tiedättehän, ns. loppuelämän unelmieni koti, jonka todella haluaisin, mutta nauraako ne pankista pihalle..?

Lainalaskurit näyttävät minimikuukausieräksi yo. tiedoilla 250e luokkaa -  tällä hetkellä minulla menee 750e kuussa asumismenoihin (vuokra, sähkö, vesi, autopaikka, laaja kotivakuutus), käteen jää 600-800e riippuen olenko työssä vai ansiosidonnaisella, mutta ei ole mitään ongelmaa pitää tuolla asumiskulujen jälkeisellä summalla autoakaan. Mielestäni varallisuuteni riittäisi siis lainaan, vaikka lainasumma olisi tuplat tuosta laskurin antamasta, mutta liekö mitään mahdollisuuksia pankin mielestä..? Jos jotain merkitystä, niin olen lapsesta saakka ollut yhden ja saman pankin asiakas.

Mistä aiot ostaa asunnon 30 000 eurolla? Mitkä ovat asunnon muut kulut, kuten yhtiövastike ja kiinteistövero, jätehuolto, yms.?

Kyllä 30k ja allekin saa asuntoja ja taloja isollakin (siis alkaen 0,5h) tontilla hurumykke, kun hieman katsoo sitä omaa kasvukeskuskaupunkiaan pidemmälle tarjontaa...

Miksi hedelmät ja vihannekset pitäisi säilyttää erillään toisistaan? Luin näin monelta sivulta, mutta en löytänyt perusteluja.

Mitä tekee "ma. erityisopettaja"?  Joissain kouluissa on henkilökunnassa tuollainen virka. Liittyykö matematiikkaan vai johonkin ihan muuhun?