Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18370)
Vierailija kirjoitti:
Joutuuko 'häpeämätön' keksimään joka puolelle erilaisia juonia, että ei jää kiinni?
Tarkoitatko pettäjää, valehtelijaa vai mitä tarkoitat ´häpeämättömällä´?
Yleisesti voi sanoa, että mitä enemmän valehtelee, sitä parempi muisti kannattaa olla, että muistaa, mitä on luritellut ja kenelle. Kannattaa myös olla valehtelijana taitava, ettei narahda. Valheella on lyhyet jäljet, sanotaan, mutta tosiasiassa taitava valehtelija voi elää valheessa vuosia, jopa vuosikymmeniä. Esim. kaikki pettäjät eivät jää koskaan kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vinkeistä! En välttämättä itse huomaa milloin "selittelen ja seivailen", koska tuntuu että jos lyhennän, niin jotain tärkeää jää pois ja minut saatetaan ymmärtää väärin. Mutta ehkä liika selittely vain tylsistyttää lukijan, eikä hän silloin jaksa keskittyä jokaiseen sanaan, jolloin hän vasta väärin ymmärtääkin.
Mistä johtuu, että ihminen on välillä kiinnostuneempi lukemaan historiasta, opiskelee välillä innokkaammin jotain uutta kieltä vaikkei matkaa ole tiedossa, sitten innostuu lukemaan vaikka kaiken käsiinsä saaman kirjallisuudesta golfaamisesta? Se, että eri kiinnostuksenkohteita voi olla vuodenkin aikana monta ja ne menevät tavallaan limittäin siten, että ihminen huomaa jonain aamuna uutisia lukiessaan ettei olekaan lukenut kolmeen kuukauteen vaikkapa sitä historiaa käsittelevää kirjallisuutta koska koko ajan tulee jotain uutta siihen rinnalle?
Onko kyse jostain tarkkavaisuushäiriöstä?
Mistä tietää koska kannattaa?
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää koska kannattaa?
Tehdä jokin ratkaisu?
Toisaalta vaisto, intuitio. Sehän perustuu asioihin, joita olet oppinut, ja joista teet päätelmiä alitajuntaisesti.
Jos ei luota tähän yksistään, sitä voi tukea ihan päättelyllä ja tietoisesti hakemalla ja keräämällä faktatietoa. Jos loogisesti ajatellen kaikki muut vaihtoehdot, myös tekemättä jättäminen, johtavat todennäköisimmin huonompaan lopputulokseen, silloin kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä johtuu, että ihminen on välillä kiinnostuneempi lukemaan historiasta, opiskelee välillä innokkaammin jotain uutta kieltä vaikkei matkaa ole tiedossa, sitten innostuu lukemaan vaikka kaiken käsiinsä saaman kirjallisuudesta golfaamisesta? Se, että eri kiinnostuksenkohteita voi olla vuodenkin aikana monta ja ne menevät tavallaan limittäin siten, että ihminen huomaa jonain aamuna uutisia lukiessaan ettei olekaan lukenut kolmeen kuukauteen vaikkapa sitä historiaa käsittelevää kirjallisuutta koska koko ajan tulee jotain uutta siihen rinnalle?
Onko kyse jostain tarkkavaisuushäiriöstä?
Hyvä kysymys, ehkä. Olen aina paininut saman kysymyksen kanssa.
Usein nämä minulla liittyvät siihen, että välttelen jotain isoa konfliktia elämässä, joka ei ole vallassani muuttaa. Joten uppoudun johonkin, joka vie siitä ajatukseni pois.
Toinen mahdollisuus on asperger-tyyppinen persoona, eli ns erityiset mielenkiinnon kohteet. Uppoutuu johonkin aihepiiriin detaljeja myöten kunnes tietää siitä enemmän kuin kukaan professori. Ja se on sitten muutaman vuodenkin sama, kunnes tulee joku muu, jolloin edellinen hylätään ja on vain tämä uusi.
Esittämäsi tarkkaavaisuushäiriö on myös hyvin mielenkiintoinen vaihtoehto, ehkä ADD. Siitä puuttuu ylivilkkaus, siksi usein ei tunnisteta.
Ilmeisesti myös tyttöjen aspergeria ei usein tunnisteta, ja on arveltu että se johtuu siitä että tytöt jostain syystä opettelevat myös sosiaalisia sääntöjä aika pitkälle samoin kuin vaikka shakin säännöt, ja näin eivät erotu niin oudolla käytöksellä. Ehkä koska paine siihen on tytöillä kova.
Vierailija kirjoitti:
Saako isovanhemmat tuoda lapsenlapset joka viikonloppu taloyhtiön leikkipihalle?
Piha ei ole kovin suuri, joten paljon muita lapsia vanhempineen ei sinne mahdu.
Leikkialueet tehdään ja vaaditaan, jotta asukkaat voivat niitä käyttää lasten kanssa oleskeluun, tai lapset voivat siellä itsekseen virkistyä.
Yhtiömuotoisissa asumismuodoissa ne ovat tarpeen, koska asunnoissa ei ole itsessään paljonkaan ulko-oleskelutilaa.
Jos nämä isovanhemmat asuvat taloyhtiössä, he tottakai voivat käyttää leikkialuetta lasten kanssa ulkoiluun.
En pitäisi korrektina, jos joku perustaa yksityisen päiväkodin ja valtaa joka päivä koko leikkialueen, mutta tottakai näinkin voisi tehdä jollain sopimuksella yrittäjän ja taloyhtiön kesken.
Yhtiömuotoinen asuminen vaatii enemmän sosiaalisuutta asukkailtaan, koska asumismuoto on niin tiivis.
Usein jos yhteisten alueiden käyttö haittaa jotain asukasta, suunnittelu on ollut huonoa, ja alue en sijoitettu suoraan jonkun asunnon ikkunan alle tai pihan viereen.
Usein kuitenkin myös ongelma on asukkaan omassa asenteessa, hän on ehkä muuttanut omakotitalosta, eikä sopeudu siihen että yhteiset alueet ovat yleisessä käytössä, tai että alueen läpi jopa johtaa yleinen kävelytie. Näitä on töissä paljon tullut vastaan.
Jos joku porukka viettää koko aikansa varaten pienen leikkipaikan suurena aikuis- tai teinilaumana, se ei kuulu asiaan. Mutta jos jotkut normaalin kohteliaat asukkaat käyttävät leikkipaikkaa lasten kanssa ulkoiluun, sitä varten se leikkipaikka siellä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset tulee, naiset lähtee. Ajavatko Ylen naistoimittajat Ylen alas?
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää, ajatteleeko liikaa, liian vähän vai sopivasti?
Jos ajateluun käytetty aika ei enää tuo vastaavaa hyötyä tai tuottaa jopa haittaa ajattelet liikaa.
Jos taas, jatkuvasti huomaat että ajattelemattomuudesta on haittaa ajattelet liian vähän.
Muuten ajattelet sopivasti :)
Rautalankaesimerkki. Haaveilu on yksi ajattelun muoto. Niin kauan kun saat mielihyvää haaveilusta, ja se ole pois muusta ajankäytöstä, haveiluun käyttämäsi aika on hyvä.
Helpompi esimerkki on suunnitelu. Jos vain suunnitelet ja et ehdi toteuttaa ajttelet liikaa. Mutta jos et suunnitele ollenkaan ja tet siksi vääriä asioiat ajattelet liian vähän.
Ajattelun oikea määrä on niin yksilöön sidottu, että mitään tarkkoja arvoja ei voida antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako isovanhemmat tuoda lapsenlapset joka viikonloppu taloyhtiön leikkipihalle?
Piha ei ole kovin suuri, joten paljon muita lapsia vanhempineen ei sinne mahdu.Leikkialueet tehdään ja vaaditaan, jotta asukkaat voivat niitä käyttää lasten kanssa oleskeluun, tai lapset voivat siellä itsekseen virkistyä.
Yhtiömuotoisissa asumismuodoissa ne ovat tarpeen, koska asunnoissa ei ole itsessään paljonkaan ulko-oleskelutilaa.Jos nämä isovanhemmat asuvat taloyhtiössä, he tottakai voivat käyttää leikkialuetta lasten kanssa ulkoiluun.
En pitäisi korrektina, jos joku perustaa yksityisen päiväkodin ja valtaa joka päivä koko leikkialueen, mutta tottakai näinkin voisi tehdä jollain sopimuksella yrittäjän ja taloyhtiön kesken.
Yhtiömuotoinen asuminen vaatii enemmän sosiaalisuutta asukkailtaan, koska asumismuoto on niin tiivis.
Usein jos yhteisten alueiden käyttö haittaa jotain asukasta, suunnittelu on ollut huonoa, ja alue en sijoitettu suoraan jonkun asunnon ikkunan alle tai pihan viereen.Usein kuitenkin myös ongelma on asukkaan omassa asenteessa, hän on ehkä muuttanut omakotitalosta, eikä sopeudu siihen että yhteiset alueet ovat yleisessä käytössä, tai että alueen läpi jopa johtaa yleinen kävelytie. Näitä on töissä paljon tullut vastaan.
Jos joku porukka viettää koko aikansa varaten pienen leikkipaikan suurena aikuis- tai teinilaumana, se ei kuulu asiaan. Mutta jos jotkut normaalin kohteliaat asukkaat käyttävät leikkipaikkaa lasten kanssa ulkoiluun, sitä varten se leikkipaikka siellä on.
Ongelma on siinä, että ujot suomalaiset eivät kehtaa sitten enää
mennä sinne leikkipihalle, kun sen on vallannut yksi suku. Minusta tuollainen käytös on ajattelematonta, koska todennäköisesti myös taloyhtiön muut vanhemmat haluaisivat viettää aikaansa lastensa kanssa edes viikonloppuisin ulkoillen leikkipihalla. Minusta on muutenkin outoa, että aikuiset vanhemmat ja heidän leikki-ikäiset lapsensa tulevat isovanhemmille kylään joka ainoa viikonloppu.
Kiitos tyhjentävästä vastauksesta, josta tunnistin mm. alueen huonon suunnittelun, koska leikkipiha on juuri asuntojen vieressä.
Olen ollut huomaavinani, että tämä suku ärsyttää dominoivalla asenteellaan muitakin.
Ymmärrän toki, että sitä ei voi kieltää, että joku katsoo oikeudekseen varata koko leikkipihan suvulleen joka sunnuntaina ja lauantaina. Minulla ei ole henkilökohtaista tarvetta käyttää ko.
aluetta. En ole muuttanut omakotitalosta, vaan koko aikuisikäni asunut paikoissa, joissa on sopeuduttava.
Onko vielä kommentteja tähän?
Voisiko, joku selittää yksinkertaisesti suhteellisuusteorian?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako isovanhemmat tuoda lapsenlapset joka viikonloppu taloyhtiön leikkipihalle?
Piha ei ole kovin suuri, joten paljon muita lapsia vanhempineen ei sinne mahdu.Leikkialueet tehdään ja vaaditaan, jotta asukkaat voivat niitä käyttää lasten kanssa oleskeluun, tai lapset voivat siellä itsekseen virkistyä.
Yhtiömuotoisissa asumismuodoissa ne ovat tarpeen, koska asunnoissa ei ole itsessään paljonkaan ulko-oleskelutilaa.Jos nämä isovanhemmat asuvat taloyhtiössä, he tottakai voivat käyttää leikkialuetta lasten kanssa ulkoiluun.
En pitäisi korrektina, jos joku perustaa yksityisen päiväkodin ja valtaa joka päivä koko leikkialueen, mutta tottakai näinkin voisi tehdä jollain sopimuksella yrittäjän ja taloyhtiön kesken.
Yhtiömuotoinen asuminen vaatii enemmän sosiaalisuutta asukkailtaan, koska asumismuoto on niin tiivis.
Usein jos yhteisten alueiden käyttö haittaa jotain asukasta, suunnittelu on ollut huonoa, ja alue en sijoitettu suoraan jonkun asunnon ikkunan alle tai pihan viereen.Usein kuitenkin myös ongelma on asukkaan omassa asenteessa, hän on ehkä muuttanut omakotitalosta, eikä sopeudu siihen että yhteiset alueet ovat yleisessä käytössä, tai että alueen läpi jopa johtaa yleinen kävelytie. Näitä on töissä paljon tullut vastaan.
Jos joku porukka viettää koko aikansa varaten pienen leikkipaikan suurena aikuis- tai teinilaumana, se ei kuulu asiaan. Mutta jos jotkut normaalin kohteliaat asukkaat käyttävät leikkipaikkaa lasten kanssa ulkoiluun, sitä varten se leikkipaikka siellä on.
Ongelma on siinä, että ujot suomalaiset eivät kehtaa sitten enää
mennä sinne leikkipihalle, kun sen on vallannut yksi suku. Minusta tuollainen käytös on ajattelematonta, koska todennäköisesti myös taloyhtiön muut vanhemmat haluaisivat viettää aikaansa lastensa kanssa edes viikonloppuisin ulkoillen leikkipihalla. Minusta on muutenkin outoa, että aikuiset vanhemmat ja heidän leikki-ikäiset lapsensa tulevat isovanhemmille kylään joka ainoa viikonloppu.
Kiitos tyhjentävästä vastauksesta, josta tunnistin mm. alueen huonon suunnittelun, koska leikkipiha on juuri asuntojen vieressä.
Olen ollut huomaavinani, että tämä suku ärsyttää dominoivalla asenteellaan muitakin.
Ymmärrän toki, että sitä ei voi kieltää, että joku katsoo oikeudekseen varata koko leikkipihan suvulleen joka sunnuntaina ja lauantaina. Minulla ei ole henkilökohtaista tarvetta käyttää ko.
aluetta. En ole muuttanut omakotitalosta, vaan koko aikuisikäni asunut paikoissa, joissa on sopeuduttava. Kysymys on siis pienestä rivitalopihasta.
Onko vielä kommentteja tähän?
ihan helvetin tyhmä kysymys mut oon aina miettiny et pääseeks julkisessa liikenteessä lastenvaunujen kaa ilmatteeks :D eihän ne vanhemmat ikinä maksa kun tulee vaan keskiovesta sisään
siis voinko mäki periaatteessa vaan hommata kärryt ja jonkun nuken :DD no ei nyt sentää mut nii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ihan helvetin tyhmä kysymys mut oon aina miettiny et pääseeks julkisessa liikenteessä lastenvaunujen kaa ilmatteeks :D eihän ne vanhemmat ikinä maksa kun tulee vaan keskiovesta sisään
siis voinko mäki periaatteessa vaan hommata kärryt ja jonkun nuken :DD no ei nyt sentää mut nii
Tämä koskee vain Helsinkiä, mutta lastenvaunujen kanssa saa matkustaa ilmaiseksi, jos mukana on 0 -6 vuotias lapsi. Lapsi saa nousta matkan ajaksi pois vaunuista ja istua ihan penkilläkin.
Eli jos sinulla on vaunut ja nukke, joudut maksamaan.
Tarkempaa tietoa saa alla olevasta linkistä, el irajoitukset ja maininnat linjoista joilla lastenvaunujen kanssa ei välttämättä saa matkustaa ilmaiseksi.
https://www.hsl.fi/ohjeita-ja-tietoja/nain-kaytat-joukkoliikennetta/lii…
Vierailija kirjoitti:
Voisiko, joku selittää yksinkertaisesti suhteellisuusteorian?
Hyvin paljon yksinkertaitaen.
Suhteellisusteoria on tieteellinen teoria. Tieteellinen teoria on siis, muun tiedeyhteisön tarkistama ja hyväksymä paras selitysmalli sille, miten asiat ovat. Arkikielessä teorialla tarkoitetaan usein monimutkaista selitystä asialle, joka vaatii vielä todistuksen. Tieteessä teoria on juurikin se todistettu malli :)
Suhteellisuusteoria, sanoo että fysikaaliset ilmiöt ovat suhteellisia ja riippuvat havannoijasta. Valon nopeus sen sijaan on vakio.
Kaikkein helpoimmin ymmärrettävä suhteellinen asia on matka. Ajattele, että edessäsi on pallo, jota siirrät yhden metrin matkan ja käyttäisit aikaa pallon siirtoon yhden sekunnin. Jos kuvitellaan, että pallo olisi sellaista ainetta, että se näkyisi kaikkialle maailmankaikkeudessa, niin pallon siirtymä matka näkyisi eri puolille maailmankaikkutta erilaisena.
Kuussa oleva havainnoitsija näkisi paitsi siirämäsi metrin, niin myös sen matkan joka tulee maapallon pyörimisestä.
Aurinkokuntamme laidalla oleva näkisi edellisten lisäksi sen siirtymän, kun maapallo kiertää aurinkoa. Eli hän näkisi pallon siirtyvän satoja kilometrejä, kun sinä näkisit vain metrin siirtymän.
Voiko itäneitä perunoita vielä syödä?
Miksi joillakin on paljon lemmikkieläimiä, kymmenen koiraa? Pystyykö joku todella antamaan kaikille eläimilleen yksilöllistä hoivaa? Muutamilla on vielä saman verran kissoja.
Tiedän ainakin erään, joka ei edes vaikuta eläinrakkaalta. Eläimet tuntuvat paikkaavan jotain vajetta ihmisen omassa elämässä.
Tämä tyyppi ei edes ruoki kissojaan, vaan heittää ne ulos muka hiiriä pyydystämään
Vierailija kirjoitti:
ihan helvetin tyhmä kysymys mut oon aina miettiny et pääseeks julkisessa liikenteessä lastenvaunujen kaa ilmatteeks :D eihän ne vanhemmat ikinä maksa kun tulee vaan keskiovesta sisään
siis voinko mäki periaatteessa vaan hommata kärryt ja jonkun nuken :DD no ei nyt sentää mut nii
Periaatteessa voisit, mutta olisi aika noloa jäädä tuollaisesta kiinni. Ei kukaan tule tarkistamaan, onko sinulla oikeasti vauva vaunuissa, joissa on suojaverho näköesteenä.
Vaunuja ei ole turvallista jättää keskiovelle ja lähteä itse vastavirtaan etuovelle maksamaan, joten on helpompaa, että vaunujen kanssa saa kulkea ilmaiseksi. Loppujen lopuksi melko harva käyttää tätä etuutta väärin. Ilmaiseksi kulkeminen saattaa myös kannustaa kotihoidontuella kituuttavia äitejä lähtemään helpommin ihmisten ilmoille, kun kulkeminen ei ole rahasta kiinni. Samalla heidän tulee käytettyä julkisia kulkuneuvoja oman auton sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillakin on paljon lemmikkieläimiä, kymmenen koiraa? Pystyykö joku todella antamaan kaikille eläimilleen yksilöllistä hoivaa? Muutamilla on vielä saman verran kissoja.
Tiedän ainakin erään, joka ei edes vaikuta eläinrakkaalta. Eläimet tuntuvat paikkaavan jotain vajetta ihmisen omassa elämässä.
Tämä tyyppi ei edes ruoki kissojaan, vaan heittää ne ulos muka hiiriä pyydystämään
Vastasit jo tavallaan omaan kysymykseesi, eli eläimet tuntuvat paikkaavan jotain vajetta ihmisen omassa elämässä.
Jotkut kuvittelevat olevansa eläinrakkaita, vaikkei eläimen hoitamiseen löydykään sitten todellista motivaatiota ja jaksamista. Joillain voi olla tarve pelastaa kodittomia ja hylättyjä eläimiä, joten niitä sitten kertyy vähän vahingossa enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Jotkut voivat olla heikkona kissan- tai koiranpentuihin ja hankkii siksi uusia lemmikkejä, mutta eivät muista, että mikään eläin ei pysy söpönä pentuna loputtomiin.
Sitten on vielä harrastajat. Toisin kuin eläinhamstraajat, he pitävät lemmikeistään hyvää huolta, vaikka niitä olisi paljonkin. Harrastaja käy näyttelyissä, hankkii lemmikilleen paljon pantoja, valjaita, harjoja ym. tavaraa, ja lemmikit ovat heillä helposti tärkeämpiä kuin puoliso ja lapset. Monen harrastajan koirat syövät jopa laadukkaammin ja kalliimmin kuin omistajansa.
Lisäksi vanha ohje epäselvästi kirjoittajalle. Kirjoita lyhyitä lauseita. Lauseen pituus saa olla maksimissaan seitsemän sanaa.
Teksin kauneus kärsoi, mutta rakenne selkiytyy.