Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18363)
Vierailija kirjoitti:
Harrastavatko Aspergerit enemmän stalkkausta kuin muut ja jos, mistä tämä johtuu ja mistä sen tietää?
Ei sinällään liity aspergeriin mutta jos aspergerin ohessa kehitysvammaisuutta tai jokin psyykkinen trauma huolenpitoa vaille jäämisestä niin lapsenomaisesti voi ripustautua johonkin etsien samaa turvaa kuin lapsi. Tosin tuota tekee muutkin kuin aspergerit. Ei ole erityisesti asperger-oire. Ennemminkinmielisairauteen viittaava.
Miksi kehitysvammaisia on joidenkin niin vaikea hyväksyä?
Onko maito vielä käyttökelpoista (esim. kaurapuuroon), jos sen maku on vähän "ummehtunut" mutta se ei haise miltään eikä siinä ole kokkareita?
Vierailija kirjoitti:
Katselin videoita kasvojen muodoista, ja niissä usein määritellään pyöreät ja neliönmuotoiset kasvot sellaisiksi, jotka ovat yhtä leveät kuin korkeat, mikä kuulostaa minusta oudolta määritelmältä, koska mielestäni myös pyöreiltä ja neliönmuotoisilta näyttävät kasvot ovat oikeasti pystysuunnassa pidempiä. Videot oli tosin enkunkielisiä, mutta eikö face-sana viittaa enkussakin koko naamaan? Vai eikö esim. leuan kärki kuulu "faceen?"
Onko sellaisia kasvoja oikeasti juurikaan olemassa, jotka ovat vähintään yhtä leveät kuin korkeat? Jos on, niin eikö sellaiset ole uskomattoman harvinaiset? Onko julkkiksia, joilla on sellaiset kasvot? Esim. Ginnifer Goodwinilla on minusta todella pyöreät kasvot, mutta ei kyllä silläkään ole yhtä leveät kuin pitkät!
No tämä on tätä naistenlehtiteorisointia "kauneudesta", eli ei ole millintarkkaa. Mutta jos ajattelee että naisellä on jonkun verran hiusta otsalla ja korvat näkvyissä, niin se näkyvä osa kasvoista voi olla melko tarkkaan kantti-kertaa kantti. Tärkeintä näissä jutuissa varmaan ei liene se miten millilleen ne kasvot ovat vaan mikä se vaikutelma on.
Esim. Lindsey Vonnin kasvot, ovat korvasta korvaan mitattuina melkeen yhtä leveät kuin pitkät.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän voi johtua, että katsoessani suoraan eteen pääni onkin kääntynyt huomaamattani itsestään, jos en tietoisesti estä asiaa, vähän sivuttain? Siis niin että nenä osoittaa vähän oikealle vaikka katsoisin eteen? Aina nimenomaan tuo sama suunta. Kuvittelen siis itse pääni osoittavan eteenpäin, kunnes kiinnitän asentoon tarkempaa huomiota.
Sulla on varmaankin toinen jalka eripituinen tms.epäsymmetrisyyttää kehossa, jotenkin sellainen vaikuttaa koko ryhtiin niskaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Kun sanotaan että ylimääräinen proteiini varastoituu elimistössä rasvaksi, tarkoittaako se sitä että ylimääräinen proteiini varastoituu aina rasvaksi vai sitä, että se varastoituu rasvaksi vain silloin, kun saa yhteensä (proteiinin lisäksi siis muualtakin) liikaa energiaa?
Eli jos saa liian vähän energiaa mutta pelkästään proteiinia liikaa, niin varastoituuko se silti rasvaksi?
Tällä ei ole käytännössä väliä, koska jos saa liikaa proteiinia (oli muu ruokavalio mitä tahansa), niin se alkaa aiheuttaa ongelmia kehoon. Jos alkaa olla kalsiumin puutetta tai munuaisvaivaa, on aika turha miettiä sitä lihottaako se liika proteiini vai ei.
Miksi eri ihmiset ovat niin montaa eri mieltä siitä, että mitä ihmisten kuuluu syödä ja miksi siitä syntyy niin helposti melko rajuja kiistojakin että mitä ihmisen pitäisi tai ei pitäisi syödä? Kun kuuntelee ja lukee eri ihmisten käsityksiä siitä, että mitä saa syödä ja mitä taas ei saa syödä, niin tuntuu että ei saa syödä tai juoda mitään, koska vaikka joku tuote joidenkin mielestä on hyvää ravintoa ja terveellistä, niin joidenkin muiden mielestä se ei ehdottomasti ole sitä ja sitä taas ei saa syödä tai juoda, koska se aiheuttaa kaikenlaisia tauteja. Esim. vilja, liha, kala, maitotuotteet, kananmunat ja jopa kasvikset, hedelmät ja marjat tuntuvat olevan kaikki sellaista, että niitä joko saat tai et saa syödä. Tietääkseni mitkään eläimet eivät kiistele siitä, että mitä sen lajin eläinten kuuluu syödä. Olen nähnyt esimerkiksi lehmien syövän monta kertaa ja aina ne ovat syöneet heinää, ruohoa ja muita kasveja, eivät koskaan lihaa saati sotineet keskenään, että pitääkö lehmien syödä lihaa vai kasveja. En ole myöskään nähnyt, että joku lehmä toisin kuin muut lehmät olisi ajanut takaa, saanut kiinni tai syönyt vaikka jotain oravaa tai muuta eläintä. Olisihan se nyt aika kumma näky, jos joku lehmä yllättäen lopettaisi sen heinän tai ruohon syönnin ja ryntäisi lihanhimoisena oravan perässä puuhun saalistaessaan sitä tai kirmaisi pitkin laidunta jonkun jäniksen perässä saati että se haukkaisi paloja muiden lehmien kyljistä.
Vierailija kirjoitti:
Onko se sokerilakossa "huijaamista", jos makeuttaa jotain hedelmillä kuten vaikka muussatulla banaanilla? Ei siis syö hedelmää kokonaisena, vaan pilaa rakenteen muussaamalla sen niin että lopputulos maistuu melkein siltä kuin siellä olisi oikeaa sokeria.
Onko siitä terveydelle samat haitat kuin valkoisesta sokerista?
Jokaisen sokerilakko on sellainen kuin itse itsensä kanssa sopii. Hedelmät kuuluvat terveelliseen ruokavalioon, joten kyllä niitä kannattaa syödä.
Valkoinen sokeri eli sakkaroosi on teollinen tuote, joka tehdään Suomessa useimmiten sokerijuurikkaasta. Muualla tehdään usein sokeriruo'osta.
Sakkaroosi ei sinällään vastaa täysin sokereita joita on kasviksissa ja hedelmissä ja muissa ruokatuotteissa. Maitotuotteissahan on maitosokeria eli laktoosia. Hedelmissä on hedelmäsokeria eli fruktoosia. Sienissäkin on sienisokeria eli trehaloosia.
Fruktoosi on sokereista yksi pahimpia - mutta vain teollisena tuotteena, ei luonnostaan hedelmissä, kunhan syö makeita hedelmiä maltillisesti. Eroa hedelmien sokereissa tulee lähinnä siitä miten ne syö. Mehuiksi puristettuina hedelmistä tulee eniten ongelmia: sokerien määrä on korkea (varsinkin kun mehuihin lisätään vielä valkeoista sokeria) ja esim. appelsiinimehujen happamuus on ilkeää hampaille. Pahimmat vältettävät sokereissa on karkeissa ynnä muissa olevat fruktoosi-glukoosisiirapit ja vastaavat.
Syö hedelmät hedelminä. Niin on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Kun sanotaan että ylimääräinen proteiini varastoituu elimistössä rasvaksi, tarkoittaako se sitä että ylimääräinen proteiini varastoituu aina rasvaksi vai sitä, että se varastoituu rasvaksi vain silloin, kun saa yhteensä (proteiinin lisäksi siis muualtakin) liikaa energiaa?
Eli jos saa liian vähän energiaa mutta pelkästään proteiinia liikaa, niin varastoituuko se silti rasvaksi?
Ei varastoidu, mutta energiaksi hajotetusta proteiinista kertyy kuona-aineita joiden poisto rasittaa elimistöä.
Jos eläin synnyttää niin sattuuko sitä yhtä paljon kuin ihmistä?
Useat eläimet synnyttävät, ovat hetken kuluttua jalkeilla ja huolehtivat pienokaisista jo ihan täydellä teholla.
Kysyin tätä jo ketjun alussa mutten oikeastaan saanut kattavaa vastausta, joten kysyn uudelleen.
Jos ihminen järkyttyy kovasti, näkee esim. raa’asti tapetun ihmisen, niin miksi kroppa reagoi siihen oksentamalla? Näin ainakin tapahtuu usein kirjoissa ja elokuvissa.
Miksi kroppa ei reagoi järkytykseen vaikkapa kovalla päänsäryllä tai lykkää kakkaa housuun? Miksi mielenjärkytys aiheuttaa oksennusreaktion?
Hullu!!!! kirjoitti:
Miksi eri ihmiset ovat niin montaa eri mieltä siitä, että mitä ihmisten kuuluu syödä ja miksi siitä syntyy niin helposti melko rajuja kiistojakin että mitä ihmisen pitäisi tai ei pitäisi syödä? Kun kuuntelee ja lukee eri ihmisten käsityksiä siitä, että mitä saa syödä ja mitä taas ei saa syödä, niin tuntuu että ei saa syödä tai juoda mitään, koska vaikka joku tuote joidenkin mielestä on hyvää ravintoa ja terveellistä, niin joidenkin muiden mielestä se ei ehdottomasti ole sitä ja sitä taas ei saa syödä tai juoda, koska se aiheuttaa kaikenlaisia tauteja. Esim. vilja, liha, kala, maitotuotteet, kananmunat ja jopa kasvikset, hedelmät ja marjat tuntuvat olevan kaikki sellaista, että niitä joko saat tai et saa syödä. Tietääkseni mitkään eläimet eivät kiistele siitä, että mitä sen lajin eläinten kuuluu syödä. Olen nähnyt esimerkiksi lehmien syövän monta kertaa ja aina ne ovat syöneet heinää, ruohoa ja muita kasveja, eivät koskaan lihaa saati sotineet keskenään, että pitääkö lehmien syödä lihaa vai kasveja. En ole myöskään nähnyt, että joku lehmä toisin kuin muut lehmät olisi ajanut takaa, saanut kiinni tai syönyt vaikka jotain oravaa tai muuta eläintä. Olisihan se nyt aika kumma näky, jos joku lehmä yllättäen lopettaisi sen heinän tai ruohon syönnin ja ryntäisi lihanhimoisena oravan perässä puuhun saalistaessaan sitä tai kirmaisi pitkin laidunta jonkun jäniksen perässä saati että se haukkaisi paloja muiden lehmien kyljistä.
Ihmisten ja eläinten vertaaminen tässä asiassa ei toimi. Eläimet elävät luonnossa ja syövät sen luonnollisen ruokavalionsa mukaan. Tosin kyllähän tiedetään eläinten välillä haukkaavan ihan kokeeksi jotain erikoista, esim. haikalat ovat melkoisen ennakkoluulottomia ruokakokeiluissaan, niiden mahasta on löytynyt mm. autojen rekisterikilpiä.
Ihminen on asia erikseen, koska mehän elämme kulttuurissa. Ruokavalioltamme olemme sekasyöjiä ja kun elämme lähes joka paikassa maapallolla erilaisissa olosuhteissa, niin ihmisen on ollut pakko sopeutua hyvinkin erilaisiin ruokavalioihin viimeisten parinsadan tuhannen vuoden aikana. Ihminen on myös joutunut sopeutumaan nälänhätiin. Tämäkin on osa historiaamme, joka on kehojemme DNA:n muistissa.
Kulttuurit ovat edelleen muokanneet ihmisen ruokavaliota hyvinkin syvällisesti. Ei ole ollut vain niin, että on syöty sitä mitä on saatu ja että määrä on ollut laatua tärkeämpi, vaan ruoka on saanut myös uskonnollisia, poliittisia ja muita yhteiskunnallisia merkityksiä. Ruoka on siis paljon enemmän kuon pelkkää ravintoa meille ihmisille. Ruokavaliomme kertoo siitä keitä olemme, mihin uskomme ja minkälaisena pidämme hyvää elämää.
Ruoka on siis aina liittynyt terveyteen jo sen takia että ihmiset ovat tienneet mitenk käy jos ei ruokaa ole tarpeeksi. Mutta esim. jo keisarillisessa Kiinassa oli paljon tietoa siitä mikä ruoka on terveellistä ja mikä ei. Oikeanlainen ravinto on ollut osa perinteistä kiinalaista lääketiedettä ja ruokaa käytetään edelleen lääkkeenä.
Aasiassa myös laajemmin tietynlaiset ruoat ja ruokailutavat ovat olleet osa uskonnollista elämäntapaa. Zen-buddhalaisuudessa kehittyikin Kiinassa oma ruokakulttuurinsa, joka levisi mm. Japaniin, etenkin luostareihin, ja alkoi kukoistaa siellä (shojin ryori); buddhalaisuuteen sopivasta kasvisruosta kyse. Ajateltiin että eläinten tappaminen ja syöminen heikentäisi munkkien kykyä meditoida ja päästä korkeammille henkisille tasoille. Zen-ruokavaliossa on myös maallinen tasonsa, eli usein tarjotaan ruokia jotka sopivat vuodenaikoihin ja uskotaan siten olevan terveellisempää. (Mikä vaikuttaa kehoon, vaikuttaa mieleen - näin on ajateltu).
Monissa muissakin uskonnoissa on vahva ote ruokavalioon, tosin eri tavalla. Esim. juutalaisuudessa on hyvin tarkasti säännelty mitä ruokaa saa syödä, mitä ei, miten sallitut ruoat on käsiteltävä, sekä mitä ruokia saa syödä miltäkin lautaselta ja minkä toisen ruoan kanssa samaan aikaan. Näin kerrotaan Helsingin juutalaisen seurakunnan nettisivulla: "Suhde ruokaan tulee kokea pyhänä ja tämän tulee myös näkyä ihmisen käyttäytymisessä. Samaa ei voida odottaa eläimiltä."
Vastaa aika paljolti kysymykseesi.
Mutta tullaanpa nyky-Suomeen: meillä ei näytä olevan enää vahvasti jaettuja arvoja, varsinkaan uskonnollisia sellaisia. Ehkäpä ruokasäännöt (ja niiden pakottaminen muille ihmisille) ovat tapa keskustella näistä olennaisista asioista: keitä me olemme, mitä varten olemme täällä, minkälainen on hyvä elämä ja miten voimme sen saavuutta? Ehkäpä syömällä oikein?
Elämme myös aikakaudessa, jolloin hallitus on puristanut meidän aikamoisen ikeen alle: on noudatettava lakeja, maksettava veroja, kaikenlaista pakkoa pienen ihmisen on kestettävä. Ehkä se mitä syömme on meille monelle ainoa mahdollisuus kontrolloida edes jotain osaa elämästämme. Meillähän lapsen uhmaikään kuuluu usein kieltäytyminen syömästä tiettyjä ruokia. "En halua!" Meille aikuisillekin on tärkeä hallita maailmaamme ja ainakin sitä mitä tulee sisään kehoomme.
Vierailija kirjoitti:
Kysyin tätä jo ketjun alussa mutten oikeastaan saanut kattavaa vastausta, joten kysyn uudelleen.
Jos ihminen järkyttyy kovasti, näkee esim. raa’asti tapetun ihmisen, niin miksi kroppa reagoi siihen oksentamalla? Näin ainakin tapahtuu usein kirjoissa ja elokuvissa.
Miksi kroppa ei reagoi järkytykseen vaikkapa kovalla päänsäryllä tai lykkää kakkaa housuun? Miksi mielenjärkytys aiheuttaa oksennusreaktion?
Johtuu varmaan siitä, että adrenaliinitaso nousee, joten voi tulla pahoinvointia ja sitä helpottamaan pyritään oksentamaan.
Useinhan elokuvissa oksentaminen tapahtuu kun nähdään just jotain yököttävää, joten käsikirjoituksen tekijät jotenkin todistavat leffassa että oksentava päähenkilö on moraalinen ihminen, koska "oksentaa pahan ulos". Joskus oksentmainen ikään kuin varmistaa katsojalle, että ahaa, toi tyyppi ei varmaan ole se murhaaja...
Näin Youtubessa videon pikkukuvan, jossa joku vaihtaa vaatteita autossa, tuli epämukava olo siitä ja rupesin miettimään, tuleeko ihmisille yleensäkin ikävä tunne ajatuksesta, että pitäisi vaihtaa vaatteita auton ahtaudessa. Kysyn tämän peukutuskyselynä.
Tuleeko sinulle epämukava olo, kun ajattelet vaatteiden vaihtamista autossa?
ylänuoli = kyllä
alanuoli = ei
Mistä lähtien? Mieheni lapsi huostaanotettiin vuonna 2008. Pojasta oli maksettu 146,60 ylimääräistä lapsilisää ( se on jo ulosotossa) jota mies ei ollut maksanut. Nyt oli tullut sähköpostia sossulta että" Sinun nimeäsi olisi tarvittu lapsilisän perimiseen ******** kaupungille" En tiedä sen enempää siitä mutta voisiki joku selventää? Mistä lähtien sossu perii mitään kelalta maksettua yhtäkkiä vuosien jälkeen. Vai yrittävätkö huijata jossain asiassa.
Oho jäi otsikko. SIIS MISTÄ LÄHTIEN SOSSU PERII LAPSILISIÄ JOTKA ON JO ULOSOTOSSA
Nykyään ei raskaana saisi syödä edes pastöroidusta maidosta valmistettuja juustoja, mutta saako niitä syödä kypsennettynä esim fetaa pizzan päällä?
Miksi kommunismi ja sosialismi eivät toimi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kommunismi ja sosialismi eivät toimi?
Koska ihminen on ahne.
Ensimmäinen ja isoin syy on se, että näemme julkkikisa harvoin muuten kuin laitettuna. Eli tv-haastattelut ja lehtikuvaukset tehdään meikkatuna. Myös miesjulkkikisa valmistetaan näihin kuvauksiin.
Toinen syy on varmaankin se, että julkkis joka osittainkin elää ulkonäöstään, joutuu työnsä takia miettimään miten elää.
Ja lisäksi myös tietenkin osa käy kauneusleikkauksissa.