Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Miten joku voi tosissaan väittää, että Helsingillä ja Pietarilla ei ole mitään eroa?

Sitä emme voi arvioida kun emme tiedä kenestä henkilöstä on kyse ja misää yhteydessä ja millä perusteluin ko. väite on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut nimet tuntuvat olevan vuosikymmenestä toiseen suosittuja? Sellaiset nimet kuin Johannes, Juhani ja Maria, jotka ovat erityisen suosittuja toisena tai kolmantena nimenä. Monella pojalla ja miehellä vaikka Johannes on yksi nimistä, mutta useimmiten se on juuri toinen tai kolmas nimi, melko harvoin etunimi ja/tai kutsumanimi.

Muistaakseni nimistä oli sellainen tutkimus, jossa Suomessa tyypillinen nimi oli sellainen että kaksitavuinen etunimi oli kutsumanimi ja toiseksi nimeksi valittiin kolmitavuinen nimi.

Pojille suomenkielisiä kolmitavuisia nimiä on rajattu määrä: on Kalevi, Uolevi, Johannes, Juhani, Mikael, Ilmari, Olavi, Tapani, Antero, jne...

Noista tietysti vain osa on nimenantohetkellä muodissa ja/tai sopii annettuun etunimeen. Yllättäen nämä toiset nimet ovat vuodesta toiseen pysyneet aika suosittuina. Mun lähisuvussa kolmessa sukupolvessa toistui kakkosnimet suosituimpien listalta, meillä Tapani, Juhani ja Mikael.

Jos katsoo kuuluisi poliitikkoja huomaa saman mallin: Timo Juhani Soini, Ilkka Mikael Kanerva, Eero Olavi Heinäluoma, Pekka Olavi Haavisto, Jyrki Tapani Katainen, Sampo Johannes Terho, jne...

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan mahdottoman huono idea niellä pureskeltavaksi tarkoitettu rautalisä? Ostin epähuomiossa appelsiinin makuisia pureskeltavia rautatabuja mutta VIHAAN tablettien pureskelemista, mieluummin nielen nuokin mötikät... niin onko huono ajatus?

Riippuu tuotteesta. Luepa sieltä pakkausselosteesta, siellä yleensä mainitaan miten voi toimia. Esim. Maltofer purutabletin osalta lukee että "voidaan pureskella tai niellä kokonaisena".

Jos pakkausseloste on heitetty roskiin, tiedot löytyy netistä esim. Lääkeinfo.fi

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette:

Olen hakemassa toimeentulotukea, jota varten täytyy toimittaa tiliotteet kaikista tileistä.

Kun viime vuonna hankin S-kortin, niin sain samalla S-tilin. Tiliä en ole käyttänyt, siellä on pelkkiä bonuksia, alle 15 euroa. Bonuksia ei kai lasketa tuloiksi.

Mulla ei ole tuohon tiliin verkkopankkitunnusta, joten en voi saada tiliotetta kyseisestä tilistä. En ole viitsinyt hankkia verkkopankkitunnusta, koska sitä ei saa kätevästi netin kautta vaan joutuisin asioida oikeassa elämässä ihmisten kanssa sen saadakseni.

Pitäisikö mun kuitenkin nyt hankkia se verkkopankkitunnus, jotta saisin laitettua tuon tiliotteen toimeentulotukihakemuksen liitteeksi? Vaikka tiedän, ettei se vaikuta tukeen mitenkään.

Kanta-asiakasohjelmien käytöstä kertyvät bonukset, kuten S-bonus ovat tuloja, joita ei huomioida perustoimeentulotukea laskettaessa.

Ensimmäisen hakemuksen liitteeksi tulee kuitenkin toimittaa kahden kuukauden ajalta tiliotteet.

Eli joudut menemään henkilökohtaisesti S-pankkin palvelupisteeseen ja todistamaan henkilöllisyyteesi. Pyydä ne tiliotteet paperilla jota Kela tarvitsee nyt ja hanki verkkopankkitunnukset seuravaa kertaa varten jolloin tarvitset tiliotteet.

Jos et mitenkään itse pääse pankkiin, ja sulla on luotettava tuttava, voit tehdä valtakirjan, jolla hän voi hoitaa asiasi. Pankit vaativat aina yksilöidyn valtakirjan , jossa tarkkaan rajattu mitä asioita valtakirjalla saa hoitaa. Netistä löytyy lisätietoa.

Vierailija kirjoitti:

Minä on tärkein ravintoaine ihmiselle?

Vesi.

Ilman muita ravintoaineita voi elää kuukausia, ennen kuin puutteen huomaa, mutta ilman vettä menee nopeasti heikkoon kuntoon ja kuolee aika nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko olemassa sellaisia ihmisiä, jotka ovat muuten kaikin puolin normaaleja, mutta eivät osaa arvostella toisten ulkonäköä lainkaan? Sellaisia, joilla ei aivan aidosti ole mitään mielipidettä siitä, kuka on hyvännäköinen ja kuka ruma.

Totta kai.

Siten se mikä on kaunista, mikä ei, ja mikä merkitys kauneudelle annetaan, vaihtelee kulttuurista ja aikakaudesta toiseen. Vaihtelua on myös kulttuurien sisälläkin riippuen mistä alakulttuurista, sosiaaliluokasta tai muusta ryhmästä on kyse. Lapset siis kasvavat tähän ilmapiiriin, jota ympäristö vahvistaa. Mutta jos omassa perheessä ei näihin asioihin kiinnitetä huomiota, lapsikaan ei välttämättä siihen opi.

Lisäksi kun kyse on visuaalisuudesta, ihmisten näkemyksissä on suuri variaatio siitä mikä on kaunista ja mikä ei. On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä kuvataidetta tai joilla ei ole musiikkikorvaa, niin ehkäpä on myös ihmisiä, joilla ei ole visuaalista silmää.

On kyllä myös kulttuurista kiinni, mitä pidetään kauniita, mutta vain osittain. Kauneuden tarkoitus on esimerkiksi kertoa, kuka on terve ja hedelmällinen, eivätkä nämä ole kulttuurisidonnaisia piirteitä. Visuaalista silmää ei tarvitse muuten juurikaan olla, että hahmottaa ulkoisen viehättävyyden ihmisissä.

Jo vauvat erottavat ihmisiä rumiin ja kauniisiin, he esimerkiksi katsovat kauniita kasvoja pitempään.

Tietenkään vauva ei TIEDÄ pitävänsä toista miellyttävämpänä vain pinnan takia, vaan luulee että se viehättävän näköinen on vain muuten vain miellyttävämpi henkilö.

Jos joku (jolla ei ole kasvosokeutta) sanoo ettei erota kuka on ruma ja kuka kaunis, on vaikea sanoa onko se totta, vai eikö tämä ihminen vain tiedosta muiden ulkonäön vaikutusta hänen mielipiteeseensä heistä. Ajattelemme, että on ikävää arvottaa ihmisiä ulkonäön perusteella ja jos teemme niin, olemme pinnallisia ja "pahoja". On siis ihanne, että vain muiden sisäistä kauneutta tulisi pitää tärkeänä ja ulkoisen ei saisi antaa häiritä. Jotkut saattavat luulla ettei muiden ulkonäkö vaikuta heihin, koska sekoittavat tuon ihanteen omalla kohdallaan myös todellisuuteen.

Jos ulkonäköön ei kiinnitetä omassa ympäristössä huomiota, ei ehkä totu tietoisesti arvostamaan ulkoista kauneutta. Sen sijaan saattaa käydä niin, että jakaa ihmiset jo ensisilmäyksellä miellyttävän ja epämiellyttävän tuntuisiin (kuten lapsena) tiedostamatta mistä se johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Minkä oire voi olla kuumottavat ja kihelmöivät jalkapohjat? Ei kipua eikä punoitusta. 

Voi olla hermostollista. HIV voi aiheuttaa tuota, kuten myös vähemmän vakavat vaivat. Kävisin lääkärissä jos on häiritsevää eikä lopu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko olemassa sellaisia ihmisiä, jotka ovat muuten kaikin puolin normaaleja, mutta eivät osaa arvostella toisten ulkonäköä lainkaan? Sellaisia, joilla ei aivan aidosti ole mitään mielipidettä siitä, kuka on hyvännäköinen ja kuka ruma.

Totta kai.

Siten se mikä on kaunista, mikä ei, ja mikä merkitys kauneudelle annetaan, vaihtelee kulttuurista ja aikakaudesta toiseen. Vaihtelua on myös kulttuurien sisälläkin riippuen mistä alakulttuurista, sosiaaliluokasta tai muusta ryhmästä on kyse. Lapset siis kasvavat tähän ilmapiiriin, jota ympäristö vahvistaa. Mutta jos omassa perheessä ei näihin asioihin kiinnitetä huomiota, lapsikaan ei välttämättä siihen opi.

Lisäksi kun kyse on visuaalisuudesta, ihmisten näkemyksissä on suuri variaatio siitä mikä on kaunista ja mikä ei. On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä kuvataidetta tai joilla ei ole musiikkikorvaa, niin ehkäpä on myös ihmisiä, joilla ei ole visuaalista silmää.

On kyllä myös kulttuurista kiinni, mitä pidetään kauniita, mutta vain osittain. Kauneuden tarkoitus on esimerkiksi kertoa, kuka on terve ja hedelmällinen, eivätkä nämä ole kulttuurisidonnaisia piirteitä. Visuaalista silmää ei tarvitse muuten juurikaan olla, että hahmottaa ulkoisen viehättävyyden ihmisissä.

.

Ihminen ei ole mikään luonnossa elävä eläin, joten vaikka lasten saanti on ollut avioituessa tärkeää, yleistäen vaikkapa eurooppalaisessa kulttuurissa vuosisatojen ajan muut tekijät ovat olleet paljon tärkeämpiä kuin ulkoiset seikat.

Esim. Jane Austenin romaaneissa kerrotaan juuri siitä kuinka naisen kauneutta tärkeämmät avut olivat sääty, perhetausta, ja se omaisuus, joka tuli naisen mukana miehelle avioliitossa. Keuhkotautisetkin tytöt pääsi naimisiin, kunhan oli varallisuutta. Kansan parissa kuten Suomessakin agraariyhteiskunnassa naisen tärkein ominaisuus ei ollut kauniit kasvot vaan työkyky ja hedelmällisyys. Kauneus ja hedelmällisyys eivät välttämättä ole mitenkään sidoksissa toisiinsa. Siksi Euroopassa satojen vuosien ajan (kirkon vastustuksesta huolimatta) oli tapana maaseutuväestön parissa että mies nai naisen vasta kun heille syntyi lapsi (todiste hedelmällisyydestä).

Monissa kulttuureissa se mikä nähdään fyysisenä kauneutena vaihtelee todella paljon. (En pidä ym- mainittua vauvatestiä tieteellisesti validina.) Mitään kovin absoluuttista kauneutta ei ole. Ihmiset ovat aina myös muokanneet kehoaan "kauniiksi". Perinteisesti Japanissa ja eräissä Aasian maissa esim. naiset mustasivat hampaansa - tätä piirrettä ei varmasti länsimaissa ole pidetty kauniina.

Lisäksi kun puhutaan ihmisten komeudesta ja kauneudesta, monissa kulttuureissa usein varakkuus on tehnyt ihmiset hienon näköiksi (vaatteet, korut, aseet, asema, jne..).

Kauneuden merkitys ja käyttötapa oli siis rajallista ja sen määrittely universaalisti on aika vaikeaa. Kulttuuri vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näemme asiat.

Miksei ihminen nää tai älyä asioita jotka on just nenän eessä?

Miten erottaa toisistaan oikean koviksen ja sellaisen, joka vain yrittää olla kovis?

Imeytyykö marinadi oikeasti lihan sisään yhtään vai onko se vain pinnassa?

Suomalainen kuluttaa n. 4 maapalloa vuodessa.

Suurin kulunkierä tulee uskoakseni lämmityksestä ja koska omia varantoja metsää lukuunottamatta, ei ole niin jostain se lämmitys on tehtävä, ei meitä muuten täällä hengissä olisi.

Nyt kysynkin jos meille elintärkeän lämmityksen ottaa tuosta 4 maapalloa luvusta pois niin paljonko me sitten kulutetaan?

Myös sekin askarruttaa, onko oikein meitä syyllistää asiasta joka on elintärkeä?

Toisaalta köyhissä maissa miten sähkö tuotetaan? Tarpeeksi köyhässä maassahan ei toki ole toimivaa sähköverkkoa jäähdyttimistä puhumattakaan tai kun ruokaa tehdään avotulella ja meidän kiukaat on toimitettu varsinaisiksi saastuttaviksi joten en voi ymmärtää meidän syyllistämistä kun samaan aikaan voivotellaan heidän risun polttoaan / metsän poistohakkuita.

Olen kiinnittänyt tv-haastatteluissa, esim. vaalitenteissä, huomiota siihen, että haastattelija usein puhuttelee toimittajaa kolmannessa persoonassa toimittajaksi, eli hän sanoo esimerkiksi "nyt toimittaja..." sen sijaan että sanoisi "nyt sinä/te..."

1. Miksi? Pidetäänkö tuota vain kohteliaana, tai yritetäänkö siinä vaikuttaa katsojien mielikuviin tai jotain?

2. Onko tähän olemassa jokin etiketti/ohjeistus/neuvo, johon haastateltavat ovat törmänneet, vai onko vain sattumaa että moni puhuu noin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä on tärkein ravintoaine ihmiselle?

Vesi.

Ilman muita ravintoaineita voi elää kuukausia, ennen kuin puutteen huomaa, mutta ilman vettä menee nopeasti heikkoon kuntoon ja kuolee aika nopeasti.

Vesi ei ole ravintoaine. Tärkein ravintoaine ihmiselle on proteiini, jota aikuinen mies tarvitsee vähintään 250g ja nainen 175g päivässä. Lapsille riittää 15g per ikävuosi.

Vierailija kirjoitti:

Olen kiinnittänyt tv-haastatteluissa, esim. vaalitenteissä, huomiota siihen, että haastattelija usein puhuttelee toimittajaa kolmannessa persoonassa toimittajaksi, eli hän sanoo esimerkiksi "nyt toimittaja..." sen sijaan että sanoisi "nyt sinä/te..."

1. Miksi? Pidetäänkö tuota vain kohteliaana, tai yritetäänkö siinä vaikuttaa katsojien mielikuviin tai jotain?

2. Onko tähän olemassa jokin etiketti/ohjeistus/neuvo, johon haastateltavat ovat törmänneet, vai onko vain sattumaa että moni puhuu noin?

Tähän tuli virhe, siis tarkoitin että haastateltava puhuttelee toimittajaa noin. Ei haastattelija. (Toimittaja ja haastattelijahan ovat näissä tilanteissa sama henkilö.)

Miksi Pinocchio-elokuvassa Monstro-valaasta käytetään sanaa "hän"?

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen kuluttaa n. 4 maapalloa vuodessa.

Suurin kulunkierä tulee uskoakseni lämmityksestä ja koska omia varantoja metsää lukuunottamatta, ei ole niin jostain se lämmitys on tehtävä, ei meitä muuten täällä hengissä olisi.

Nyt kysynkin jos meille elintärkeän lämmityksen ottaa tuosta 4 maapalloa luvusta pois niin paljonko me sitten kulutetaan?

Myös sekin askarruttaa, onko oikein meitä syyllistää asiasta joka on elintärkeä?

Toisaalta köyhissä maissa miten sähkö tuotetaan? Tarpeeksi köyhässä maassahan ei toki ole toimivaa sähköverkkoa jäähdyttimistä puhumattakaan tai kun ruokaa tehdään avotulella ja meidän kiukaat on toimitettu varsinaisiksi saastuttaviksi joten en voi ymmärtää meidän syyllistämistä kun samaan aikaan voivotellaan heidän risun polttoaan / metsän poistohakkuita.

En osaa vastata tuohon kulutus vrs. lämmityksen osuus -asiaan, mutta sanoisin, että ainoa ekologinen tapa elää on mahdollisimman askeettinen tyyliin Pentti Linkola. Jos pyrit omavaraistalouteen viljelemällä maata, lämmität itse omaa mökkiäsi (en tiedä, kuinka tämä onnistuu ekologisesti, jos puulämmityskin on kiellettyä) et omista autoa etkä osta mitään, ollaan aika lähellä.

Kysymys kuuluukin, kuinka moni on tällaiseen valmis? Pelastuuko maailma, jos länsimaiset ihmiset muuttavat köyhiin maihin ja siellä asuvat muuttavat tänne?

Miten sämpylä- ja pizzataikinan koostumus eroaa?

Osaan tehdä sämpylätaikinaa laittamalla jauhoja mutuna oikean määrän, mutta en tiedä missä vaiheessa pizzataikinassa pitäisi lopettaa jauhojen laitto, jos niiden määrää ei mittaa. Tulisiko taikinan olla samantuntuista kuin sämpylätaikinan vai kovempaa tai pehmeämpää?

Vierailija kirjoitti:

Miksei ihminen nää tai älyä asioita jotka on just nenän eessä?

Jos asia on liian lähellä itseä, sitä ei näe. Ihminen havaitsee omat toimintatapansa ja virheensä vasta katsomalla niitä hieman kauempaa, toisten ihmisten perspektiivistä. Esim. jos miettii, miksi riidat menevät aina tietyn kaavan mukaan, voi videoida riitelytilanteen ja katsoa, miten itse riidan aikana käyttäytyy, miten puhuu toiselle ja kuinka edesauttaa riidan jatkumista.

Jos tarkoitat konkreettisesti, ettei näe puhelinta edessään pöydällä tai etsii silmälaseja, jotka ovat otsalla, kyse on yleensä hajamielisyydestä, joka taas useimmiten johtuu kiireestä ja stressistä. Kun on liian monta rautaa tulessa, ja aivot käyvät ylikierroksilla, ei tahdo huomata tavaroita, jotka ovat ihan nenän edessä.

Vierailija kirjoitti:

Olen kiinnittänyt tv-haastatteluissa, esim. vaalitenteissä, huomiota siihen, että haastattelija usein puhuttelee toimittajaa kolmannessa persoonassa toimittajaksi, eli hän sanoo esimerkiksi "nyt toimittaja..." sen sijaan että sanoisi "nyt sinä/te..."

1. Miksi? Pidetäänkö tuota vain kohteliaana, tai yritetäänkö siinä vaikuttaa katsojien mielikuviin tai jotain?

2. Onko tähän olemassa jokin etiketti/ohjeistus/neuvo, johon haastateltavat ovat törmänneet, vai onko vain sattumaa että moni puhuu noin?

Ei osata teititellä, vaan "hänetellään".