Onko normaalia, että 11-vuotias itkee ja paiskoo ovia kun ilmoitin ettei saa syksyksi haluamaansa reppua?
Paras kaveri sai ja nyt pitäisi saada samanlainen. Edellinen on ostettu kolme kuukautta sitten, eli ei ole saamassa uutta.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Alkava murrosikä. Ehkä olisi ollut tärkeää, että samanlainen kuin kaverilla, mutta ei ole järkeä ostaa, kun vanha ihan uusi ja toimiva. Elämä on ja pettymyksiä tulee.
Toistit saman kuin aloittaja.
On normaalia! Iso pettymys lapselle, jonka kehittyvät aivot kokevat tunnekuohuja eri lailla. Pääsee yli, pitäkää järkevä linjanne! Tai jos ei pääse yli, voit ehdottaa, että miettisitte yhdessä, miten hän voisi itse tienata rahaa jos uusi reppu on supertärkeä hankkia, vaikka edellinen on vasta hankittu.
Aika ajoissa reppuaiheet, kun koulun alkuun vielä niin pitkä aika. Miksi haluaa samanlaisen kuin kaverilla?
Olisiko lapsella mitään mahdollisuutta tienata kesän aikana rahaa itse? Onko sukulaisia tai tuttuja jotka voisivat maksaa pienistä työtehtävistä? Koulun alettya ei välttämättä halusisikaan ostaa sitä uutta reppua kun käsittää ettei se raha aikuisillekaan tyhjästä tule.
Miksi itketät ja huudatat esimurrosikäistä lasta syksyisellä asialla jo kesäkuussa? Mitä järkeä?
Haluatko vastaukseksi, että joo, on aivan kamalan epänormaalia ja vie lapsi tutkimuksiin ja hanki hänelle diagnoosi?
Kånken pitää lapsen kuin lapsen ajan hermolla
Ei niitä reppuja joka vuosi muutenkaan ostella. Mun lapselle ostettiin peruskouluaikana kaksi reppua ja toinenkin siksi kun alaluokkien reppu jäi pieneksi. Nyt käy lukiota mun vanhalla repulla. Ja se alaluokkien reppukin on vielä käytössä silloin kun tarvitaan pienempää reppua esim. matkoilla.
Kannattaa opettaa lapsille, että ostetaan kestävää ja sitä samaa pidetään sitten pitkään.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Miksi itketät ja huudatat esimurrosikäistä lasta syksyisellä asialla jo kesäkuussa? Mitä järkeä?
Haluatko vastaukseksi, että joo, on aivan kamalan epänormaalia ja vie lapsi tutkimuksiin ja hanki hänelle diagnoosi?
Ihan itse hän otti asian esiin ja alkoi inttämään. Pitäisikö nyt ostaa samanlainen kuin "kaikilla muilla" ihan vain siksi ettei tule paha mieli?
ap
Reppu on todella tärkeä tuon ikäiselle ja voi tuoda motivaatiota koulutyöhön. Auta lasta myymään ostamasi uusi reppu ja tienaamaan välirahan esim kotitöillä, jotta voi ostaa syksyllä sen toivomansa repun.
Win win, oppii rahan arvon ja myös oppii saavuttamaan tavoitteita työnteolla. Lapsi oppii pyrkimän onnistuneisiin saavutuksiin ja selviämään haasteista. Sun pitää siis tukea matkan varrella, että varmasti onnistuu eikä lannistu. Ei kannata opettaa näkäalattomaksi sossuelätiksi, että ei kannattaisi olla haaveita, kun ne eivät kuitenkaan toteudu ja että pitäisi tyytyä siihen huonompaan, minkä ilmaiseksi saa.
Mä olin tuollainen kun en saanut potkulautaa v. 2001 😂 11v. on kyllä haastava ikä!
Mulla vakiovastaus näihin kalliisiin tai muuten ei-heti-toteutettaviin toiveisiin on, että pyydä joulupukilta. Yleensä jouluun mennessä hetken hullutukset on jo haihtuneet mielestä ja vain aidosti tärkeät asiat ovat säilyneet toivelistalla. Toisaalta mun lapset eivät ole huutaneet ja paiskoneet ovia edes murrosiässä, varmaan luonnekysymys.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Miksi itketät ja huudatat esimurrosikäistä lasta syksyisellä asialla jo kesäkuussa? Mitä järkeä?
Haluatko vastaukseksi, että joo, on aivan kamalan epänormaalia ja vie lapsi tutkimuksiin ja hanki hänelle diagnoosi?
Ihan itse hän otti asian esiin ja alkoi inttämään. Pitäisikö nyt ostaa samanlainen kuin "kaikilla muilla" ihan vain siksi ettei tule paha mieli?
ap
Ei missään tapauksessa! Siitä alkaa pohjaton kierre!
Vanhempien ensisijainen tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä ja opettaa sietämään niitä (sanovat psykologit).
Anna kiukutella.
Jos hän jatkaa asiasta niin voit syksymmällä ehdottaa jotain työprojekteja (ikkunoitten pesu, puutarhan rikkaruohojen kitkeminen) niin jos hän oikeasti sen työn jaksaa tehdä niin sitten hän sen reppunsa ansaitsee :)
Vierailija kirjoitti:
Reppu on todella tärkeä tuon ikäiselle ja voi tuoda motivaatiota koulutyöhön. Auta lasta myymään ostamasi uusi reppu ja tienaamaan välirahan esim kotitöillä, jotta voi ostaa syksyllä sen toivomansa repun.
Win win, oppii rahan arvon ja myös oppii saavuttamaan tavoitteita työnteolla. Lapsi oppii pyrkimän onnistuneisiin saavutuksiin ja selviämään haasteista. Sun pitää siis tukea matkan varrella, että varmasti onnistuu eikä lannistu. Ei kannata opettaa näkäalattomaksi sossuelätiksi, että ei kannattaisi olla haaveita, kun ne eivät kuitenkaan toteudu ja että pitäisi tyytyä siihen huonompaan, minkä ilmaiseksi saa.
Tämä oli yksi isäni kasvatusmetodeista. Jos oikeasti tarvitsin ja hankin joitakin vaatteita, hän piti huolen että minulla olisi niistä huono omatunto. Tuli kysymään että miksi on aina saatava kaikkein kalleinta, ostin Hennes&Mauritzista. Olisi kuulemma pitänyt mennä kirpputorille ja käyttää veljen vanhoja( olen siis nainen). Vaatteet ostin lapsilisistä ja kesätyössä tienaamistani rahoista. Oli tyytyväinen kun menin alaikäisenä hampurilaisravintolaan töihin lukion sijasta lapsilisien loputtua. Tarkoitti sitä että hänen lompakkonsa pysyy täydempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reppu on todella tärkeä tuon ikäiselle ja voi tuoda motivaatiota koulutyöhön. Auta lasta myymään ostamasi uusi reppu ja tienaamaan välirahan esim kotitöillä, jotta voi ostaa syksyllä sen toivomansa repun.
Win win, oppii rahan arvon ja myös oppii saavuttamaan tavoitteita työnteolla. Lapsi oppii pyrkimän onnistuneisiin saavutuksiin ja selviämään haasteista. Sun pitää siis tukea matkan varrella, että varmasti onnistuu eikä lannistu. Ei kannata opettaa näkäalattomaksi sossuelätiksi, että ei kannattaisi olla haaveita, kun ne eivät kuitenkaan toteudu ja että pitäisi tyytyä siihen huonompaan, minkä ilmaiseksi saa.
Tämä oli yksi isäni kasvatusmetodeista. Jos oikeasti tarvitsin ja hankin joitakin vaatteita, hän piti huolen että minulla olisi niistä huono omatunto. Tuli kysymään että miksi on aina saatava kaikkein kalleinta, ostin Hennes&Mauritzista. Olisi kuulemma pitänyt mennä kirpputorille ja käyttää veljen vanhoja( olen siis nainen). Vaatteet ostin lapsilisistä ja kesätyössä tienaamistani rahoista. Oli tyytyväinen kun menin alaikäisenä hampurilaisravintolaan töihin lukion sijasta lapsilisien loputtua. Tarkoitti sitä että hänen lompakkonsa pysyy täydempänä.
Sinulla on ollut kurja lapsuus ja epäreilu isä.
Mutta ei tuo viesti mihin viittasit kyllä millään lailla neuvo toimimaan kuin isäsi. Ehkäpä nämä "kaikki sulle ja heti" vanhemmat kompensoivatkin lapsilleen olis lapsuudenkoti traumojaan?!
Ei se ole ollenkaan alentavaa eikä lasta nöyryyttävää jos opettaa että jos haluaa jotain täytyy osata myös tehdä työtä ja mahdollisesti luopua vanhastakin (sehän on vain sama perusperiaate kuin jos vaihdat autosi tai hankit kalliimman asunnon).
Laittakaa nykyinen myyntiin? Sitten saa toisen jos menee kaupaksi?
Sama meno jatkuu kun ootte kännykkää hankkimassa
Myykää vanha - uusi ja käyttämätön mennee hyvin kaupaksi. Jos uusi reppu maksaa enemmän voi ansaita loput kotihommia tekemällä kotona, mummolassa jne.
Guccin lasten reppu (hinta n. 650e) ja Iphone 7 kai pitää nykyisin olla jokaisella trenditietoisella pikkulapsella. Kyllä vanhempien pitää vain hyväksyä tilanne. Ja nuo molemmat täytyy tietysti uusia vähintään kerran vuodessa.
Meidän lapset pyytävät niin harvoin mitään, että yleensä ostan, jos lapsi osaa hyvin perustella. Laukuista puheenollen, onko sinulla vain yksi laukku? Minulla on aika monta, koska rakastan laukkuja. Voisiko toinen reppu olla vapaa-aikaa ja toinen koulua varten? Minkä repun lapsesi haluaa, Kånkenin tai Vansinko?
Alkava murrosikä. Ehkä olisi ollut tärkeää, että samanlainen kuin kaverilla, mutta ei ole järkeä ostaa, kun vanha ihan uusi ja toimiva. Elämä on ja pettymyksiä tulee.