Onko täällä muita, joilla on migreeni ja pikkulapsi?

Mene sinä töihin ja mies kotiin hoitamaan laata. Töistä saa olla pois sairaana.

Vierailija kirjoitti:

Mene sinä töihin ja mies kotiin hoitamaan laata. Töistä saa olla pois sairaana.

Miehellä suuremmat tulot niin hänen on pakko olla töissä. Kaiken lisäksi mies ei tunnu ymmärtävän kuinka rankkaa näiden pääkipujen kanssa on. Pari kertaa olen oksennellut nyt vasta migreenin takia, ja hänen sanansa illalla ovat, milloin hän saa levätä?? Turhauttaa. On varmasti töissä rankkaa ja kotona odottaa 1- vuotias, mutta ymmärtäisi antaa minun levätä tai nukkua kun on kova pääkipu.

Ap

Kyllä... aivan kauheaa selviytymistä ollut ajoittain kun lapset olivat esim 1 ja 3.. turvaverkko oli tunnin ajomatkan päässä ja pääsi paikalle jos ei ollut työvuoroa just silloin. Mies jos oli reissussa just migreenipäivänä niin siinä sit itkin, oksensin ja rukoilin kunnes joku pääsi apuun. Kaapoa lapset katsoivat odotellessa.

Mulla helpottanut migreenit just kun stressikin helpottanu. Kaikki mahdolliset estolääkkeet vuosien aikana kokeiltu ei apua sama täsmälääkkeissä. Pahan kohtauksen tullessa vain suoneen saatu lääke helpottaa.

Itse voin parhaiten vaikuttaa ettei kohtauksia tule niin paljon(säännöllinen elämä, ei tiettyjä ruokia, veden juonti..monta tekijää..).

Tsemppiä migreenin kanssa!! Kauhea vaiva!!

Onko se migreeni siis ihan uusi juttu? Liittyykö hormoneihin, elämänmuutokseen, väsymykseen? Meillä esikoisella puhkesi teininä ja ihan selkeästi liittyy noihin kolmeen. Selkeä simppeli päivärytmi ja tarpeeksi unta niin ei tule kohtauksia.

Mulla kans pieni lapsi ja nyt uusi raskaus samanaikaisesti. Raskauden takia haluaisin rajoittaa lääkitsemistä, mutta pakko mun oli ottaa jonkin verran parasetamolia, kun päätä särki julmetusti 3 päivää putkeen. Onneksi raskaana migreenikohtaukset ovat jokseenkin lievempiä eli kipu ei ole ihan niin hirveää kuin muutoin olisi, mutta kyllä pänni tuo pitkäkestoisuus. Ja sama juttu, mies ei tunnu oikein ymmärtävän, miten tukalalta musta tuntuu ja edes lepäämiseen ei ole mahdollisuutta. Ei ne tyypit ymmärrä, jotka ei itse kärsi migreenistä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä... aivan kauheaa selviytymistä ollut ajoittain kun lapset olivat esim 1 ja 3.. turvaverkko oli tunnin ajomatkan päässä ja pääsi paikalle jos ei ollut työvuoroa just silloin. Mies jos oli reissussa just migreenipäivänä niin siinä sit itkin, oksensin ja rukoilin kunnes joku pääsi apuun. Kaapoa lapset katsoivat odotellessa.

Mulla helpottanut migreenit just kun stressikin helpottanu. Kaikki mahdolliset estolääkkeet vuosien aikana kokeiltu ei apua sama täsmälääkkeissä. Pahan kohtauksen tullessa vain suoneen saatu lääke helpottaa.

Itse voin parhaiten vaikuttaa ettei kohtauksia tule niin paljon(säännöllinen elämä, ei tiettyjä ruokia, veden juonti..monta tekijää..).

Tsemppiä migreenin kanssa!! Kauhea vaiva!!

Siis tuo on niin kamala tunne, kun olet yksin kotona lapsesi kanssa ja olo on niin hirveä että oksentelet :( ja kuinka migreeni invalidisoi mutta on pakko katsoa lapsia. Kun esikoinen oli ihan vauva, sain migreenikohtauksen ja istuin kodin lattialla, toisella kädellä syötin vauvaa ja toiselle puolelle oksensin ämpäriin. Miehen oli pakko tulla apuun. Muutama viikko sitten jouduin käydä ottamassa lääkettä suoneen sairaalassa, mutta ei auttanut. Oli pakko kärsiä.

Elämä tietenkin pyörii lapsen rytmin ympärillä, nukkumaanmenot aina välillä vaihtelee jne. Pitää alkaa nyt jotenkin säännöllistämään tätä elämää :/ Ap

Mikä aiheuttaa stressiä jos olet kotiäitinä? Oletko käynyt terapiassa opettelemassa stressinhallintaa? Älä missään tapauksessa suunnittele toista lasta ennenkuin migreeni on hallinnass. Onko täsmälääkkeet käytössä?

Juu. Ja ei ole miestä, ketä hälyttää apuun.. Eipä sillä että pystyisin edes puhelinta katsomaan, kun migreeni iskee. Onneksi mummo yleensä pystyy auttamaan, kun kohtaus on jo helpottanut vähän ja voin käyttää puhelinta.

Mun lapsi on onneksi jo 4v, joten pystyy touhuamaan edes jotain itsekseen. Toki asiaa sen ikäisellä on ihan koko ajan, joten rauhassa en saa olla. No, tabletti käteen vaan...

Vierailija kirjoitti:

Onko se migreeni siis ihan uusi juttu? Liittyykö hormoneihin, elämänmuutokseen, väsymykseen? Meillä esikoisella puhkesi teininä ja ihan selkeästi liittyy noihin kolmeen. Selkeä simppeli päivärytmi ja tarpeeksi unta niin ei tule kohtauksia.

Mulla on on ollut migreeniä 6- vuotiaasta asti. Nyt n. puoli vuotta migreeniä on esiintynyt melkeimpä viikottain. Varmasti tämä pikkulapsiaika vaatii veronsa, hormonit, elämänmuutos jne.. On vain aika tuskaa välillä ja mietin onko täällä kohtalotovereita. Ap

Akupunktio auttaa. Ja tosiaan jokin stressinhallintametodi. Säännölliset elämäntavat, terveellinen ruokavalio. Kannattaa myös tutkituttaa näkö, hoitamaton taittovika voi laukaista.

Kenellekään en sairauksia toivo, mutta jokainen migreenin väheksyjä saisi kerran elämässään kokea kunnon kohtauksen. Olen ennenkin kirjoittanut, että ensin pelkää, että kuolee, lopulta pelkää, ettei kuolekaan. On se kohtaus niin karmea!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se migreeni siis ihan uusi juttu? Liittyykö hormoneihin, elämänmuutokseen, väsymykseen? Meillä esikoisella puhkesi teininä ja ihan selkeästi liittyy noihin kolmeen. Selkeä simppeli päivärytmi ja tarpeeksi unta niin ei tule kohtauksia.

Mulla on on ollut migreeniä 6- vuotiaasta asti. Nyt n. puoli vuotta migreeniä on esiintynyt melkeimpä viikottain. Varmasti tämä pikkulapsiaika vaatii veronsa, hormonit, elämänmuutos jne.. On vain aika tuskaa välillä ja mietin onko täällä kohtalotovereita. Ap

Meidän teinillä auttaa tosiaan ihan kaikkein parhaiten ennaltaehkäisy. Tarpeeksi lepoa, tosi säännöllinen rytmi ja ruokailu, tarpeeksi liikuntaa.

Ja hänellä se migreeni on sitten aina tosi raju, oksentelee ja menee ihan puolitajuttomaksi. Eli jos se kohtaus tulee, ei ole enää mitään tehtävissä.

Veikkaan että se stressi om nyt se avain. Stressaat että tuleeko se ja sitten se tulee. Oisko vaikka jotain mielikuvaharjoituksia tms tuohon?

T teinin äiti

Vierailija kirjoitti:

Mikä aiheuttaa stressiä jos olet kotiäitinä? Oletko käynyt terapiassa opettelemassa stressinhallintaa? Älä missään tapauksessa suunnittele toista lasta ennenkuin migreeni on hallinnass. Onko täsmälääkkeet käytössä?

Monenlaiset asiat tällä hetkellä. Asuminen, parisuhde, raha- asiat, mitä hoitovapaan jälkeen, elämäntilanne.. Mies haluaisi kaksi lasta, mutta en tiedä kykenekö toiseen. Vaikean synnytyksen takia ja siitä vieläkin kipuja. Siihen päälle nämä pääkivut. Lisäksi miehellä tuntuu koko ajan olevan omia menoja ja suunnitelmia ja jos itse haluaisin jotain tehdä yksin niin se on niin vaikeaa hänelle. Suoraan sanottuna en tiedä jaksaisinko arkea hänen ja kahden lapsen kanssa. Voi, tulisi romaani jos alkaisin kirjoittamaan huolistani :D Niinkuin sanoin, stressi on yksi iso tekijä.. Ja on estolääkkeet ja kohtuslääkkeet käytössä. Ap

Hei! Minulla ei ole ollut noin pahaa migreeniä, mutta kärsin kohtalaisesta migreenistä melkein viikottain lasten vauvavuosien aikana. Kunnolliset lääkkeet, lepo aina kun mahdollista ja hoitoavun järjestäminen (vaikka tuttu hoitaja MLL:stä jos ei muita vaihtoehtoja) auttoivat arjessa selviämisessä. Migreenini helpotti huomattavasti kun lapset kasvoivat, ja nyt kun he nukkuvat hyvin ja arki on säännöllistä, ei migreeniäkään esiinny läheskään niin usein. Eli valitettavasti voi olla, että vain aika auttaa - mutta siihen asti kaikki keinot käyttöön!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä... aivan kauheaa selviytymistä ollut ajoittain kun lapset olivat esim 1 ja 3.. turvaverkko oli tunnin ajomatkan päässä ja pääsi paikalle jos ei ollut työvuoroa just silloin. Mies jos oli reissussa just migreenipäivänä niin siinä sit itkin, oksensin ja rukoilin kunnes joku pääsi apuun. Kaapoa lapset katsoivat odotellessa.

Mulla helpottanut migreenit just kun stressikin helpottanu. Kaikki mahdolliset estolääkkeet vuosien aikana kokeiltu ei apua sama täsmälääkkeissä. Pahan kohtauksen tullessa vain suoneen saatu lääke helpottaa.

Itse voin parhaiten vaikuttaa ettei kohtauksia tule niin paljon(säännöllinen elämä, ei tiettyjä ruokia, veden juonti..monta tekijää..).

Tsemppiä migreenin kanssa!! Kauhea vaiva!!

Siis tuo on niin kamala tunne, kun olet yksin kotona lapsesi kanssa ja olo on niin hirveä että oksentelet :( ja kuinka migreeni invalidisoi mutta on pakko katsoa lapsia. Kun esikoinen oli ihan vauva, sain migreenikohtauksen ja istuin kodin lattialla, toisella kädellä syötin vauvaa ja toiselle puolelle oksensin ämpäriin. Miehen oli pakko tulla apuun. Muutama viikko sitten jouduin käydä ottamassa lääkettä suoneen sairaalassa, mutta ei auttanut. Oli pakko kärsiä.

Elämä tietenkin pyörii lapsen rytmin ympärillä, nukkumaanmenot aina välillä vaihtelee jne. Pitää alkaa nyt jotenkin säännöllistämään tätä elämää :/ Ap

...ja lisäksi tosiaan tuo oma aika olisi tärkeää. Että saa vähän aikaa olla vastuusta vapaa. Itse olen saanut apua vyöhyketerapiasta, kun siinä pystyy todella rentoutumaan. Hierojallakin kävisin viikoittain (jos olisi rahaa, nyt vain silloin tällöin).

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein saatte migreenikohtauksia? Miten lastenhoito, jos migreeni etenee pahaksi? Onko teillä estolääkitystä? Mistä migreeni puhkeaa?

Mulla on migreeniä viikottain ja vuoden ikäinen lapsi, jota hoidan vielä kotona. On todella raskasta kun migreeniä puskee niin usein, ja sitten joutuu olla lääkepöhnässä joka väsyttää ja puuduttaa kroppaa. Lapsikin on niin vilkas. Mulla migreeniä aiheuttaa eniten stressi ja jos saan kunnon yöunet. Oon pulassa, jos paha kohtaus iskee ja mies ja muu tukiverkosto on töissä. Estolääkitys on aloitettu, muttei ainakaan vielä mitään apua..

Tämä vaikuttaa jopa siihen etten tiedä haluanko toista lasta. Olisi vielä rankempaa ja epäsäännöllisenpää elämää.

Muita? :(

Lapsia ei ikinä pidä hankkia jos on migreeni. Siitä ei ikinä seuraa mitään muuta kuin kärsimystä kaikille

Vierailija kirjoitti:

Hei! Minulla ei ole ollut noin pahaa migreeniä, mutta kärsin kohtalaisesta migreenistä melkein viikottain lasten vauvavuosien aikana. Kunnolliset lääkkeet, lepo aina kun mahdollista ja hoitoavun järjestäminen (vaikka tuttu hoitaja MLL:stä jos ei muita vaihtoehtoja) auttoivat arjessa selviämisessä. Migreenini helpotti huomattavasti kun lapset kasvoivat, ja nyt kun he nukkuvat hyvin ja arki on säännöllistä, ei migreeniäkään esiinny läheskään niin usein. Eli valitettavasti voi olla, että vain aika auttaa - mutta siihen asti kaikki keinot käyttöön!

Sinä et edes tiedä mitä oikea migreeni tarkoittaa

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein saatte migreenikohtauksia? Miten lastenhoito, jos migreeni etenee pahaksi? Onko teillä estolääkitystä? Mistä migreeni puhkeaa?

Mulla on migreeniä viikottain ja vuoden ikäinen lapsi, jota hoidan vielä kotona. On todella raskasta kun migreeniä puskee niin usein, ja sitten joutuu olla lääkepöhnässä joka väsyttää ja puuduttaa kroppaa. Lapsikin on niin vilkas. Mulla migreeniä aiheuttaa eniten stressi ja jos saan kunnon yöunet. Oon pulassa, jos paha kohtaus iskee ja mies ja muu tukiverkosto on töissä. Estolääkitys on aloitettu, muttei ainakaan vielä mitään apua..

Tämä vaikuttaa jopa siihen etten tiedä haluanko toista lasta. Olisi vielä rankempaa ja epäsäännöllisenpää elämää.

Muita? :(

Ai kauheeta, itse kärsin myös migreenistä, ja ikinä ei ole tämä tullut edes mieleen. Siis se, miten se vaikuttaa sitten jos/kun joskus on omia lapsia.

Itse en ole testannut, mutta mun mummille auttoi akupunktio (mitkään lääkkeet ei tehonnu, niin meni tota testaamaan). Migreeni lähti kokonaan 25 vuodeksi, ja palasi sen jälkeen paljon pahempana. En ole varma onko mennyt uudestaan akupunktioon vai ei.

Mulla auttoi se, kun annoin itselleni luvan kärsiä. Siis yritin olla ajattelematta "voi ei, kaikki menee päin persettä, miksi juuri minä", ja yritin vain hyväksyä asian.

Ole itse myötätuntoinen itseäsi kohtaan, ei miehesi luultavasti tule koskaan tajuamaan kunnolla kuinka paljon migreeni oikeasti voi sattua.

Lapsi telkkarin eteen ja kaikki syyllisyys pois.

Tässä vielä pari vinkkiä, mistä olen saanut paljonkin apua hormonaaliseen migreeniin.

-Migracap, kylmä pipo silmille :)

-makea juoma, vaikka meinaakin tulla/tulee oksu

-kalsium-magnesiumjauhetta veteen, tämän kanssa otetaan b-multivitamiini.

Kokemukseni mukaan on hyvä olla ns. action plan, kun kohtaus iskee. Ja tästä olisi hyvä miehenkin olla kärryillä.

Tsemppiä!