Miksi mies on lapsellinen?
Olen asunut mieheni kanssa avoliitossa nyt kolme vuotta. Arjessa kaikki kotityöt ja vastuu kodista muutenkin jää minulle. Mies ei itse huomaa siivota/laittaa ruokaa ( olen kokeillut jättää siivoamatta itse, ei tehoa). Töistä tulessaan on kuulemma niin väsynyt, ettei jaksa yhtään mitään. Itselläni on jopa pidemmät työpäivät ja työt vaan kotona jatkuvat, mutta silti mies on ainut joka saa olla väsynyt. Mies on myös ainut jolla saa olla menoja kavereiden kanssa/harrastuksissa. Ja niitä on todella usein. Asumme maalla ja autoja käytössä on vain yksi, joten kun mies lähtee kavereidensa kanssa, jään itse automaattisesti yksin kotiin.
Tämän lisäksi toivoisin itse jo perhettä, ja siitä on keskusteltu ja se on molempien toive. Kuitenkin aina kun otan tulevaisuuden suunnitelmat puheeksi mies "ahdistuu", eikä halua puhua asiasta. Kaikki kuulemma tulee "myöhemmin". Anoppilaan mennessä mies muuttuu ihan vauvaksi. Mies on jo kohta 30- kymppinen ja äitinsä lässyttää ja paapoo kuin pikkulasta, voitelee vielä miehen leivätkin :D Johtuisikohan miehen lapsellisuus tästä? Miten siihen voi puuttua olematta mäkättävä akka :D
Kommentit (18)
Monet miehet ovat lapsellisia. Tuskin tuo tosta mihinkään muuttuu. Mieti kannattasko hänen kanssa perhettä perustaa, etenkin kun on tuollainen anoppi!
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan hanki lapsia tuohon suhteeseen. Sinulla on jo mieslapsi hoidettavana, palauta äidilleen.
Juurikin näin.
Älä, herran jesta, tee lapsia tuon miehen kanssa!!! Et tule saamaan mitään apua lasten- ja kodinhoidossa. Sitten katkeroidut ja ero tulee. Usko meitä!
Koska olet pompottanut sen siihen tilanteeseen. Tätä näkee aivan jatkuvasti suomalaisissa "parisuhteissa": Nainen hilluu ja viittä vaille raivoaa kaikesta mitä mies tekee, koska se että se luutu on nyt just oikein siinä tiskipöydällä on maailman tärkein asia. Miestä taas ei tuollainen nipottaminen eikä riitely kiinnosta, joten se sulkeutuu henkisesti perässä vedettäväksi pikkupojaksi joka elää tyranniäidin vallan alla. Oma-aloitteisuus ei kannata koska siitä tulee vaan nokan nostelua ja huutamista ja pätemistä että hän olisi tehnyt paremmin.
Nyt vaan ero, maailmassa miehiä riittää, ei kannata itsekkään ja laiskan kanssa perhettä perustaa. Hyvä, ettei mies ole kanssasi lapsentekoon suostunut, on usein kaltaisensa keino laittaa pallo naisen jalkaan (ettei palvelija pääse karkuun).
Vierailija kirjoitti:
Koska olet pompottanut sen siihen tilanteeseen. Tätä näkee aivan jatkuvasti suomalaisissa "parisuhteissa": Nainen hilluu ja viittä vaille raivoaa kaikesta mitä mies tekee, koska se että se luutu on nyt just oikein siinä tiskipöydällä on maailman tärkein asia. Miestä taas ei tuollainen nipottaminen eikä riitely kiinnosta, joten se sulkeutuu henkisesti perässä vedettäväksi pikkupojaksi joka elää tyranniäidin vallan alla. Oma-aloitteisuus ei kannata koska siitä tulee vaan nokan nostelua ja huutamista ja pätemistä että hän olisi tehnyt paremmin.
Miksei mies oma-aloitteisesti sitten hakeudu pois ahdistavasta liitosta, jos nainen tuhoaa miehen sielun ja typistää hänet lapsen tasolle? Ai niin, silloin pitäisi itse tehdä jotain omatoimisesti...
Siksi, että ihmiset (lue: naiset) hänen ympärillään mahdollistavat lapsellisuuden.
Usko vanhan naisen neuvoa: älä jää tuohon suhteeseen äläkä varsinkaan hanki lapsia tuon miehen kanssa. Päädyt ensin elämään yhden ison ja yhden (tai useamman) pienen lapsen kanssa. Sitten päädyt yksinhuoltajaksi.
Olet vielä nuori ja sinulla on mahdollisuuksia. Lopeta tämä suhde.
"Mies on myös ainut jolla saa olla menoja kavereiden kanssa/harrastuksissa"
Juokse. Äläkä katso taaksesi.
T. kontrollifriikin otteesta päässyt
Siis miksi ihmeessä sä edes harkitset perheen perustamista tuon miesvauvan kanssa? Nyt järki käteen nainen. Käytä nyt mieluummin edes spermapankkia, jos se mukula on pakko saada, mutta älä nyt ota tuollaista vätystä mukaan sun perheeseen. Se tulet nimittäin olemaan sinä, joka tekee kaikki kotityöt ja hoitaa lapset työn teon lisäksi. Ei siihen kuvioon tarvitse lisäksi kitisevää oman navan tuijottelijaa, joka ei pistä edes tikkua ristiin hiushollin ylläpitämiseksi. Sotkee vaan lisää ja saat sitten häntäkin hoitaa ja ojentaa huonolla menestyksellä. Lopulta ero koittaa ja lapsiakin harmittaa ja eniten harmittaa sua, kun teit lapset paskan miehen kanssa, josta ei ollutkaan aviomieheksi eikä isäksi. Eroa ennen kuin pistät itsesi lapsimottiin useaksi vuodeksi hänen kanssaan.
Isoja hälytysmerkkejä näen minäkin. Ja kun tuo miehen käytös näyttää olevan kotoa opittua, niin ei ole millään tavalla uskottavaa, että mies tulisi jotenkin muuttumaan. Miehellehän tuo on normaalitila.
Usko nyt meitä ja lähde kävelemään. Ei missään tapauksessa jälkikasvua tuon kanssa.
Komppaan edellisiä, lisään vielä se ettei mies selkeästi edes halua lapsia sillä tuo ahdistuminen ja myöhemmäksi siirtely kertoo juuri siitä.
Jos et nyt juokse karkuun ajatteleppa tilannetta vuoden, viiden tai vaikkapa kymmenen jälkeen? Ongelmasi ovat paisuneet, mieslapsen lisäksi sulla on lapsi/lapsia hoidettavana joista otat täyden vastuun. Todennäköisesti jälkiviisaus iskee ja harmittelet mikset eronnut silloinkun kuin tämä olisi ollut vältettävissä? Pahimmassa tapauksessa lapset kärsivät.
Älä hukkaa aikaasi tuollaiseen tyyppiin.
Päätös on sinun.
Miehesi on äidin isoksi kasvanut vauva,joka on jo niin vanha,ettei ole toivoakaan, että kasvaisi aikuiseksi!Pidä tämä vauva tai hankkiudu eroon,jos haluat pienempiä vauvoja.
Annat hänen olla lapsi.
Elämänne kyllä kuulostaa käsittämättömän tylsältä ottaen huomioon, ettei teillä ole lapsia. Ei mielestäni mitään eväitä lähteä hankkimaan lapsia. Ennen lapsia pitää mennä lujaa, ja sinä olet jossain kotona kun mies käy kavereiden kanssa jossain. Mitä elämää se on? Mitä te teette?
Älä hanki lapsia.
Itsellä sama ongelma, jonka ratkaisin näin. Siivotkoon se joka siisteyttä haluaa. Ihmisellä on arkena lyhyt rajallinen aika, käyttäköön kukin sen miten tahtoo. Jos toisen mielestä pitää siivota päivittäin niin siinäs siivoaa. Jos toisen mielestä kerran kahdessa viikossa, niin mikä oikeus toisella on pakottaa.
Vierailija kirjoitti:
Koska olet pompottanut sen siihen tilanteeseen. Tätä näkee aivan jatkuvasti suomalaisissa "parisuhteissa": Nainen hilluu ja viittä vaille raivoaa kaikesta mitä mies tekee, koska se että se luutu on nyt just oikein siinä tiskipöydällä on maailman tärkein asia. Miestä taas ei tuollainen nipottaminen eikä riitely kiinnosta, joten se sulkeutuu henkisesti perässä vedettäväksi pikkupojaksi joka elää tyranniäidin vallan alla. Oma-aloitteisuus ei kannata koska siitä tulee vaan nokan nostelua ja huutamista ja pätemistä että hän olisi tehnyt paremmin.
Tämä on kutakinkin juurin noin ja sen näkee myös ala-peukuista. Jos tunnistat parisuhteesi yllä mainituista suosittelen eroa. Olen myös huomannut että äitini tekee tätä samaa (minulle). Ei ihme että jäi ikisinkuksi, kukaan ei osannut rättiä oikein pöydälle laittaa
Älä vaan hanki lapsia tuohon suhteeseen. Sinulla on jo mieslapsi hoidettavana, palauta äidilleen.