Jos ihminen mainitsee lempielokuvakseen Amélien, mitä ajattelet hänestä?

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä elokuva sitten kertoo jos siitä pitävät ovat niin idiootteja?

Kannattaako tätä edes katsoa jos on täyttä paskaa?

Olen huomannut että ko. elokuvaa inhoavat ne jotka tykkäävät mm. sadistisista väkivaltaelokuvista. Siitäkin voi tehdä johtopäätöksiä.

Hehe, täähän oli juuri se leffa josta yleensä korkeastikoulutetut naiset tykkäävät. Mutta joo, ei varmaan iske amiksiin, jotka kutsuvat muita idiooteiksi jos näillä on eri mieltymykset kuin itsellä.

Kuuluuko minun pitää väkivallasta, jos en pidä tekotaiteellisesta ranskalaishömpästä, joka kertoo oudosta nuoresta naisesta?

Kummallista. En ole koskaan pitänyt väkivaltaelokuvista.

Mistä leffasta kannattaa tykätä jos haluaa muiden silmissä olla cool ja tyylikäs ja todella älykäs hyvän maun omaava loistotyyppi?

Vierailija kirjoitti:

Hehe, täähän oli juuri se leffa josta yleensä korkeastikoulutetut naiset tykkäävät. Mutta joo, ei varmaan iske amiksiin, jotka kutsuvat muita idiooteiksi jos näillä on eri mieltymykset kuin itsellä.

Liikuttava johtopäätös. Teitkö tutkielman aiheesta amiskorkeessa?

Vierailija kirjoitti:

No, ajattelen että henkilö on naiivi, hyväntahtoinen, kiltti, vähän höhlä, ja uskoo ihmisistä pelkkää hyvää. Maailmanparantaja.

Eh, sinähän luonnehdit Amelien päähenkilöä. Eihän leffasta pitäminen nyt yleensä sitä tarkoita että on, tai haluaa olla, samanlainen kuin päähenkilö.

Joku naureskeli täällä miehelle, joka pitää Pretty Womanista. Minusta se taas on omalla tavallaan ihana elokuva, vaikka tätä onkin aika noloa myöntää :D Sen sijaan Amelie oli mielestäni vastenmielinen.

En myöskään pidä sadistisista väkivaltaelokuvista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hehe, täähän oli juuri se leffa josta yleensä korkeastikoulutetut naiset tykkäävät. Mutta joo, ei varmaan iske amiksiin, jotka kutsuvat muita idiooteiksi jos näillä on eri mieltymykset kuin itsellä.

Liikuttava johtopäätös. Teitkö tutkielman aiheesta amiskorkeessa?

Tää oli ihan jossain artikkelissa jossa leffamieltymyksiä verrattiin sosiokulttuuriseen taustaan. Mutta sinä et taida olla lukuihmisiä ;)

Vierailija kirjoitti:

Joku naureskeli täällä miehelle, joka pitää Pretty Womanista. Minusta se taas on omalla tavallaan ihana elokuva, vaikka tätä onkin aika noloa myöntää :D Sen sijaan Amelie oli mielestäni vastenmielinen.

En myöskään pidä sadistisista väkivaltaelokuvista.

Harvemmin tuollaisesta varsin harmittomasta leffasta kukaan sanoo "vastenmielinen". Mitä tarkoitat sillä? Millä tapaa se oli vastenmielinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amelié on yksi lempielokuvistani, mutta se vaatii tietyn mielentilan. Olen katsonut paljon elokuvia ja voisi sanoa, että olen jopa leffafriikki. Muut lempielokuvani eivät ole samanlaista hömppää, päinvastoin. Syy miksi pidän Ameliésta on sen kuvaus ja värit,

Luulisi osaavan kirjoittaa lempileffansa nimen oikein. Ei anna oikein vakuuttavaa kuvaa hehkuttaa jotain, josta ei edes tiedä miten se kirjoitetaan.

No ei! Kyllähän nyt ihmisen vakuuttavuus on vaakalaudalla, kun aksentti on väärällä kirjaimella! Varsinkin kun kyse on sentään lempielokuvasta! En kyllä palkkaisi noin epäammattimaista ihmistä, enkä myöskään olisi missään tekemisissä hänén kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Että meillä on todennäköisesti enemmän yhteistä kuin jos lempielokuva on vaikka 50 shades of grey, Twilight, Human centipede tai Pekko Aikamiespoika.

Jälkimmäisiä en ole tietenkään nähnyt, mutta ranskalaiselokuva on naurettava.

Minusta tuo elokuva vetoaa etenkin hyvin empaattisiin ihmisiin. Onko empaattisuus sitten naiivia ja höhlää, siitä voi olla montaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Kuuluuko minun pitää väkivallasta, jos en pidä tekotaiteellisesta ranskalaishömpästä, joka kertoo oudosta nuoresta naisesta?

Kummallista. En ole koskaan pitänyt väkivaltaelokuvista.

No eihän se välttämättä sinua koske mutta väkivaltaelokuvia harrastavat harvoin fanittavat Amelieta, ja toisinpäin.

Millä tapaa tuo on tekotaiteellista?  Vai ymmärretäänkö täällä tekotaiteellinen vähän väärin?

Ajattelen, että meillähän on jotain yhteistä! Toinen josta tykkään, on Lost in transalation. Lempielokuvilleni on tyypillistä se, ettei niissä välttämättä ole sitä totuttua juonta, joka etenee totuttua kaavaa eteenpäin. Pidän unenomaisesta fiiliksestä, ja pitkistä kohtauksista joissa ei ole sitä väkisin kirjoitettua dialogia jossa pääpari "naljaisee hauskasti" toisilleen (ja naisen kuuluu aina olla miestä hauskempi).

Useimpien ihmisten lempielokuvien juoni menee näin:

on kaunis ja rikkaasta perheestä kotoisin oleva sinkkunainen, jonka exä on idiootti. Nainen on itsekäs, mutta oppii elokuvan aikana tärkeän läksyn. Mies taas on kotoisin kaupungin huonolta alueelta. Hänellä ei ole rahaa, mutta hän on lahjakas tanssija/muusikko. Mies on ystävällinen naiselle, joka kohtelee miestä töykeästi. Lopulta mies kuitenkin tulee pelastamaan naisen pulasta, vaikka tämä ei sitä ansaitsikaan. Loppukohtauksessa vietetään onnellisesti häitä. Jopa naisen isä hymyilee, vaikka vihasikin alussa miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku naureskeli täällä miehelle, joka pitää Pretty Womanista. Minusta se taas on omalla tavallaan ihana elokuva, vaikka tätä onkin aika noloa myöntää :D Sen sijaan Amelie oli mielestäni vastenmielinen.

En myöskään pidä sadistisista väkivaltaelokuvista.

Harvemmin tuollaisesta varsin harmittomasta leffasta kukaan sanoo "vastenmielinen". Mitä tarkoitat sillä? Millä tapaa se oli vastenmielinen?

En kyennyt katsomaan sitä edes loppuun sen häiriintyneen päähenkilön vuoksi. Ahdisti kuvitella että kohtaisi sellaisen ihmisen oikeassa elämässä. Vaikea näin vuosikausia sen näkemisen jälkeen selittää asiaa, kun onnekseni olen unohtanut siitä suuren osan, mutta elokuvasta tuli todella huono olo. En todellakaan yleensä jätä huonojakaan elokuvia kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hehe, täähän oli juuri se leffa josta yleensä korkeastikoulutetut naiset tykkäävät. Mutta joo, ei varmaan iske amiksiin, jotka kutsuvat muita idiooteiksi jos näillä on eri mieltymykset kuin itsellä.

Liikuttava johtopäätös. Teitkö tutkielman aiheesta amiskorkeessa?

Tää oli ihan jossain artikkelissa jossa leffamieltymyksiä verrattiin sosiokulttuuriseen taustaan. Mutta sinä et taida olla lukuihmisiä ;)

Olen minä. Osaan jopa käyttää pilkkua ennen jossa-sanaa, mikäli sellainen tarvitaan. ;))))))))

Terkkuja amis"korkeeseen"!

Yritin joskus katsoa tätä leffaa ja en pystynyt, vaan tylsistyin heti. Jos siis joku tämän lempileffakseen sanoisi, niin hieman varovainen tyypin kanssa olisin. Mitä luultavimmin meistä ei kovin hyviä kaveruksia tulisi.

Olen muutenkin todella huono katsomaan tai lukemaan mitään keksittyjä tarinoita, fantasiakirjoja en tykännyt lukea edes ala-asteella, joten tällaiset leffat vain ärsyttävät typeryydellään. Luultavasti myös niistä pitävät ihmiset ärsyttäisivät.

Fiilistelevä villasukkaihminen, joka tykkää Scandinavian Music Groupista ja jonka kodissa on kodikas, kasvien täyttämä tunnelma. Hyvä ystäväni on tälläinen, tykkää kyseisestä leffasta ja siksi tulee heti Ameliesta mieleen hänet. :D Söpö leffa minustakin, mutten ole nähnyt sitä vuosiin, katsoisi varmaan erilailla kuin 15-vuotiaana siinä kaikessa naiivissa fiilistelypuuskassa, joka mullakin silloin oli.

Amelie oli ok mutta itse en ymmärrä esim. ollenkaan starwars-leffoja. Olen kyllä yrittänyt niitä katsoa mutta ne on niitä harvoja leffoja, joita en ole jaksanut katsoa loppuun asti.