Omituisin lukemasi kirja? Et oikein ymmärtänyt tms.
Haluan lukea kirjoja, jotka pitää lukea uudelleen ymmärtääkseen. Mikä lukemasi kirja on ollut sellainen, että kun se päättyi, et ollut varma olitko ymmärtänyt mitä siinä tapahtui? Tai jossa tunsit olevan jotain vihjeitä mutta et oikein ymmärtänyt niitä. Antakaas vinkkejä! Myös muutoin omituiseksi kokemianne kirjoja olisi kiinnostavaa listata.
Kommentit (46)
Orhan Pamuk: My name is Red
Frank Kafka: Päiväkirjani (tjsp)
Laura Palmerin salainen päiväkirja. En kyllä tajunnut siitä tv-ohjelmastakaan mitään.
Saatana saapuu Moskovaan oli kyllä niin ihmeellinen että en pysyny kärryillä siinä ollenkaan.
AIkamatkustajan vaimo oli mielenkiintoinen, mutta siinäkin jäi monta kohtaa vähän epäselväksi kun hypittiin ajassa sinne tänne. Täytyisi kyllä lukea uudestaan.
Mulla on nyt tuo Humiseva Harju kesken. Olin alkuun myös vähän pihalla että kenestä milloinkin puhutaan. Sukupuu toki auttoi, mutta silti niissä meni sekasin kun puhuttiin joskus sukunimellä ja joskus etunimellä. Ja edelleen ihmettelen sukupuussa mainittua Lintonia, onko se sitten nimeltään Linton Linton... No, se varmaankin selviää jossain vaiheessa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin alkua, koska en yksinkertaisesti saanut mistään kiinni: Humiseva harju.
Minua auttoi kirjan alussa oleva luettelo henkilöhahmoista, josta aina tarvittaessa lunttasin, kuka Catherine nyt olikaan kyseessä. Olen todella huono muistamaan henkilöiden nimiä, joten lunttilistat aittavat aina. Humiseva harju oli todella palkitseva lukukokemus, joten suosittelen että antaisit sille toisen mahdollisuuden.
Katsoin erään filmatisoinnin joku vuosi sitten ja varmaan sen avulla pääsisin paremmin tarinaan kiinni. Kun jo valmiiksi tietää suunnilleen mitä siinä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Djuna Barnes: Yömetsä ja Virginia Woolf: Orlando -jääneet opiskeluajoilta mieleen puuduttavina ja outoina pakkolukemisina. Ehkä pitäisi nyt kokeilla lukea uudelleen.
Peltirumpu-kirja oli omalla tavallaan vaikuttava, toisaalta omituisen olon jättävä.
Hyi. Peltirumpu on elokuvanakin ihan kamala.
Sadan vuoden yksinäisyys.
Helpompaa Paul Austerin varhaisempi tuotanto, esin NY-trilogia.
"Saatanalliset säkeet" meni reilusti yli hilseen, ja jäi siksi kesken. Olin toisaalta siitä lukiessani kai 19-vuotias, joten ymmärtämättömyys saattoi johtua nuoruudestakin.
Tommy Hellstenin "Virtahepo olohuoneessa"... olen kolmesti lukenut, ei aukea. Aiheen ymmärrän ja se on hyvin selkeä yhdessä kohtaa, mutta koko kirja...
Monica Fagerlundin Diiva. Kiehtova mutta outo.
Vierailija kirjoitti:
Saatana saapuu Moskovaan, se meni aika villiksi jossain vaiheessa.
Mun lempikirja
Vierailija kirjoitti:
Monica Fagerlundin Diiva. Kiehtova mutta outo.
Se ryypiskeli tosi pahasti siinä vaiheessa niin selittää teoksen laatua, mustakin oli liian epäjäsentynyt ja lihotettu. Mutta se kirja tammisaarelaisesta nuoren murhasta (lola uppochner) on hullun hyvä, sikahyvä.
Vierailija kirjoitti:
Hamlet
Lopussa oli ihan wtf mitä just luin, ja meni puolet ohi.
Rakastan Hamlettia. Lopullisesti aukesi kun näin sen teatterissa Lontoossa. Benedict Cumberbatchin esittämänä. Itkin lipussa kuin putous. "Good night sweet prince" voi luoja
Carlos Ruiz zafon Tuulen varjo ja saman kirjoittajan joku toinenkin kirja, tajuan mutten tajua selittäkää mulle kuka se salaperäinen mies on? Saatana?
James Joycen Tuotanto. Erityisesti Uleysses
Saatana saapuu Moskovaan. Tuohon aikaan luin todella paljon ja luen nopeasti.
Luin muutamia kymmeniä sivuja ja olin ymmäläni. Enkä mitenkään hyvällä tavalla. Tosin olin silloin äärimmäisen stressaantunut.
Elämässäni tapahtui epämiellyttävä kriisi. Mielen ja elämän täytti muu kuin lukeminen. Kirja jäi kesken.
Jotenkin tuo kirja alkoi vituttamaan minua tuon jälkeen. Ehkä johtuen elämäntilanteestani.
Mene ja tiedä.
Tänä kesänä ajattelin antaa sille mahdollisuuden. Meinasin valehdella että luen tuon kirjan riippumatossa, mutta totuuden nimissä täytyy sanoa että ihan aurinkotuolissa ja sohvannurkassa luen. :)
Hyvää kesää kaikille kirjojen ystäville ja muillekin. :)
Vierailija kirjoitti:
Saatana saapuu Moskovaan. Tuohon aikaan luin todella paljon ja luen nopeasti.
Luin muutamia kymmeniä sivuja ja olin ymmäläni. Enkä mitenkään hyvällä tavalla. Tosin olin silloin äärimmäisen stressaantunut.
Elämässäni tapahtui epämiellyttävä kriisi. Mielen ja elämän täytti muu kuin lukeminen. Kirja jäi kesken.
Jotenkin tuo kirja alkoi vituttamaan minua tuon jälkeen. Ehkä johtuen elämäntilanteestani.
Mene ja tiedä.
Tänä kesänä ajattelin antaa sille mahdollisuuden. Meinasin valehdella että luen tuon kirjan riippumatossa, mutta totuuden nimissä täytyy sanoa että ihan aurinkotuolissa ja sohvannurkassa luen. :)
Hyvää kesää kaikille kirjojen ystäville ja muillekin. :)
Kiitos samoin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatana saapuu Moskovaan, se meni aika villiksi jossain vaiheessa.
Mun lempikirja <3 mutta vaati pari lukukertaa ennenkun aukesi. Nyt rakastan sitä
Minulla myös tuo Saatana saapuu Moskovaan. Täytyykin lukea tuo kirja loppuun. :)
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni nuorena luin Howlin liikkuva linna kirjan. Siitä on tehty animaatioleffakin mutta selvästi helppotajuisempi kuin kirja. Se kirja ei ainakaan silloin oikeen käynyt järkeen. Mutta voi olla että muutenkin aika surkea tarina josta on kuitenkin saatu tehtyä mahtava leffa. Lue jos kiinnostaa.
ps. se on fantasia/romanssi kirja
Mikä siinä jäi sinua askarruttamaan? Olen itse lukenut sen muutamaan kertaan.
Foucaultin heiluri