Lue keskustelun säännöt.
Yliarvostetuin kirja?
26.06.2017 |
Eli mistä kirjasta ette ole pitäneet ollenkaan, vaikka kaikki muut tuntuvat hehkuttavan sitä?
Kommentit (362)
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas on ihan suomalainen nimitys. Ranskassa ja monessa muussa maassa on vastaava. Esimerkiksi sota-aikana lähetettiin rintamalle paketteja (naiset väsäsi talkoilla) nimellä "Tuntematon sotilas" eli saaja sai olla, kuka vaan. Yleensä ne sitten jaettiin niille, joille ei muuten tullut paketteja. En kyllä näe ko. termissä mitään yleismilitaristista. Kysymys on sotilaasta, joka on ihan tavallinen, se tusinasotilas "siellä jossain" (sota-aikainen termi, kun paikoista ei saanut puhua).
Tottakai se noin suomenkielisesti sanottuna on suomalainen nimitys, mutta käsitteenähän 'tuntematon sotilas' on kyllä aivan kansainvälinen.
Lue vaikka wikistä: ' Tuntematon sotilas(käsite)' .
Miksi se muuten olisi siinä sitten esitelty ainakin n. kahdellakymmenellä kielellä, eikä niissä missään käsitteen muunkielisissä esittelyissä mainita Suomesta yhtään mitään ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Raimo Mäkelän:Naamiona Terve Mieli". Ymmärrän toki, että jotkut haluavat tuoda metaansa ja vääryyden kokemisia kirjana, mutta kun näitä on jo netti aivan liikaa, miksi ihmeessä kasata "kirjamateriaalia" lähestymällä provoja, häiriintyneitä tai epävakaita sähköpostilla ja kasata heidän täysin subjektiivisesta kokemastaan kirja?
Aivan nolla tähteä se ei ansaitse, on siinä muutama pointtikkin ja syviin, alkukantaisiin tuntemuksiin vetoava tapaus, pari sellainen mutta lähteenä se on melkein yhtä pätevä, kuin MV-sivusto. Ei jatkoon...
Vierailija kirjoitti:
En usko, että kukaan voi arvostaa Juha Vuorisen tuotantoa, mutta joskus jotkut dorkat niitä niin hehkutti, että oli pakko lainata ja yrittää. Helvetti mitä kuraa, en pystynyt lukemaan paria sivua enempää.
Olin tulossa kirjoittamaan aivan samaa. Luin sen ihka ensimmäisen, Juoppuhullun päiväkirjako se oli(?), ja olin todella typertynyt kun loppuun pääsin. Koko kokemuksessa meni max tunti ja enpä ole moista p*skaa eteeni koskaan aiemmin saanut. Sittemmin toki luin ensimmäisen Twilight-kirjan, koska ystäväni jaksoi sitä mainostaa...
Ps. Sinuhe on edelleen yksi mieleenpainuneimmista lukukokemuksistani.
Haruki Murakami - Norwegian wood
Niin tekotaiteellinen, jotenkin liian tekemällä tehty ja seksi sitä seksi tätä.
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas on ihan suomalainen nimitys. Ranskassa ja monessa muussa maassa on vastaava. Esimerkiksi sota-aikana lähetettiin rintamalle paketteja (naiset väsäsi talkoilla) nimellä "Tuntematon sotilas" eli saaja sai olla, kuka vaan. Yleensä ne sitten jaettiin niille, joille ei muuten tullut paketteja. En kyllä näe ko. termissä mitään yleismilitaristista. Kysymys on sotilaasta, joka on ihan tavallinen, se tusinasotilas "siellä jossain" (sota-aikainen termi, kun paikoista ei saanut puhua).
Tietenkin se noin suomeksi kirjoitettuna on suomalainen nimitys, mutta käsitteenä se on aivan kansainvälinen, ja vieläpä paljon ennen toista maailmansotaa syntynyt.
Tämän voi nähdä wikistä haulla 'Tuntematon sotilas (käsite)'.
Se siinä on esitelty ainakin yli kahdellakymmenellä kielellä, eikä niissä muunkielisissä esittelyissä mainita koko Suomesta yhtään mitään .
(...kuvia jostain 'ikuisista liekeistä',kunniavartioista ja marssijoista ,seppeleenlaskuista ja muistomerkeistä sen sijaan on melkein kaikissa niistä .)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taru sormusten herrasta on tosiaan hieman erilainen kuin perus kirjat yleensä, sillä siinä käydään laajasti läpi (kuvitteellista) historiaa, kieliä, maantiedettä yms. mikä voi olla hyvin tylsää joidenkin mielestä. Itse juonta ja henkilöhahmoja on 2/3 kirjasta. Tätä ilmentää myös lopun mittavat luettelot historian tapahtumista ja kielten sanastoa ja aakkosia. Minuun tämä todellisen maailman tuntu kielineen ja historioineen vetoaa, mutta jos siihen paneutuminen ei kiinnosta, ei itse kirjastakaan paljoa saa irti. Tässä tapauksessa suosittelen elokuvia lämpimästi, sillä itse tarina on tuntemisen arvoinen.
Kommenttini koskien käsitettä 'tuntematon sotilas' tuli nyt kahdesti, koska kuten tiedätte,täällä on kertoja jolloin palstalle lähetetty teksti ei ehkä näy heti ollenkaan,eikä ehkä edes kolmannenkaan varmistuskokeilun jälkeenkään. Tarkoitukseni ei siis suinkaan ollut syyllistyä mihinkään palstajankutukseen tai 'spämmäykseen',kun laitoin sen asian vielä varmuuden vuoksi uudelleen. Pahoittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stephen Kingin tuotanto, yliarvostetuin kirjailija ikinä
En tiedä kuinka laajalti nämä ovat hehkutettuja, mutta aika moni tutuista on tykännyt ja minä en ollenkaan:
Eat, pray, love - niin tylsä ettälopetin kesken (harvinaista!)
Tuulen viemää - En voi sietää Scarlettia, ihan liian hemmoteltu ja itsekeskeinen, teki mieli vaan lähettää jonnekin Siperiaan raatamaan viideksi vuodeksi.
Vadelmavenepakolainen - luin kyllä läpi, mutta ei ollut minusta hauska
Juoksuhaudantie - inhosin kirjan tunnelmaa
Kaikki Tervon kirjat, Kallellaan on ainoa jonka jaksoin lukea loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herran pelko on viisauden alku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan lukenut JHT - Musta Lammas? Mielipiteitä?
Anna Karenina.
Voiko pitkäpiimäisempää olla? Varmasti aikansa huipputeos jne, mutta ei jokaista yksinkertaista asiaa tarvitse selostaa joka vinkkelistä sivutolkulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ollaan muka luettu monta kirjaa, koska sivistyneistö! Kas kun ei ulkomaan kielisiäkin muutama!
Suomen kielellä painetaan kirjallisuutta eniten maailmassa väkilukuun nähden. Enemmän kuin koko Afrikassa yhteensä. Tämä tieto löi minut ällikällä.
Eli ehkä joku niitä lukeekin? Ja sellainen voi myös joskus oleskella palstalla.
Sanomalehtiä muuten myös painetaan ja luetaan eniten maailmassa juuri Suomessa. Kyllä meillä tässä ihan on kehumisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Humiseva harju oli suuri pettymys!
Samaa mieltä! Kaikki henkilöhahmot ovat itsekkäitä, ilkeitä ja katkeria eikä ketään voi oikein sympata. Tykkään monesta muusta saman ajan brittiklassikosta (esimerkiksi Kotiopettajattaren romaani on ihan eri tavalla vangitseva) mutta tämä ei uponnut.
Vierailija kirjoitti:
Nämä teidän kommenntinne kertovat paljon enemmän teistä itsestänne kuin kyseisistä kirjoista...
Näytä kirja josta kaikki pitävät. Se kertoo vain että olemme kaikki erillaisia ja pidämme eri asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura Lindstedin Oneiron. Löysikö tämä edes kunnolla lukijoita, vaikka sai Finlandian? Kiva idea, mutta täyteen ahdettu turhaa tietoa. Joo, tuli selväksi, että kirjailija on sivistynyt ja paljon lukenut. Ei silti koskettanut..
20 sivua sinnitellen ja heippa vaan tylsä kirja....oneiron ...haaaaaaahhhhuuuuoooohh.
Oksasen "Norma", ziis hirveä hypetys ja täys pankaakka.
Oneiron on mielestäni harvinainen 2000-luvulla kirjoitettu suomalainen romaani - sen kirjoittajalla tuntuu olevan edes kohtuullisessa määrin aivotoimintaa. Toisin kuin kaikki nämä oksaset ja pulkkiset, jotka eivät paljon teini-ikäisille suunnattuja lukuromaaneja kummempia ole. Mielestäni tämän maankolkan nykykirjallisuudesta kertoo kaiken se, että Oksanen ja Vuorinen markkinoivat tekeleitään kimpassa.
Anna-Leena Härkösen kirjat ovat kuin koululaisen ainekirjoitusta, lukuun ottamatta loppuun käsitelty -kirjaa. Tosin en tiedä arvostaako Härkösen kirjoja kukaan. :)
Seitsemän veljestä. Ei vaan innosta. Ja se "huumori"....
Sillanpään tuotanto. Samat sanat. Paitsi että huumori puuttuu.
Seitsemän veljestä.