Seksin lopettaminen suhteesta voi johtaa eroon rakkaudesta huolimatta
Jos toinen haluaa lopettaa seksin parisuhteesta, se on samanlainen tilanne kuin jos toinen sanoisi, ettei haluakaan lapsia, vaikka yhteinen ymmärrys oli, että niitä hankitaan. Silloin on edessä tilanne, että rakkaudesta huolimatta tarpeet ja toiveet eivät suhteessa kohtaa, ja siinä vaiheessa on syytä mennä eri teitä. Lähtevää on kummassakin tapauksessa turha syyllistää rakkauden puutteesta, sillä kenenkään ei voi odottaa luopuvan seksin tai vanhemmuuden kaltaisista perustarpeista.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan itselleni tietynlaisen elämän, ja siihen sisältyy mm. se, ettei minulla ole lapsia, että saan asua kaupungissa, että minulla on aikaa luoville harrastuksille ja että minulla on toimiva seksielämä. Ilman näitä minun on mahdoton olla onnellinen. Jos kumppanini alkaisi vaatia, että harrastan vähemmän, tai hän ei enää halua seksiä kanssani, tai hän haluaa muuttaa maalle ja hankkia lapsia, ei tuossa ole muita vaihtoehtoja kuin erota. En uhraa omaa onnellisuuttani kenenkään takia, eikä minusta yhdenkään naisen pitäisi tehdä niin.
Ihmiset muuttuu, et sinäkään pysy samanlaisena aina ja joskus haluat jotain muuta mitä nyt, samoin ikääntyminen muuttaa sinua hormoneilta ja keholta.
Jäätävää lukea noin naiivia ja narsistista tykitystä. Monta kertaa joudut naista vaihtaa jos et kykene kompromisseihin.
Sinusta siis naisen pitää jäädä suhteeseen, jos mies päättääkin, ettei haluakaan lasta, ja nainen haluaa? Oma onnellisuus on uhrattava, koska ihmisten haluamiset nyt vain muuttuvat.
Sori, mutta sinä se olet tässä se, joka kuulostaa naiivilta.
Jos ei ole valmis tekemään kompromisseja missään mielessä parisuhteessa niin kannattaa jäädä ikisinkuksi. Täydellisen jääräpäisellä asenteella yhteentörmäyksiä syntyy väkisinkin ennemmin tai myöhemmin, kahta täysin samanlaista ihmistä ei ole.
"En tee kompromisseja missään asiassa" on aika helvetin eri juttu kuin "En tee kompromisseja asioissa, jotka ovat onnellisuuteni kannalta ratkaisevia". Aika tyhmä edes kommentoida jotakin tuollaista!
Vierailija kirjoitti:
Selaista miestä ei olekaan, jonka vuoksi kannattaisi olla onneton.
Ei ole muuten sellaista naistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde kaatuu pelkästän seksin puutteeseen niin uskallan väittää ettei siinä jutussa ollut kyse oikeasta rakkaudesta.
Rakkautta on monenlaista. Säkin rakastat äitiäsi, mutta etvtaatusti haluaisi harrastaa seksiä sen kanssa. Ainahan sitä voidaan olla kavereita kuitenkin...
Mutta jos eroaa, niin silloinhan ei ole seksiä, mutta ei myöskään rakkautta, jota suhteessa kuitenkin oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde kaatuu pelkästän seksin puutteeseen niin uskallan väittää ettei siinä jutussa ollut kyse oikeasta rakkaudesta.
Rakkautta on monenlaista. Säkin rakastat äitiäsi, mutta etvtaatusti haluaisi harrastaa seksiä sen kanssa. Ainahan sitä voidaan olla kavereita kuitenkin...
Huoh, aika väsynyttä. Lähisukulaista kohtaan ei voi tunteakaan seksuaalista vetoa ellei ole aivan poikkeustapaus, äidin rakastamista ei voi verrata suvun ulkopuolisen naisen rakastamiseen ikipäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan itselleni tietynlaisen elämän, ja siihen sisältyy mm. se, ettei minulla ole lapsia, että saan asua kaupungissa, että minulla on aikaa luoville harrastuksille ja että minulla on toimiva seksielämä. Ilman näitä minun on mahdoton olla onnellinen. Jos kumppanini alkaisi vaatia, että harrastan vähemmän, tai hän ei enää halua seksiä kanssani, tai hän haluaa muuttaa maalle ja hankkia lapsia, ei tuossa ole muita vaihtoehtoja kuin erota. En uhraa omaa onnellisuuttani kenenkään takia, eikä minusta yhdenkään naisen pitäisi tehdä niin.
Ihmiset muuttuu, et sinäkään pysy samanlaisena aina ja joskus haluat jotain muuta mitä nyt, samoin ikääntyminen muuttaa sinua hormoneilta ja keholta.
Jäätävää lukea noin naiivia ja narsistista tykitystä. Monta kertaa joudut naista vaihtaa jos et kykene kompromisseihin.
Sinusta siis naisen pitää jäädä suhteeseen, jos mies päättääkin, ettei haluakaan lasta, ja nainen haluaa? Oma onnellisuus on uhrattava, koska ihmisten haluamiset nyt vain muuttuvat.
Sori, mutta sinä se olet tässä se, joka kuulostaa naiivilta.
Jos ei ole valmis tekemään kompromisseja missään mielessä parisuhteessa niin kannattaa jäädä ikisinkuksi. Täydellisen jääräpäisellä asenteella yhteentörmäyksiä syntyy väkisinkin ennemmin tai myöhemmin, kahta täysin samanlaista ihmistä ei ole.
"En tee kompromisseja missään asiassa" on aika helvetin eri juttu kuin "En tee kompromisseja asioissa, jotka ovat onnellisuuteni kannalta ratkaisevia". Aika tyhmä edes kommentoida jotakin tuollaista!
Nohnoh, rauhtoitutaanpas nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde kaatuu pelkästän seksin puutteeseen niin uskallan väittää ettei siinä jutussa ollut kyse oikeasta rakkaudesta.
Niinpä, hyi niitä pervoja jotka haluaa seksielämän ja vielä silloinkin kun suhde on muuten kunnossa! Niin itsekästä. Onneksi sinä olet täällä kertomassa millaisia asioita suhteessa saa kaivata ollakseen kunnollinen rakastava puoliso.
Seksittömässäkin parisuhteessa voi olla erittäin onnellinen jos puhutaan lihalliset himot ylittävästä yhteydestä.
No käytännössä tuollainen parisuhde on sama juttu, kun tuotantokanan pitäminen 15cm x15cm häkissä. Hengissähän siinä pysyy mutta mahdollisuus lajityypilliseen toimintaan viety loppuelämäksi. Alkaisin rasvata köyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde kaatuu pelkästän seksin puutteeseen niin uskallan väittää ettei siinä jutussa ollut kyse oikeasta rakkaudesta.
Rakkautta on monenlaista. Säkin rakastat äitiäsi, mutta etvtaatusti haluaisi harrastaa seksiä sen kanssa. Ainahan sitä voidaan olla kavereita kuitenkin...
Huoh, aika väsynyttä. Lähisukulaista kohtaan ei voi tunteakaan seksuaalista vetoa ellei ole aivan poikkeustapaus, äidin rakastamista ei voi verrata suvun ulkopuolisen naisen rakastamiseen ikipäivänä.
Alat olla asian ytimessä: toista ihmistä voi myös rakastaa vastaavalla tavallansa kuin vaikka äitiää. Rakkautta on, mutta seksuaalista vetoa ei. Silloin kannattaa jatkaa kaverilinjalta.
Ja jos sä oikeasti rakastat toista, niin miten voisit mitätöidä hänen koko seksuaalisuutensa loppuelämäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde kaatuu pelkästän seksin puutteeseen niin uskallan väittää ettei siinä jutussa ollut kyse oikeasta rakkaudesta.
Niinpä, hyi niitä pervoja jotka haluaa seksielämän ja vielä silloinkin kun suhde on muuten kunnossa! Niin itsekästä. Onneksi sinä olet täällä kertomassa millaisia asioita suhteessa saa kaivata ollakseen kunnollinen rakastava puoliso.
Seksittömässäkin parisuhteessa voi olla erittäin onnellinen jos puhutaan lihalliset himot ylittävästä yhteydestä.
No käytännössä tuollainen parisuhde on sama juttu, kun tuotantokanan pitäminen 15cm x15cm häkissä. Hengissähän siinä pysyy mutta mahdollisuus lajityypilliseen toimintaan viety loppuelämäksi. Alkaisin rasvata köyttä.
Hyvin putkinäköistä ajattelua, kyllä ainutlaatuinen henkinen yhteys voittaa lihan piilottamisen. Yksi ihmisen tärkeimmistä tehtävistä on jatkaa sukuaan, velat toimivat lajityyppinsä edun vastaisesti mutta mitä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde kaatuu pelkästän seksin puutteeseen niin uskallan väittää ettei siinä jutussa ollut kyse oikeasta rakkaudesta.
Niinpä, hyi niitä pervoja jotka haluaa seksielämän ja vielä silloinkin kun suhde on muuten kunnossa! Niin itsekästä. Onneksi sinä olet täällä kertomassa millaisia asioita suhteessa saa kaivata ollakseen kunnollinen rakastava puoliso.
Seksittömässäkin parisuhteessa voi olla erittäin onnellinen jos puhutaan lihalliset himot ylittävästä yhteydestä.
No käytännössä tuollainen parisuhde on sama juttu, kun tuotantokanan pitäminen 15cm x15cm häkissä. Hengissähän siinä pysyy mutta mahdollisuus lajityypilliseen toimintaan viety loppuelämäksi. Alkaisin rasvata köyttä.
Hyvin putkinäköistä ajattelua, kyllä ainutlaatuinen henkinen yhteys voittaa lihan piilottamisen. Yksi ihmisen tärkeimmistä tehtävistä on jatkaa sukuaan, velat toimivat lajityyppinsä edun vastaisesti mutta mitä sitten?
Jotenkin vaikuttaa siltä, että olet niitä ihmisiä, joille ainutlaatuinen henkinen yhteys ja todellinen rakkaus tarkoittaa sitä, että muiden tulee uhrata elämänsä sinun vuoksesi.
Mitä annettavaa sinulla vuorostasi on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selaista miestä ei olekaan, jonka vuoksi kannattaisi olla onneton.
Ei ole muuten sellaista naistakaan.
No juu, totta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos eroaa, niin silloinhan ei ole seksiä, mutta ei myöskään rakkautta, jota suhteessa kuitenkin oli?
Kyllä se rakkaus siitä kuihtuu ja kuolee, kun sitä ei toisen hyvänä pitämisellä, erotiikalla ja seksillä ruokita. Kun eroaa, saa mahdollisuuden tavoitella uutta suhdetta, joka vastaa kaikkiin keskeisiin parisuhdetarpeisiin. Ainakin minulle parisuhde on vähän sellainen juttu, että se on vain niin hyvä kuin sen heikoin osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde kaatuu pelkästän seksin puutteeseen niin uskallan väittää ettei siinä jutussa ollut kyse oikeasta rakkaudesta.
Niinpä, hyi niitä pervoja jotka haluaa seksielämän ja vielä silloinkin kun suhde on muuten kunnossa! Niin itsekästä. Onneksi sinä olet täällä kertomassa millaisia asioita suhteessa saa kaivata ollakseen kunnollinen rakastava puoliso.
Seksittömässäkin parisuhteessa voi olla erittäin onnellinen jos puhutaan lihalliset himot ylittävästä yhteydestä.
No käytännössä tuollainen parisuhde on sama juttu, kun tuotantokanan pitäminen 15cm x15cm häkissä. Hengissähän siinä pysyy mutta mahdollisuus lajityypilliseen toimintaan viety loppuelämäksi. Alkaisin rasvata köyttä.
Hyvin putkinäköistä ajattelua, kyllä ainutlaatuinen henkinen yhteys voittaa lihan piilottamisen. Yksi ihmisen tärkeimmistä tehtävistä on jatkaa sukuaan, velat toimivat lajityyppinsä edun vastaisesti mutta mitä sitten?
Jotenkin vaikuttaa siltä, että olet niitä ihmisiä, joille ainutlaatuinen henkinen yhteys ja todellinen rakkaus tarkoittaa sitä, että muiden tulee uhrata elämänsä sinun vuoksesi.
Mitä annettavaa sinulla vuorostasi on?
Jos ihminen on se oikea niin sen ei tarvitse uhrata yhtään mitään, vakka on löytänyt kantensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos eroaa, niin silloinhan ei ole seksiä, mutta ei myöskään rakkautta, jota suhteessa kuitenkin oli?
Kyllä se rakkaus siitä kuihtuu ja kuolee, kun sitä ei toisen hyvänä pitämisellä, erotiikalla ja seksillä ruokita. Kun eroaa, saa mahdollisuuden tavoitella uutta suhdetta, joka vastaa kaikkiin keskeisiin parisuhdetarpeisiin. Ainakin minulle parisuhde on vähän sellainen juttu, että se on vain niin hyvä kuin sen heikoin osa.
Kyllä seksuaalinen kipinä hiipuu ajan mittaan, vanhemmalla iällä joutuu käyttämään jo mielikuvitusta jotta onnistuu kiihottumaan partneristaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde kaatuu pelkästän seksin puutteeseen niin uskallan väittää ettei siinä jutussa ollut kyse oikeasta rakkaudesta.
Niinpä, hyi niitä pervoja jotka haluaa seksielämän ja vielä silloinkin kun suhde on muuten kunnossa! Niin itsekästä. Onneksi sinä olet täällä kertomassa millaisia asioita suhteessa saa kaivata ollakseen kunnollinen rakastava puoliso.
Seksittömässäkin parisuhteessa voi olla erittäin onnellinen jos puhutaan lihalliset himot ylittävästä yhteydestä.
No käytännössä tuollainen parisuhde on sama juttu, kun tuotantokanan pitäminen 15cm x15cm häkissä. Hengissähän siinä pysyy mutta mahdollisuus lajityypilliseen toimintaan viety loppuelämäksi. Alkaisin rasvata köyttä.
Hyvin putkinäköistä ajattelua, kyllä ainutlaatuinen henkinen yhteys voittaa lihan piilottamisen. Yksi ihmisen tärkeimmistä tehtävistä on jatkaa sukuaan, velat toimivat lajityyppinsä edun vastaisesti mutta mitä sitten?
Jotenkin vaikuttaa siltä, että olet niitä ihmisiä, joille ainutlaatuinen henkinen yhteys ja todellinen rakkaus tarkoittaa sitä, että muiden tulee uhrata elämänsä sinun vuoksesi.
Mitä annettavaa sinulla vuorostasi on?Jos ihminen on se oikea niin sen ei tarvitse uhrata yhtään mitään, vakka on löytänyt kantensa.
Heh. Naiset, jotka sanovat näin, eivät koskaan suostuisi hautaamaan lapsihaaveita vain siksi, että heidän rakastamansa mies ei haluakaan lapsia. Silloin kyseessä ei satu olemaan "se oikea".
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan itselleni tietynlaisen elämän, ja siihen sisältyy mm. se, ettei minulla ole lapsia, että saan asua kaupungissa, että minulla on aikaa luoville harrastuksille ja että minulla on toimiva seksielämä. Ilman näitä minun on mahdoton olla onnellinen. Jos kumppanini alkaisi vaatia, että harrastan vähemmän, tai hän ei enää halua seksiä kanssani, tai hän haluaa muuttaa maalle ja hankkia lapsia, ei tuossa ole muita vaihtoehtoja kuin erota. En uhraa omaa onnellisuuttani kenenkään takia, eikä minusta yhdenkään naisen pitäisi tehdä niin.
Minäkin haluan tietynlaisen elämän, MUTTA haluan myös, että mieheni saa tehdä ja toteuttaa sellaisia asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi. Jos jostain syystä hän saisi päähänsä haluta muuttaa maalle, olisin siihen valmis tietenkin sillä edellytyksellä, että se on väliaikainen, muutaman vuoden kokemus. Myähemmin voidaan palata taas takaisin maalle, jos mies sitä toivoisi.
Ihmisen täytyy saada kokeilla ja tehdä elämässään monenlaisia asioita eikä kukaan tiedä, mitä 20 vuoden päästä haluaa. Minulle mieheni onnellisuus on ihan yhtä tärkeää kuin omani. Hän on maailman paras ihminen ja ansaitsee siksi parasta. Tuen häntä melkeinpä kaikessa pyrkien omalta osaltani edistämään hänen unelmiensa täyttymistä. Se vaatii joustamista, kompromisseja ja luopumistakin. Toisaalta saan samanlaista kohtelua mieheltäni. Tiedän, että hän haluaa minun parastani ja on valmis minun vuokseni moneen.
Maailma on individualistisempi kuin koskaan ihminen. Ihmisen, jota rakastaa itsensä jälkeen eniten, puolesta ei olla valmiita joustamaan ja tekemään kompromissejä. Ehkä siksi parisuhteet eivät enää kestä. Ihan eri kysymys sitten onkin, onko se hyvä vai huono asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan itselleni tietynlaisen elämän, ja siihen sisältyy mm. se, ettei minulla ole lapsia, että saan asua kaupungissa, että minulla on aikaa luoville harrastuksille ja että minulla on toimiva seksielämä. Ilman näitä minun on mahdoton olla onnellinen. Jos kumppanini alkaisi vaatia, että harrastan vähemmän, tai hän ei enää halua seksiä kanssani, tai hän haluaa muuttaa maalle ja hankkia lapsia, ei tuossa ole muita vaihtoehtoja kuin erota. En uhraa omaa onnellisuuttani kenenkään takia, eikä minusta yhdenkään naisen pitäisi tehdä niin.
Minäkin haluan tietynlaisen elämän, MUTTA haluan myös, että mieheni saa tehdä ja toteuttaa sellaisia asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi. Jos jostain syystä hän saisi päähänsä haluta muuttaa maalle, olisin siihen valmis tietenkin sillä edellytyksellä, että se on väliaikainen, muutaman vuoden kokemus. Myähemmin voidaan palata taas takaisin maalle, jos mies sitä toivoisi.
Ihmisen täytyy saada kokeilla ja tehdä elämässään monenlaisia asioita eikä kukaan tiedä, mitä 20 vuoden päästä haluaa. Minulle mieheni onnellisuus on ihan yhtä tärkeää kuin omani. Hän on maailman paras ihminen ja ansaitsee siksi parasta. Tuen häntä melkeinpä kaikessa pyrkien omalta osaltani edistämään hänen unelmiensa täyttymistä. Se vaatii joustamista, kompromisseja ja luopumistakin. Toisaalta saan samanlaista kohtelua mieheltäni. Tiedän, että hän haluaa minun parastani ja on valmis minun vuokseni moneen.
Maailma on individualistisempi kuin koskaan ihminen. Ihmisen, jota rakastaa itsensä jälkeen eniten, puolesta ei olla valmiita joustamaan ja tekemään kompromissejä. Ehkä siksi parisuhteet eivät enää kestä. Ihan eri kysymys sitten onkin, onko se hyvä vai huono asia.
Missasit pointin täysin.
Helppohan se on lapsiin suostua tai maalle muuttaa, jos nuo asiat eivät ole oman onnellisuuden kannalta ratkaisevia. Silloinhan se on ihan normaalia joustamista ja kompromissihakuisuutta. Mutta joustaminen toisen mieliksi tavalla, joka tekee itsestä onnettoman, on se asia, jota kenenkään ei pitäisi tehdä. Minulle maalla asuminen ja lasten hankkiminen ovat sellaisia asioita, jotka tekevät minusta onnettoman, ja siksi en niihin suostu. Siksihän näitä sanotaan parisuhteen dealbreakereiksi. Minun kanssani ei voi seurustella, jos ei ole valmis kaupunkilaiseen, lapsettomaan elämäntapaan.
Olen varma, että sinullakin on asioita, joissa et ole valmis uhraamaan omaa onnellisuuttasi toisen mieleksi. Kenties muslimiksi kääntyminen tai hotwife-elämäntapa? Sinun olisi pitänyt käyttää esimerkissäsi niitä.
Minusta on aika helvetin huolestuttavaa, jos vielä vuonna 2017 nainen on valmis "joustamaan ja tekemään kompromisseja" tavalla, joka tekee hänestä onnettoman. Mihin te tarvitsette kumppania, jonka tarpeet estävät oman onnellisuutenne?
"voi johtaa eroon". Niin kuin tätä ei normaaliälyinen ihminen tajuaisi. Silti sitä tehdään. Kuten myös tupakoidaan.
Selaista miestä ei olekaan, jonka vuoksi kannattaisi olla onneton.