Kysy psykiatriselta sairaanhoitajalta
Kommentit (55)
Ja millä tavoin tulehdus pyritään selvittämään?
Siellä mitään väkivallanuhkaa ole ainakaan mitä minä olen osastoilla makaillut. Hulut ovat itse asiassa usein kilttejä ihmisiä joiden elämä on muerskattu jo lapsuudessa. Hyväksikäyttöä ym. ja ihmiset eikun haukkuu hulluiksi. Kiusaavat ensin sielun hajalle ja nauravat päälle. Heidän kuulusisi kärsiä ei näiden joita surkeasti yritetään mielialalääkkeillä hoitaa mitkä ei järin auta.
Olen kahden vaiheilla, kävin työterveyden kautta psykiatrilla ja sain diagnoosiksi traumaperäisen stressihäiriön. Kaksi vaihtoehtoa; hoidattaa työterveyden kautta niin, että saan lopulta kelan tuen ja pääsen emdr psykoterapiaan tai lähteä terveyskeskuksen kautta. Kolmas ja välillä mieluisin vaihtoehto on myös olla hoitamatta ollenkaan :D haluaisin mahdollisimman vähän kuluja työnantajalle mutta kunnallisessa terveydenhuollossa ei saa aikoja ja jonot on pitkät. Säännöllisin väliajoin vaihdan mielipidettä asian suhteen ja muutenkin ajattelen välillä että kaikki on niin hyvin etten hoitoa tarvi ja diagnoosi on väärä, epävarmuus ja tämmönen vissiin kuuluu "taudin kuvaan". Mitähän suosittelisit että teen?
Mikä ennuste on kaksisuuntaisen psykoottisen vaikean masennusjakson jälkeen toipua työkykyiseksi, kun sairaus aktiivisesta lääkehoidosta/muutoksista huolimatta ei ole parantunut kolmessa vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
Oletko peloissasi tulevaisuuden avohoidon kehittämisestä sairaalahoidon kustannuksella, eli osastopaikkoja karsimalla?
Kyllä ja ei. On oikea kehityssuunta, ettei ihmisiä suljeta enää pitkiksi ajoiksi laitoksiin, mutta avohoidon resurssien lisäämisen ja osaamisen päivittämisen 2010-luvulle tulisi näkyä paljon voimakkaammin. Lisäksi edelleen on tapauksia, jolloin ihmisen on päästävä äkkiä sairaalajaksolle, minkä tulisi olla aina mahdollista.
Ap
Olen päässyt hyvin vaikean ja traumaattisen avioliiton jälkeen omasta tahdostani avo-osastolle lyhytaikaiseen hoitoon joista toinen oli viikko-osasto.Tällä viikko-osastolla henkilökunta istui kaiket päivät kahden lasioven takana kansliassa.Palavereita oli kerran viikossa.Kukaan ei koskaan tullut kysymään edes viikonlopun jälkeen kuin voin.Minulla ei ollut mitään ahdistusta lievittävää lääkitystä.Toisella avo-osastolla hoitajat olivat potilaiden kanssa tekemisissä vain ruokailujen yhteydessä ja sielläkin hoitokokouksia kerran viikossa.Potilaat täälläkin keskenään kaiket päivät.Olen itse sh somaattisella puolella akuutilla kir. osastolla ja siellä ihmisen hoito koknaisvaltaista,myös psyykkinen puoli otetaan aina huomioon.
Onko joku potilas jäänyt erityisesti mieleen urasi aikana ja mistä syystä?
Vierailija kirjoitti:
Jos kertoo hyväksikäytöistä mikä on, kun pitää yrittää ymmärtää sitä tekijää? Että pojat on poikia, ei se mitään tarkoittanut, älä nyt välitä.
Aika heppoisia hoitajia valitettavasti on.
Tämä on todella surullista kuultavaa. Mikään ei ole niin kamalaa kuin tulla vähätellyksi ja mitätöidyksi. Oletko saanut kuitenkin apua?
Ap
Kyllästyttääkö/kyllästyttikö sinua vastailla niihin: "onko siellä pehmustetut huoneet" ja "annetaanko sähköä rangaistukseksi" kysymyksiin?
Millainen on asiakaskunta? Moniongelmaisia otteen elämästä menettäneitä, normaaleja työssäkäyviä, menestyneitä?
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla tulehduksia hoidetaan ja pidetään huoli siitä että potilas saadaan aktivoitua kuntoutusohjelmaan ja täten taas toimintakykyiseksi?
Valitettavasti mielenterveyspotilailla fyysisestä terveydestä huolehtiminen on usein aika retuperällä. Tiedetään, että monet terveysongelmat usein kasautuvat heille. Usein tähän ovat syynä organisaatiorakenteet ja ihan henkilökunnan osaaminenkin. Kuntoutukseen pyritään sitouttamaan ihmisiä monin keinoin. Se kaikkein tärkein on kuitenkin kuntoutujan sisäisen motivaation löytäminen ja vahvistaminen itse asetettujen, realististen tavoitteiden kautta.
Ap
Millainen on hyvä potilas? Kuinka hän käyttäytyy? Jotain sellaisia piirteitä, joidenka omaavien kanssa tykkäät erityisesti työskennellä?
Vierailija kirjoitti:
Siellä mitään väkivallanuhkaa ole ainakaan mitä minä olen osastoilla makaillut. Hulut ovat itse asiassa usein kilttejä ihmisiä joiden elämä on muerskattu jo lapsuudessa. Hyväksikäyttöä ym. ja ihmiset eikun haukkuu hulluiksi. Kiusaavat ensin sielun hajalle ja nauravat päälle. Heidän kuulusisi kärsiä ei näiden joita surkeasti yritetään mielialalääkkeillä hoitaa mitkä ei järin auta.
Tulisi ottaa lapsen huostaan entistä herkemmin perustein ja sijoittaa koulukotiin?
Vierailija kirjoitti:
Olen kahden vaiheilla, kävin työterveyden kautta psykiatrilla ja sain diagnoosiksi traumaperäisen stressihäiriön. Kaksi vaihtoehtoa; hoidattaa työterveyden kautta niin, että saan lopulta kelan tuen ja pääsen emdr psykoterapiaan tai lähteä terveyskeskuksen kautta. Kolmas ja välillä mieluisin vaihtoehto on myös olla hoitamatta ollenkaan :D haluaisin mahdollisimman vähän kuluja työnantajalle mutta kunnallisessa terveydenhuollossa ei saa aikoja ja jonot on pitkät. Säännöllisin väliajoin vaihdan mielipidettä asian suhteen ja muutenkin ajattelen välillä että kaikki on niin hyvin etten hoitoa tarvi ja diagnoosi on väärä, epävarmuus ja tämmönen vissiin kuuluu "taudin kuvaan". Mitähän suosittelisit että teen?[/
Itse suosittelisin hoitamaan työterveyshuollon kautta loppuun saakka. Sinulla on jo hoitokontakti sinne ja ovat ilmeisen hyvin perillä asioistasi. Lisäksi pääsisit sinulle suositeltuun terapiaan nopeammin, mistä on hyviä hoitotuloksia. Asioiden kanssa pähkäily kuuluu asiaan, mutta olet jo puolivälissä matkaa, kun olet uskaltanut hakea apua. Kaikki eivät siihen kykene. Tsemppiä!
Ap
Hei! Oletko koskaan joutunut työskentelemään aggressiivisten, vaarallisten asiakkaiden kanssa? Ohjeistetaanko koulutuksessa jotenkin, miten omasta turvallisuudesta pidetään työssä huolta? Olen miettinyt terveydenhoitoalalle suuntautumista, mutta tämä asia arveluttaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla tulehduksia hoidetaan ja pidetään huoli siitä että potilas saadaan aktivoitua kuntoutusohjelmaan ja täten taas toimintakykyiseksi?
Valitettavasti mielenterveyspotilailla fyysisestä terveydestä huolehtiminen on usein aika retuperällä. Tiedetään, että monet terveysongelmat usein kasautuvat heille. Usein tähän ovat syynä organisaatiorakenteet ja ihan henkilökunnan osaaminenkin. Kuntoutukseen pyritään sitouttamaan ihmisiä monin keinoin. Se kaikkein tärkein on kuitenkin kuntoutujan sisäisen motivaation löytäminen ja vahvistaminen itse asetettujen, realististen tavoitteiden kautta.
Ap
Miten fyysinen terveys liittyy tähän? Mitä tarkoitat henkilökunnan osaamisella?
Vierailija kirjoitti:
Mikä ennuste on kaksisuuntaisen psykoottisen vaikean masennusjakson jälkeen toipua työkykyiseksi, kun sairaus aktiivisesta lääkehoidosta/muutoksista huolimatta ei ole parantunut kolmessa vuodessa?
Mitä pidempään toipuminen kestää, sitä heikommaksi ennuste vähitellen käy. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, etteikö se olisi mahdollista! Olen nähnyt ihmisten toipuvan työkykyiseksi vuosikausien kuntoutuksen jälkeenkin.
Ap
Koetko, että työtäsi arvostetaan? Tarjoatko siis säännöllistä keskusteluhoitoa potilaillesi? Oletko suorittanut terapiaopintoja tai harkinnut niitä? Millaisia koulutuksia teillä on? Millaisia toivoisit? Usein saa lukea av:ltä kommentteja joissa morkataan, ettei esim. terveyskeskusten psyk.sh:sta ole mitään hyötyä. Miltä tämä sinusta tuntuu? Miten työpaikkasi psykologit suhtautuvat sinuun? Tuleeko tilanteita, joissa tuntuu, että katsoisivat psyk.sh:ta "nenänvartta pitkin", koska heillä parempi koulutus tms?
Kiitos jos jaksat vastata. Kaikkea hyvää sinulle työhösi!
Oletko koskaan törmännyt potilaaseen jälkikäteen siviilissä? Jos olet, miten reagoit? Entä potilas?
Kyllä, lähestulkoon päivittäin. Netistä luetaan kaikenlaista faktana. Ihmisillä on taipumus uskoa asioita, joita he haluavat uskoa. Erityisesti tämä ongelma vaikuttaa lääkehoitoon sitoutumiseen.
Ap