Lue keskustelun säännöt.
Lapselle isoisoäidin nimi?
21.06.2017 |
Haluaisin antaa ensimmäiselle lapselleni mummoni etunimen, ehkä tiputtaa siitä yhden kirjaimen pois. Vanha suomalainen kaunis nimi, nykyään harvinainen kai. Mummoni kuoli kun olin vauva ja hänestä ei ole muistoja, enkä tätä nimeä käytännössä edes mummoni vuoksi valitsisi, se vaan on jotenkin muodostunut suosikiksi. Käy myös todella hyvin lapsen toiseen kotimaahan.
Ongelmaksi on muodostunut kuitenkin äitini, jonka mielestä lapselle ei missään nimessä saa antaa "kenenkään muun nimeä". Loppujenlopuksi me vanhemmathan tästä päätämme mutta en haluaisi äitiänikään suututtaa. Mielipiteitä?
Kommentit (11)
Itse olen päättänyt antaa poikalapselle pappani nimen, pappa kuoli 65-vuotiaana eli melkoisen nuorena, onneksi veljeni ei ole nimeä keksinyt omilleen antaa... Ja tyttölapselle olen ajatellut samaisen papan äidin nimeä, isomummu kuoli kun olin 5-vuotias. Kunhan niitä lapsia ensin alan hommailemaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä suvussa nimet kulkevat ja vanhoja nimiä antamalla kunnioitetaan suvun aiempia jäseniä.
Railien, Ritvojen ja Pirkkojen äidit on Siirejä, Ainoja, Vienoja ja Sylvejä.
Mun lapsella on isosoäitinsä nimi.
Käske sen äitis pitää pienempää suuta, lapsenlapsen nimestä päättäminen ei ole hänen asiansa.
Kiinnostaisi tietää, mikä tämä isoäitisi nimi oli?:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana ajatus. (: anna äidin pahottaa mielensä jos pahottaa. Eihän se lapsesi nimeä päätä.
Mulla on kans isoisoäitini nimi. Arvostan ajatusta, mutta mä oon vähän katkera asiasta, kun nimi taipuu niin ilmiselvästi venäjän suuntaan, vaikka siiyä vähän "suomalaisempaa" on väännetty. :D
Ihania nimiä olisivatkin, jos olisin antanut isoisovanhempien nimiä. En viitsi laittaa, koska joku sukulainen kuitenkin osuu paikalle, sillä nimet sen verran harvinaisia. Ongelmaksi kuitenkin tuli se, että olisi pitänyt olla tasapuolinen miehen suvun nimiin ja niitä minä en halunnut, kun mieheni ei itse edes tiedä, keitä ovat. Olisi turha kunnioittaa, kun ei tiedä nimiäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä poika sai isäni veljen nimen.
Ja sain suvussa aikaan juorun että olen jotenkin näpäyttänyt isääni tällä asialla. Mielelläni olisin antanut pojalle isäni nimen jos se ei olisi niin tylsä (Timo). Käsittämätöntä että mummo on aikoinaan antanut pojilleen niin eri kalibeeria olevat nimet. Isäni on ihan loistava, hänellä vain sattuu olemaan pliisu nimi.
Meidän suvussa on viimeiset 5 sukupolvea ollut yksi mies/poika jonka nimi on tyyliin Matti Ilmari ja toisena nimenä todella monella tytöllä Johanna tai Elviira mummojen mukaan. Minusta on hienoa kun samat nimet jatkuvat suvussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, mikä tämä isoäitisi nimi oli?:)
Anteeksi en kerennyt aikaisemmin vastailemaan, mutta mummini nimi oli Martta, ja meillä nimeksi tarkoitus olisi antaa Marta tai Martha (tästä on vielä vääntöä lapsen isän kanssa, mielestäni ensimmäinen on ns. Helpompi lausua ja tajuta kirjottaa). Ja lapsen isä on siis espanjalainen joten sopii sinne myös.
Kiitos todella paljon kannustuksesta ihan kaikki. Äitini vaan kieltää todella jyrkästi tätä nimeä antamasta jopa vaikka kirjoutusasu olisi hiukan eri :/
Ap
Nyt kannattaa se äiti kolauttaa äkkiä omalle paikalleen, koska muuten ei tuosta sekaantumisesta tule loppua.
Mun lapsilla on isotätiensä nimet.