Onko kaksosten kanssa nyt oikeasti näin vaikeeta, vai onko tässä uusavuttomuuden huippu?

Vierailija kirjoitti:

Helpompi olla niiden lasten kanssa kotona. Mikä ihme juttu tämä on nykyään, että pitää muka viedä esikoinen päiväkotiin, kun vauva syntyy. Hirveä härdelli kuskaamisista ja ihan turhaan.

Missä vaiheessa aikuinen nukkuu? Kun on heräillyt läpi yön syöttämään vauvoja? Ne päivän päiväunet tulevat ihan tarpeeseen, tosin perheen kotona oleva taapero ei kotihoidossa niitä enää välttämättä nuku.

Työkaveri muisteli aikoinaan miten ei muista mitään toisen lapsensa ensimmäisestä kahdesta vuodesta, kun unet olivat nollassa. Näin vielä 80- luvullakin.

Ei ole noin vaikeaa. Se on juurikin niin, että ihan sama huutaako vaunuissa yksi vai kaksi vauvaa.

Vaikeaa kaksosten kanssa on ainoastaan se, että ne on aina nälkäisiä ym samaan aikaan ja itsellä vain kaksi kättä. On siis raskaampaa kuin yhden vauvan kanssa. Mutta kyllä suurin osa monikkoäideistä selviytyy lastensa kanssa normaaleista tilanteista, kuten lapsen hakemisesta hoidosta.

Perhetyö taitaa ollaan heille oikeampi tukimuoto kuin pidennetty päivähoito noin pienelle.

No nää lapset on jo isoja. Esikoinenkin kai koulussa. Miks hitossa näitä haukkumaketjuja pitää vielä uusintoina lähettää?

No minä olen äiti, jolla on lapset 2 vuoden ikäerolla ja pidän nimenomaan tuota hakemisrumbaa raskaana. Tosi moni kaveri sai samaan aikaan lapsia samalla ikäerolla ja suurin osa laittoi 2 v esikoisen päiväkotiin ainakin osa-aikaisesti. Myös meiltä kysyttiin, että miksi meidän esikoista ei laiteta, kun mieskin oli paljon reissutöissä.

Mielestäni esikoisen paikka on kotona, mutta en olisi todellakaan jaksanut herätä aamuisin viemään vanhempaa lasta päiväkotiin, vaan tykkäsin hitaista aamuista. Lisäksi asumme Lapissa ja nuoremman vauva-aika sattui juuri talveen. Olisi pitänyt kummankin pukemisen lisäksi huolehtia auto lämpimäksi, raapia ikkunat, kolata pihaa että pääsee tielle (usein monta kertaa päivässä). jne. Tuplarattaatkin oli, mutta tiet aurattiin aina vasta iltapäivällä tai illalla, joten kuljetusvälineenä todella epävarmat. Päiväkoti oli 3,5 km päässä. Lisäksi mulla on toinen käsi heikompi vanhan tapaturman takia, joten kaukalon kantaminen on aina ollut vaikeaa.

Syitä toki voi olla monia, joita perhe ei halua välttämättä avata. Ehkä tuossa tilanteessa olisin pitänyt esikoisenkin kotona.

Tuollaisille ihmisille ei pitäisi suoda kuin yksi lapsi. Tosi ikävää vanhemman lapsen kannalta kun työnnetään jo pienenä kokoaikaiseen hoitoon vauvojen tieltä.

Minulla ei ole kaksosia, mutta kylläkin kaksi (suunnitellusti) vajaan 1,5 vuoden ikäerolla syntynyttä lasta. Muistan, kun lapsia oli vasta yksi ja kaveri selitti, kuinka raskasta on vauvan ja vajaa kaksivuotiaan kanssa. En ymmärtänyt, kuinka se voi olla niin hankalaa ajattelin (vaikka en tietenkään sanonut ääneen), että kaverini ei vain osaa organisoida tai tekee lastenhoidosta aivan liian vaikeaa tekemällä turhia asioita tai yrittämällä tehdä asiat täydellisesti.

Sitten, kun nuorempi lapseni syntyi, tajusin olleeni täysin väärässä. Oli ihan oikeasti raskasta olla yksin kotona kahden pienen lapsen kanssa. Mieheni kyllä oli mukana lastenhoidossa, mutta hän tuli tyypillisesti kotiin klo 18-19 välillä. Voin vain kuvitella, kuinka hankala tilanne olisi ollut, jos kotona olisi näiden kahden lisäksi ollut vielä toinen vauva.

Mitä tulee hoidosta hakemiseen, niin sen hankaluuteen vaikuttaa olennaisesti se, millainen matka hoitopaikkaan on. Kaikilla hoitopaikka ei ole 10 minuutin kävelymatkan päässä, vaan osalla lasten haku kotoa käsin hoitopaikasta voi tarkoittaa yli tunnin kävelyä rattaiden kanssa, kun esikoinen kävelee paluumatkan itse.

Vielä joskus 1990-luvun alussa esim. Espoossa sai kotiin kaksosten syntymän jälkeen kodinhoitajan useaksi tunniksi päiväksi monen kuukauden ajaksi, vaikka kotona ei ollut yhtään vanhempaa lasta. Siitä piti tosin maksaa, ja koska maksu riippui perheen tuloista, hyvätuloisilla perheillä ei usein ollut varaa käyttää palvelua.