Vanhempi koira ärisee pennulle -missä raja?
Minulla on kuusivuotias narttukoira ja 9-viikkoinen narttupentu kotona. Pentu ollut meillä nyt vajaan viikon. Vanhempi narttu on aina ollut hyvin tarkka omasta tilastaan ja esimerkiksi pesästään, eikä ole toisten koirien kanssa leikkiin ryhtyvää tyyppiä. Osasin näinollen ennalta aavistaa, ettei se pennusta ole kovin innoissaan...
Nämä pari päivää ovat sujuneet ihan hyvin, mutta odotusteni mukaisesti vanhempi koira ärisee pennulle ja muuten ei huomioi sitä/ole siitä mitenkään kiinnostunut. Vanhempi siis esimerkiksi torjuu pennun leikkiinhaastoyritykset näyttämällä hampaita ja ärisee + näykkii ilmaa, jos pentu tulee iholle, yrittää viedä siltä ruokaa tai yrittää tunkea sen pesään. Minusta vielä ihan normaalia, näyttää rajoja nuoremmalle. Pentua ärinä tuntuu kuitenkin vain innostavan ärsyttämään vanhempaa lisää. Olen tähän mennessä muuten ollut puuttumatta, paitsi joskus ohjannut pentua leikkimään lelulla tms. jos ei millään usko lopettaa. Lisäksi olen yrittänyt vahvistaa vanhemman asemaa antamalla kaiken ruuasta pantaan ja rapsutuksiin tälle ensin.
Missä vaiheessa tuohon kannattaa puuttua? Ja kannattaako silloin torua pentua vai narttua? En usko, että narttu kävisi pennun päälle missään tilanteessa, mutta onhan tuo sille todella tukalaa ja stressaavaa, kun nuorempi tahallan ärsyttää.
Kommentit (6)
Toru pentua jos äityy liian hurjaksi, siis jos vanhempi koira ei saa loppumaan.
Ei terve aikuinen koira tee mitään pennulle.
Ärinä on ihan normaalia koiralta joka vanhempana näyttää paikkansa.
Paljon tietty myös vanhemmalle koiralle huomiota.
Ensimmäisten viikkojen aikana annan vanhemmalle koiralle aina tuollaisissa tilanteissa "omaa aikaa". Eli pentuvapaata aikaa ihan vain nukkua kaikessa rauhassa, tai olla rapsuteltavana ilman, että pentu roikkuu ympärillä koko ajan.
Torumaan en lähtisi kumpaakaan. Jos olen sitä mieltä, että pentu menee liian pitkälle, käyn vain siirtämässä sen kauemmas/toiseen huoneeseen/muihin puuhiin.
Se virhe, minkä nyt teit on se että otit narttupennun. Urospentu olisi tullut paremmin toimeen jo kotona olevan koiran kanssa.
Kiitos vinkeistä, täytyy jatkaa näin. Ainakaan toistaiseksi penska ei osaa tulla sohvalle, eikä sängylle, joten vanhemmalla on niissä oma rauha. Täytyy katsoa mitä keksii sitten, kun tuo kasvaa.
ap
Olet tehnyt juuri oikein. Paljon huomiota vanhemmalle koiralle. Pentu oppii kyllä vähitellen. Paras jos vanhemmalle olisi paikka mihin pentu ei pääse niin saa rauhaa välillä. Kun vanhempi on varma asemastaan niin pikkuhiljaa se ottaa pennun mukaan laumaan ja opettaa koiriksi. Pari päivää meni tietämässäni tapauksessa vierastaessa, sitten nukkuivat jo yhdessä kerällä. Varmasti on yksilöllistä vaihtelua, mutta hyvin se menee.