Noloimmat asiat, joilla ihmiset ylpeilevät

Tatuoinnit.

Minusta pahin on kun joku typerys kehuu sillä, ettei koskaan ole lukenut yhtäkään kirjaa.

Myötähäpeän tunne on musertava.

Marimekon sian kusirakkolaukku.

Instagram "mallin" ura. Photoshopattua roskaa.

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit.

Riippuu aivan täysin tatuoinnin laadusta ja mitä se esittää.

Että heillä on uusi Skoda ja kenties vielä nahkapenkit ja sporttimalli. Huh - miten hienoa!

"Kunnon työmies".

"En oppinut ikinä ruotsia." No upeeta. Siinä on yksi helppo kieli ja vähällä vaivalla sitä olisi kyllä Suomen kouluissa oppinut. Tuossa losotaan vain laiskuudella ja ankealla asenteella. Tällä ruotsin osaamattomuudella ei saa mitään irtopisteitä mistään. 

Lesotaan sillä, että ammattikoulun käyneinä osataan "käytännön asiat" paremmin kuin akateemiset. Tuo on karkea yleistys, joka ei edes aina ole totta (joissain tapauksissa varmaan onkin totta). Moni akateeminen tekee parin vuoden lyhyen amiksen vaikka vasemmalla kädellä harrasteenaan, jos vain haluaa. 

Kissat ja koirat. Niiden ominaisuudet.

Onlyfansissa oleminen... Ellet sitten oikeasti tienaa sillä tonneja kuussa.

Tai se että esitetään kiireistä bisnesnaista kun tekee töitä muutaman tunnin päivässä.

Kuntosalilla käyminen. Se ei kuitenkaan mitään tähtitiedettä ole tai vaadi mitenkään erikoisen paljon.

Etelän junttilauma leuhkii sillä että "asuu kaupungissa". 😂😂

Vierailija kirjoitti:

Entinen työkaveri ylpeili sillä, että ei ole lukenut ainuttakaan kirjaa peruskoulun jälkeen...

Ja muutamat, että ei ole käyneet kehä 3 pohjoispuolella. Voi myötähäpeä 🤣

Vierailija kirjoitti:

Oon lukenut nyt koko ketjun läpi ja ihan hyviäkin pointteja tullut, mutta eihän tässä uskalla sanoa ja puhua enää mitään, ettei vaikuta ylpeilyltä. Jos mä nyt esimerkiksi sanon meneväni paskalle, niin onko se ylpeilyä mun suolen hyvästä toiminnasta?

Mä myös jäin miettimään sitä, että onkohan monessa näistä ennemminkin niin päin, että mikä on pienin asia, josta joku on ollut kade.

Vaikuttaa vähän siltä, että minkä tahansa asian sanominen katsotaan ylpeilyksi. Otanpa tästä yltä ihan randomilla yhden: ”Yksi leuhkii, ettei tiedä mitään pesäpallosta”

Siis miten tuo pitää sanoa, että se muuttuu leuhkimiseksi? Tai miten pitää sanoa, että ei tiedä mitään pesäpallosta, jotta se EI olisi leuhkimista?

Vierailija kirjoitti:

"En oppinut ikinä ruotsia." No upeeta. Siinä on yksi helppo kieli ja vähällä vaivalla sitä olisi kyllä Suomen kouluissa oppinut. Tuossa losotaan vain laiskuudella ja ankealla asenteella. Tällä ruotsin osaamattomuudella ei saa mitään irtopisteitä mistään. 

Lesotaan sillä, että ammattikoulun käyneinä osataan "käytännön asiat" paremmin kuin akateemiset. Tuo on karkea yleistys, joka ei edes aina ole totta (joissain tapauksissa varmaan onkin totta). Moni akateeminen tekee parin vuoden lyhyen amiksen vaikka vasemmalla kädellä harrasteenaan, jos vain haluaa. 

Yllä olevan kaltaiset leveilyt ovat noloja, niin monella tavalla

- Toimistotyötä tekevä asiantuntija, joka arvostaa myös käsillä tekemistä

Vierailija kirjoitti:

Lasten saaminen. Jälkikasvustaan saa ja pitää ollakin ylpeä, noloa on se kun pidetään elämän suurimpana saavutuksena sitä että on saattanut lapsen maailmaan. Bravo, teit sen mikä onnistuu suurelta osalta naisista ja on täysin normaali osa elämää kaikilla eläinlajeilla.

Tämä! Hyvin sanottu. Voi myös olla elämänhallintaongelmia ja siltikin onnistuu, ihan yhdellä yrityksellä.

Jahdit, kysykää vaikka Putinin frendeiltä.

Eräs mies ylpeilee sillä, että sen pierut ei haise. Tai ne haisee hyvälle. 

Yritetään instagramissa esittää parempaa, vaikka oikeasti kaikki menee päin puuta 🙃

Että on muisti mennyt kännissä tai miten on hölmöillyt kännissä.

Metsästyksellä kehuminen. Hyi.