Lue keskustelun säännöt.
Graafinen laskin ei ole välttämätön lukion pitkään matematiikkaan
18.06.2017 |
Useimmat tulee olemaan eri mieltä kanssani ja aloitukseni tulee mahdollisesti nostamaan paskamyrskyn mutta käytän silti puheenvuoron.
Olen ns. köyhästä perheestä eikä meillä ollut mahdollisuutta kun aivan perustarpeisiin, mutta kävin lukion kunnolla ja lähdin sen jälkeen yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa. Tosin vaihdoin myöhemmin fysiikkaan. Nyt kirjoitan gradua ja aloitan luultavasti syksyllä tohtoriopinnot. Minulla on siis jonkinlainen käsitys asiasta. Tähän asti en ole kertaakaan tarvinnut graafista laskinta enkä ole ikinä pitänyt sellaista käsissäni.
Funktiolaskin on kun tehty pitkään oppimäärään. Näin se vain on. Kaikkia ominaisuuksia pääsee käyttämään mutta ylimääräistä ei juurikaan ole.
Hankkimalla graafisen laskimen tekee lukiolaiselle helposti karhunpalveluksen. Hän oppii ettei itse tarvitse osata mitään kun laskin tekee kaiken työn. Graafisesta laskimesta ei ole hyötyä edes yliopistossa koska se on kielletty tenteissä. Laskut voi aivan yhtä hyvin tarkistaa Maximalla tai Mathematicalla.
Eli jättäkää ne graafiset laskimet kauppaan ja ostakaa mielummin funktiolaskin.
Kommentit (27)
Ostakaa helmitaulu. Kehityksen kärjessä kulkeminen on turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi huoh, miten noi muinaiset sukupolvet pääsivätkään lukioista läpi kun ei ollut minkäänlaisia laskimia. Piti jonkun tikun ja taulukoiden avulla laskeskella.
Eipä meilläkään saanut käyttää graafisia vaikka niitä alkoi jo siihen aikaan olla. Muutos tuli vasta myöhemmin. Hyvin silti tuli L pitkästä matikasta ja fysiikasta pelkällä perusfunktiolaskimella.
ei voi enää verrata sun vanhoja älliäs nykyisiin. Tehtävät ovat vaikeutuneet todella paljon, kun ajatellaan kaikilla olevan se graafinen laskin. Eli nykyään on paljon enemmän soveltavaa kuin ennen.
Puhut täyttä puppua. Pitkän matematiikan tehtävät eivät todellakaan ole vaikeutuneet 35 vuoden takaisesta. Jos jotain muutosta on tapahtunut, niin se on päinvastaiseen suuntaan. Toki L:n raja on E:n käyttöönoton jälkeen noussut, mutta sillä osaamisella, jolla 35 vuotta sitten sai L:n, saisi kyllä nykyisinkin joko L:n tai E:n sen mukaan, mihin kohtaan pisteet vanhan L:n pisterajojen sisällä sijoittuivat. Ja ihan funktiolaskin riittäisi.
Minulla on kolme lasta kirjoittanut pitkän matematiikan viimeisen neljän vuoden aikana, joten tunnen oikein hyvin nykyisten kokoeiden vaatimustason.
Tekniikan tohtori
totta. Itse harjoittelin pitkän matikan yo kokeeseen laskemalla vanhoja yo koe tehtäviä 60- ja 70- luvuilla. tehtävien vaikeustaso oli sillon jotain ihan muuta kuin nykyisin. tämä koskee myös lyhyttä matikkaa.
Tottahan tuo on, mutta kyllä se helpottaa etenkin tehtävien tarkistamista.
En ymmärrä miksei yo-tehtäviä laadita niin, että ne tehtäisiin kokonaan ilman laskinta. Kilpailuissa ja olympialaisissa laskinta ei käytetä ollenkaan. Myönnettäköön, että varsinkin olympiamatematiikka on aika kaukana lukiomatematiikasta. Mutta eikö lukiomatematiikankin pohjalta olisi mahdollista laatia tehtävät, joihin riittäisi kynä, kumi, viivain, harppi ja MAOL?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei yo-tehtäviä laadita niin, että ne tehtäisiin kokonaan ilman laskinta. Kilpailuissa ja olympialaisissa laskinta ei käytetä ollenkaan. Myönnettäköön, että varsinkin olympiamatematiikka on aika kaukana lukiomatematiikasta. Mutta eikö lukiomatematiikankin pohjalta olisi mahdollista laatia tehtävät, joihin riittäisi kynä, kumi, viivain, harppi ja MAOL?
Olisi se aivan mahdollista. Mutta ymmärrän senkin näkökannan että kaikilla aloilla joilla matematiikkaa sovelletaan, käytetään nimenomaan kaikenlaisia laskentaohjelmistoja jolloin ihminen voi käyttää kapasiteettiaan ongelmanratkaisuun laskennon sijaan. Siksi on hyödyllistä harjoitella matematiikkaa laskimien/tietokoneiden avulla.
Tässä vain yo-kokeiden laskinosio laahaa jäljessä valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko lukion ns. copy&paste matematiikka ei ole oikeaa matematiikkaa vaan laskentoa. Oikeassa matematiikassa opetellaan ymmärtämään miksi ja mitä varten eikä vaan toteuttamaan mekaanisesti valmiita kaavoja. Että ne numerot voi suoraan vaan unohtaa. Jos menestyy matematiikan saralla myöhemmässä elämässä edellyttää se että osaa nähdä matematiikan todellisen kauneuden ja luovuuden mekaanisen suorittamisen sijaan.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2016) todetaan jokaisen matematiikan kurssin sisältötavoitteissa hiukan eri sanamuodoin "osaa käyttää teknisiä apuvälineitä (tähän kurssin sisältöä) liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa".
Esimerkkinä "osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmien yhteydessä". Käytännössä tällä tarkoitetaan esimerkiksi kuvaajien piirtämistä ja tulkintaa, mikä ei funktiolaskimilla onnistu. Onhan tähän soveltuvia tietokoneohjelmia myös, mutta kyllä minun kirjoissani laite joka tekee laskutoimituksia ja piirtää niiden perusteella kuvaajia on laskin, vaikka sitä tietokoneella käytetäänkin (kuten myös graafinen laskin/CAS-laskin on tietokone).
Eli tällä mennään.
t. kolmas matikan ope