Lue keskustelun säännöt.
Kun puoliso osoittautuukin kusipääksi
16.06.2017 |
Se tavallinen tarina.. Alussa huomaavainen, kiltti, iloinen ja ystävällinen. Näin menee muutama vuosi, ja suhde vakiintuu. Ei mitään ongelmia, arjessa molemmat ottaa toisensa huomioon, tekee kaikkea pientä kivaa toiselle, kehuu ja kiittää. Sitten puoliso muuttuu kusipääksi. Vai oliko se aina, ja onnistui vain peittämään kusipäisyytensä? Muuten voisi luulla että pettää tai on kyllästynyt suhteeseen, mutta ei se sitä ole, koska se on kusipää monelle muullekin kuin vain minulle. Joillekin ystävilleen, perheenjäsenilleen. Ilmeisesti luonteenlaatu siis. Mihin katosi se huomaavainen ja avulias mukava tyyppi? Miksi sainkin kusipään? Kohtalotovereita? Ja neuvoja millä saa sen kivan ihmisen takaisin?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtaudut hänen masennukseensa ja näköalattomuuteensa? Voisitte ehkä keskustella kuin aikuiset.
Olen yrittänyt suhtautua ymmärtäväisesti ja kannustavasti. Mutta se on pidemmän päälle vaikeaa, kun saa vain veetuilua vastaukseksi. Miten saada puoliso keskustelemaan kuin aikuiset? Ap.
Kutsut häntä kusipääksi? Onkohan tuo kaikki nyt taas totta...
En kutsu häntä kusipääksi. Tämä av-keskustelu on ensimmäinen kerta kun kutsun, enkä aio hänelle tätä näyttää. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen hänen kotinsa on? Osaavatko hänen vanhempansa keskustella, kun on vaikeaa, ahdistaa tai suututtaa? Malli käsitellä asioita tulee yleensä sieltä kotoa.
Puoliso ei ole halunnut yrityksistäni huolimatta keskustella tuosta aiheesta, joten totuutta en tiedä, mutta mitä olen sivusta seurannut hänen vanhempia niin mielestäni eivät oikein osaa. Ap.
Et kai tosissasi luule, että appivanhempasi keskustelevat tuollaisista arkaluontoisista asioista sinun kuullen? Eiköhän he puhu keskenään, kuten suurin osa ihmisistä.
En tarkoittanutkaan heidän keskinäisiä parisuhdeasioita vaan sitä miten he puhuvat vaikeista asioista lapsensa (eli puolisoni) kanssa. Ap.
No jos ne haluaa puhua niitäkin vain pojalleen? Miten tämä kommunikointiongelma sitten näkyy mielestäsi?
Mulla on kokemusta samanlaisesta, tulee miehen lapsuudenkodista ja suvusta, ovat ulospäin mukavan oloisia, mutta tunnevammaisia koko porukka. Pienissä yksityiskohdissa tulee ilmi, jos on oppinut ne huomaamaan. Erityisesti anoppilasta tulevat kasvatusneuvot särähtävät korvaan, Alussa mies oli hyvin huomioiva ja todella kiinnostunut ja etunojassa edistämässä suhdetta ja pitävinään kaikista samoista asioista. Alkuvuosien jälkeen käteen jäi kaikesta valittava ja pottuileva mies, jonka mielestä syön, kävelen, nukun ja teen kaiken väärin. Ainoastaan ulkonäköä ei ole koskaan haukkunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtaudut hänen masennukseensa ja näköalattomuuteensa? Voisitte ehkä keskustella kuin aikuiset.
Olen yrittänyt suhtautua ymmärtäväisesti ja kannustavasti. Mutta se on pidemmän päälle vaikeaa, kun saa vain veetuilua vastaukseksi. Miten saada puoliso keskustelemaan kuin aikuiset? Ap.
Kutsut häntä kusipääksi? Onkohan tuo kaikki nyt taas totta...
En kutsu häntä kusipääksi. Tämä av-keskustelu on ensimmäinen kerta kun kutsun, enkä aio hänelle tätä näyttää. Ap.
Kutsuthan. Täällä jo moneen kertaan. Eli näköjään ajattelet siitä vaikka mitä. Luuletko ettei tuo sun asenne välity sille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaisia sanoja mahtaisikaan kuulla AP:n puolisolta AP:sta. Asiat harvoin ovat noin mustavalkoisia kuin AP esittää. Oletko varma, ettet itse ole syyllistynyt puolisollesi kusipäisyyteen, AP?
En voi olla varma. Ehkä vikaa on minussakin. Mutta kun hän ei sano mitä vikaa, niin en voi tietää. Olen yrittänyt miettiä olenko itse kusipää, mutta mielestäni olen yhtä avulias ja huomaavainen kuin ennenkin. Ja hänkin siis oli ensimmäiset kolme vuotta kohtelias, avulias ja huomaavainen. Ja kyse ei ole nyt vain minusta ja hänestä vaan siitä että hän on kusipää muullekin lähipiirilleen, ja menettänyt siksi jo yhden kaverinsa ja suututtanut toisen. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen hänen kotinsa on? Osaavatko hänen vanhempansa keskustella, kun on vaikeaa, ahdistaa tai suututtaa? Malli käsitellä asioita tulee yleensä sieltä kotoa.
Puoliso ei ole halunnut yrityksistäni huolimatta keskustella tuosta aiheesta, joten totuutta en tiedä, mutta mitä olen sivusta seurannut hänen vanhempia niin mielestäni eivät oikein osaa. Ap.
Et kai tosissasi luule, että appivanhempasi keskustelevat tuollaisista arkaluontoisista asioista sinun kuullen? Eiköhän he puhu keskenään, kuten suurin osa ihmisistä.
En tarkoittanutkaan heidän keskinäisiä parisuhdeasioita vaan sitä miten he puhuvat vaikeista asioista lapsensa (eli puolisoni) kanssa. Ap.
No jos ne haluaa puhua niitäkin vain pojalleen? Miten tämä kommunikointiongelma sitten näkyy mielestäsi?
Tiuskimisena, vähättelemisenä, kiristämisenä. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Takes two to tango.
Totta. Mutta entä se, että puolisoni on kusipää myös muulle lähipiirilleen ja suututtaa kaverinsa ja loukkaa kavereitaan? Ap.
Olis tosi mielenkiintoista kuulla näiden "kusipäiden" versiot. Veikkaan, et tulis paljon asiaa joita nämä kusipäiden puolisot ei tunnistaisi ollenkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen hänen kotinsa on? Osaavatko hänen vanhempansa keskustella, kun on vaikeaa, ahdistaa tai suututtaa? Malli käsitellä asioita tulee yleensä sieltä kotoa.
Puoliso ei ole halunnut yrityksistäni huolimatta keskustella tuosta aiheesta, joten totuutta en tiedä, mutta mitä olen sivusta seurannut hänen vanhempia niin mielestäni eivät oikein osaa. Ap.
Et kai tosissasi luule, että appivanhempasi keskustelevat tuollaisista arkaluontoisista asioista sinun kuullen? Eiköhän he puhu keskenään, kuten suurin osa ihmisistä.
En tarkoittanutkaan heidän keskinäisiä parisuhdeasioita vaan sitä miten he puhuvat vaikeista asioista lapsensa (eli puolisoni) kanssa. Ap.
No jos ne haluaa puhua niitäkin vain pojalleen? Miten tämä kommunikointiongelma sitten näkyy mielestäsi?
Tiuskimisena, vähättelemisenä, kiristämisenä. Ap.
No sinä haukut (edes ajatuksen tasolla, jos et muuten.. en kylläkään usko ettet tee niin) kusipääksi. Et et...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takes two to tango.
Totta. Mutta entä se, että puolisoni on kusipää myös muulle lähipiirilleen ja suututtaa kaverinsa ja loukkaa kavereitaan? Ap.
Hienoja nää kommentit missä syytetään Ap:tä siitä että kumppani käyttäytyy huonosti. Jos kerta muissakin ihmissuhteissa on ongelmia ja yhteinen nimittäjä on ap:n mies niin kertoohan se silloin missä vika on. Ja vaikka miestä masentaisi kuinka, ei se oikeuta paskamaiseen käytökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arpa on heitetty: jännitä kenet sait!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen hänen kotinsa on? Osaavatko hänen vanhempansa keskustella, kun on vaikeaa, ahdistaa tai suututtaa? Malli käsitellä asioita tulee yleensä sieltä kotoa.
Puoliso ei ole halunnut yrityksistäni huolimatta keskustella tuosta aiheesta, joten totuutta en tiedä, mutta mitä olen sivusta seurannut hänen vanhempia niin mielestäni eivät oikein osaa. Ap.
Et kai tosissasi luule, että appivanhempasi keskustelevat tuollaisista arkaluontoisista asioista sinun kuullen? Eiköhän he puhu keskenään, kuten suurin osa ihmisistä.
En tarkoittanutkaan heidän keskinäisiä parisuhdeasioita vaan sitä miten he puhuvat vaikeista asioista lapsensa (eli puolisoni) kanssa. Ap.
No jos ne haluaa puhua niitäkin vain pojalleen? Miten tämä kommunikointiongelma sitten näkyy mielestäsi?
Tiuskimisena, vähättelemisenä, kiristämisenä. Ap.
No sinä haukut (edes ajatuksen tasolla, jos et muuten.. en kylläkään usko ettet tee niin) kusipääksi. Et et...
Jos minä ajatuksen tasolla haukun miestä kusipääksi, mutta en ääneen, niin siksikö mies loukkaa kavereitaan kusipäisellä käytöksellä? En nyt ihan olisi varma tuosta... Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takes two to tango.
Totta. Mutta entä se, että puolisoni on kusipää myös muulle lähipiirilleen ja suututtaa kaverinsa ja loukkaa kavereitaan? Ap.
Hienoja nää kommentit missä syytetään Ap:tä siitä että kumppani käyttäytyy huonosti. Jos kerta muissakin ihmissuhteissa on ongelmia ja yhteinen nimittäjä on ap:n mies niin kertoohan se silloin missä vika on. Ja vaikka miestä masentaisi kuinka, ei se oikeuta paskamaiseen käytökseen.
On vaan nähty niin monet kerrat miten tämä menee. Äärimmäisen harvassa tapauksessa toinen oikeesti muuttuu perustavanlaatuisesti persoonaltaan ja käytökseltään tuosta noin vaan. Silti näitä syytöksiä kuulee jatkuvasti ympärillään... ja mitä pidempään kuuntelee näiden viattomien marttyyrien, jotka itse kyllä sietävät oman kertomuksen mukaan mitä tahansa ja ymmärtävät loputtomiin, sitä enemmän alkaa vähitellen huomaamaan epäjohdonmukaisuuksia. Todella harvoin asiat on niin mustavalkoisia kuin nämä esittävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen hänen kotinsa on? Osaavatko hänen vanhempansa keskustella, kun on vaikeaa, ahdistaa tai suututtaa? Malli käsitellä asioita tulee yleensä sieltä kotoa.
Puoliso ei ole halunnut yrityksistäni huolimatta keskustella tuosta aiheesta, joten totuutta en tiedä, mutta mitä olen sivusta seurannut hänen vanhempia niin mielestäni eivät oikein osaa. Ap.
Et kai tosissasi luule, että appivanhempasi keskustelevat tuollaisista arkaluontoisista asioista sinun kuullen? Eiköhän he puhu keskenään, kuten suurin osa ihmisistä.
En tarkoittanutkaan heidän keskinäisiä parisuhdeasioita vaan sitä miten he puhuvat vaikeista asioista lapsensa (eli puolisoni) kanssa. Ap.
No jos ne haluaa puhua niitäkin vain pojalleen? Miten tämä kommunikointiongelma sitten näkyy mielestäsi?
Tiuskimisena, vähättelemisenä, kiristämisenä. Ap.
No sinä haukut (edes ajatuksen tasolla, jos et muuten.. en kylläkään usko ettet tee niin) kusipääksi. Et et...
Jos minä ajatuksen tasolla haukun miestä kusipääksi, mutta en ääneen, niin siksikö mies loukkaa kavereitaan kusipäisellä käytöksellä? En nyt ihan olisi varma tuosta... Ap.
Viittasin tuolla kommentillani sun kykyyn arvioida toisen kommunikointitaitoja. En muuhun.
Tunnen hyvin miehen muutaman kaverin, ja nämä ovat minulle ihmetelleet, että miksi mies on nykyään heille niin kusipää. Se ei siis ole minun keksintöä tai vain joku parisuhdejuttu. Ap.
Kuulostaa tutulta.. Jotenkin on muuttunut ilkeäksi ja riitaa haastavaksi. Jatkuvasti sellasta piilovittuilua, itsensä korottamista ja silmien pyörittelyä jos teen hänen mielestään jotain väärin tai sählään. Ilo puuttuu kokonaan ja naama on ku petolinnun per $e suurimman osan ajasta. Jos ite on iloisena niin toinen varmasti latistaa sen ilon.
Käsittämätön muutos.
Vierailija kirjoitti:
Olis tosi mielenkiintoista kuulla näiden "kusipäiden" versiot. Veikkaan, et tulis paljon asiaa joita nämä kusipäiden puolisot ei tunnistaisi ollenkaan...
Mutta aphan kertoo, ettei ole ainoa, joka kokee miehen käytöksen muuttuneen. Tuskin on apn vika, jos miehen ystävät hylkäävät miehen?
No annan sulle vastauksen, jonka ilmiselvästi haluat: sussa ei ole mitään vikaa. Jätä mies. Olet ansainnut parempaa.
Niiiiiiin tämä. Olen huomannut elävässä elämässä tämän olevan totta. Mitä enemmän ihminen ihmettelee vaan muiden käytöstä eikä näe omassaan mitään vikaa, on useimmiten niitä joiden seurassa ihmiset "vaan alkaa yhtäkkiä kusipäiksi"